~tsiutsoi ei nävy~ (varpunen=tsirkkunen=tsiutsoi)
~hämäheikki juoksoo vilvettelöö kuldaniegla kiässä~ (pussia kantava hämähäkki luojajumalattaren hahmoja, jonka kaksoispojat kaksoisluojia)
~huozeikk on järvessä~ (korteikko)
~huodzu yhtemmoin on korttehen ker, a tolko huodzu on kuival moal da kova, hänen kobrah ku otat, se aivin vidzizöy ku hiiri~ (kangaskorte)
~käin huodzah~ (keräämässä kangaskorteita)
~huodzuheiny~
~huozokaz emändä, kyllä häi huolem pideä taloil~ (huolehtivainen)
~häi otti armoittomad lapsed omaheh huostoh~ (orvot)
~pissä veittsi huodrah~
~spoagan huodru~ (miekka=ihmisten tappamiseen suunniteltu=lainaa ihmisten tappajilta eli "rauhanturvaajilta")
~huodraz veittsie talutellah~
~ei monella pojalla ole itsen luajittuo huodraheluo~ (helaa)
~huodrannokaz on kondien hammas~
~hieroo latettu tsuurun ker~ (pesee lattiaa hiekalla)
~annahai tsakku tulou, ga orahan tuou~ (sääsket)
~häi nyt sai huogehel tavaroa~
~kala huoviz, liemi ni sid ei maksa~ (halpa kalaruoka)
~liha nygöi on huovis, ennen oli kallis~ (tehotuotannon alkuvaiheita, vrt. läskit)
~voizid vähäzen huovistua, nii mie ottazin~ (laskea hintaa)
~en huovissa engä i kallissa~ (keskitie)
~häi enzimäi möi kalleheh sid lopuskal do huovisti~ (kauppa=laillistettua ihmisten huijaamista, "ale")
~hupah se mäni~ (huonoksi)
~tämä päivy meni hubah~ (hukkaan)
~tämä on hupa lumi, tästä ei ole vielä rejen alla~
~hupasa lumi~ (sulava lumi, ensilumi)
~hupasesta matka mäni, kun poajima ta teräväiseh astuma~
~vanhu hubajav, ei tiddä kezeä ni talvie~
~moin on häi hupakeh, pagizou midä peä kandau~
~häi on vanhu da hupakko~
~hubezakse mennäh koivunlehted enn iivanampäivii ottahez~ (talven vastat juhannuksen jälkeen)
~ei tävvy vattsu hubelal syömizel~ (vähäisellä)
~matikku on hubel kala, keittähyy äjjäl hubenoo~ (yksi pyhistä kaloista, ei tarkoitettu syötäväksi)
~oled aiga hubelo~ (kiits)
~kuvvel hevol aja hubernaator~ (kuvernööri, arjalaisten "pröystäilevä" elämä suomalaisen vaatimattomuuden vastakohta)
~ei pijä hupettoa, pitäy hyväsistä poajie i hyväsistä loatie~ (hupettoa=kiirehtiä)
~tantsittih dai hubie piettih~
~ei ole hubo huolevinah, eigo tibo tiedävinäh~
~olet hyvä huppana, et muissa midäi~
~elostau lapsi pihal, huppeloittoa, tsopottoa yksinäh~ (leikkii)
~midäbä se tyhjie hubrii~ (hourii)
~meän ukko tänä keveän hupsahtih, vaihtoi hevot tsiganoin kere~ (mustalaisten)
~heitä nygöi hupsindu, ku ei parembua paginua olle~
~meän hebo on hupsu mänemäh, ei sidä pie lyyvä~
~hupsupäiväni on, näithäi tuan~ (hassahtanut)
~huvun nosti minum peäle~ (huhun)
~huralla kiällä riadau~ (vasemmalla)
~täm on hurua käzi, toin on oigei käzi~
~vesi venehen nenän iessä hurahtelou~
~lindu lendoh hurahtih~
~hurahuttau sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet~ (häätapoja)
~kevädvezi hurajau~
~oigie nännii pidäz andua ainos~ (lapselle, ettei tule "vasenkätiseksi")
~Prokko tuli Ruotsista kotih~ (ruotsi=suomi)
~sorsat lähettih lenteä hurhettamah~
~värttin hurhettoa kui kezreäy~
~tuuloo huruhettoa~
~tuulou pitkäzee, ei hurissen~ (pitkänen)
~tsakkoa hurizoo~ (sääsket)
~koski virdoaa hurizoo~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
