~hyväm mielen hytsäkkäzez olen~
~hytyl mändih~ (kiireellä)
~hyttyö pannah~ (tanssitaan)
~hytykky~ (hyttynen)
~onnoako ei soa eleä, kuolta pitäy~ (elämän tarkoitus)
~hyveä suav vie hyvendellä, a pahoa ed voi kohendoa~ (hyvä_työ)
~häi uuzis ruutis hyvendeleh~ (vaatteissa koreilee)
~rupieu nyt olomah hyvöänne päin~ (yskä)
~neuvo hyveänne päi toista, elä pahoanne päi~ (hyvä_neuvo)
~hyvikki~ (suosikki)
~hyvikkäine on tyttöine, anna vai kazvoa, ga viisastuu häi~ (lapsi varttuu hyväksi kun saa kasvaa vapaana rakastavien ihmisten keskellä, sairaaksi joutuessaan vangiksi vieraiden keskelle, "koulu")
~vellekset tultih siitä hyvilläh kun soatih sisäreh~
~tuli hyvilleh, hyvil mielie~
~meilä piettih neveskä oikein hyvänä~ (miniää, joidenkin oli helpompi elää kumppanin kuin oman perheen kanssa)
~hyvässytä (lohduta) velli milma, kum mie olev vierahalla moalla~ (useimpien ei, vrt. vieraiden keskelle joutuvat "opiskelijat", "opiskelijaelämä")
~elä huolita, tulemmo hyvin aigoih~ (hyvissä ajoin)
~hyvin voibi, eläy tervehen~
~kiuru pajattaa keväjel~
~ei pidäiz moamoil sanuo vastah~
~kuoltuu ei räystähäh panna, moah pannah~ (vanhempi hautaustapa?)
~ga kui lähtenen, ga lähen~
~häi ittsie ainos hyvisteä da ylendeä~
~hyvä on hyvistyö hyväz rahvahas~ (seura tekee kaltaisekseen)
~a siinä rannalla on hyvistä hyvin suuri kivi~ (kolme kuvailevaa sanaa)
~mie händä ainos hyvitän da autan~ (kotimainen hyvinvointi)
~sinä minul mielen hyvitit, gu tulit tijjustamah~ (välittää)
~minuo hyvitteä sanal da elol~ (antaa hyvää sanaa ja eloa)
~migäli voinnoo, ga sigäli hyvitteä andoa~
~hyvittymätöi on, ei hyvity ni mih~ (vieras "hyvinvointi" luo apatiaa ja kiittämättömyyttä)
~vastah hyvittsi, podarkan andoi~ (lahjaa tarkoittavat sanat lainaa, oma sana?)
~se torg ei andanuh ni midä hyvykkii~ (torg=kauppa, ihmisten huijaamisen eli kaupanteon alkuperästä)
~sen häi hyvytteh roadoi, hyvän hyvyöz loadi~ (tehdä-työtä-hyvää-hyvyyttään)
~hänel miun vanhat hyvyöd ei juohu mieleh~
~tulkah koti niin hyvä~ (uuden kodin sanat)
~se oli nii hyvä pyhittöä ser rokan kera~
~kyllä mie söisin sitä kun ois hyvöä mujehta~ (muikkuja)
~pitkä ilo ei mäne hyväks, se on itkuks~
~hyveälin hyväl sanal ga lauhtui häi~
~mäne velli kodih, muttsoidas hyveälet, katso igävöittsöö~
~lapsie hyviälläh, armastellah~
~karangokuuzie ois ottua, niidähän hyviälläh~ (astioiksi)
~hyväzil pideä käyvä~ (kiertävän tietäjän)
~hiilet otettih pois ta se oikein hyväisesti puhassettih~ (tulisija)
~vassattii hyözesti, piettii hyözesti~ (vierasta)
~hyvämaguni kyly, ei ole tsihvoa~ (häkää, sukunimi Sihvonen)
~hyvämujuni jupka~ (hyvin värjätty hame)
~täl seäl hyväntoven puuttuu, ylen om päivy valgei~ (ei tule kalaa kirkkaalla säällä)
~siinä on hyväsiämini tyttö, sen jogahini sanou ken händä tundonou~ (hyväsydäminen)
~pehmeitukkain on hyvätabaine~ (lapsi)
~hyvättsäizesti soadih kaloa~
~hyväverelline neidine~ (terve=kaunis)
~verkot ollah hyyssä, lumen kera kylmetty~
~jovez hyy matkoau~
~hyyhky~ (kasvi josta tehdään sosetta, umbelliferae)
~hyybiehaukka se hyyhyttäy metsässä keveällä~
~hyykäz on jeä, virdu vedi hyyn yhteh tukkuh~
~hyybie lendelöy yölöillä~ (huuhkaja)
~hyybin iäni metsäs kuuluu~
~hyybii sanou, huu, huu~
~hyybiilindu sai kaks jäittseä, pyy sai kymmene~ (poikasta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
