~sentsoi hynnyy, astunda kuuluu~ (eteinen notkuu)
~polved hynnyy vanhal astujez~
~engo varoa engo hynnähä, lähen kunne katson~
~kiveh ku ajoimmo, muga hynnähytti, ga vähäziz emmo vai koadunuh~ (reellä kiveen)
~pyhälly jyrizöö hyntettäy~ (ukkonen)
~mieleh on lapsil lauvan hyndzyndä~ (keinuminen)
~niim pezim pirttie, jotta hypehyöt kipeyvyttih~ (kynsinauhat=hypehyt)
~hybehyöt halgeiltih~
~hangie myö hyppelöy~
~lötöi hyppelöö~ (sammakko)
~koiru hyppelöö lihan nähtyy, kielel veäldelöö suudu~
~na sie hypitä lasta, mie lähen tuov vezikorvon kaivolda~
~lastu hypittiä polvel~
~hypitä lastu polvel, sid ei itke~
~halteissah hypittih~ (tietäjä)
~huomeneksella jo aikaseh lähtömäh hypittih~
~siijat hypitäh, särgi hyppiy~
~pieni pedra hyppiy nelistä~ (hyppiä nelistää)
~mie harakkana hypin mettsien tuakse~ (harakan hahmossa)
~miun luondo hyppii~ (suututtaa)
~orava hyppie puuz da puuh~
~hyppiäd lapsed, vallattomad~
~hypyllä läksi mänömäh hyvällä mielin~ (mene hyphyn)
~meän Vasa toi hypyl mutsoin~ (otti vaimon ilman perinteisiä kosintamenoja)
~hypyl mennä miehel~
~hypyllä mäni~
~hyppösieni kylmäy~ (sormia, sukunimi Hyppönen)
~linduzet hyppiälläh~
~ei ole jälgie ni hiiren hyppämysty~
~siit hyppävöz minul kibei puutui hyvä, jalgu mutskehtui~ (nyrjähti)
~jo huuldu hybristytteä, itkistelizih~ (lapsi alkaa itkemään)
~mie hypähtelin ta lötöt oli jalassa~ (kenkien nimityksiä)
~marjah kul mäntih nir roveh hypähytettih ta luvettih, tsumu, tsumu, komu, komu, miun kosja täysi~
~jo nygöi kudakui hypällytteä kävelöö~ (lapsi opettelee kävelemään)
~marjakatti tsirtsettäy, hyppeäy toizeh siah~ (heinäsirkka)
~hyppäi, ka kotad moah ei koskiettu~ (kotad=kengät)
~vedeh hypätäh kezoin kylbies~ (kylvetään joessa kesäisin)
~Väisämöini hyppäi hilloh~ (Väisänen meni hillaan)
~mändih yhteh hyryhyh~ (yhtaikaa)
~poarmat hyristäh, kärbäizet piristäh~
~magoan lebävyksen~ (lepäys=kotimainen ajanmitta)
~hyvä on olla hyrkytellä, hyvän toiseni keralla~
~tuulou hyrniy~
~järvi hyrskevyi ku tuulistih~
~aldo ku prätskäi venehtä, ga veneh kai hyrskähtih, kai yläh kohoi allon nenäh~
~aldo hyrskähtih peälitsi venehez~
~koiru hyrskähyy undu nägöö~
~oli meilä i liinoa mistä kesrätä hyryyttimä nuottarihmat, rysärihmat, nuorarihmat ta kaikki~ (mistäpä ennen hamppua)
~kyvendy tules hyrrähtih~ (hiillos)
~pajuo hyrähytti~ (laulua)
~hyväm mielen hyräkkä~ (vrt. hyvältä tuntuva huumattu mieli, hyvinvointiyhteiskunnan keinotekoisesta luonteesta)
~jupka hyzähtih kizates~ (jupka=hame)
~kevädjiä vai hyzähtäh vedeh~
~lumi sulau hyzäjäy kevätpäivil~
~elä lasta pöllättele, lapsrukka hydizöö~
~moine on vilu, hydizytteä~
~kätkyt hyddyy vivuz~ (vipukätkyt)
~pölässyim muga, kai syväinala hytkähtih~
~regi hytkähtih, haudah meni~ (hauta=kuoppa)
~reboi juoksoo hydmytteä nenä moaz~
~hydrie kui hiiri, ei kolla~ (hiljainen kuin hiiri)
~jänis hydristeli, a ku lähenin vähäzen, pagoh lähti pötkimäh~
~tedri istuu hydröttää~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
