~piiroada loadi pertin täyven~
~tedred on hyyräkäd vilul~ (apeat)
~katso gulut olah hyyräkkäzet, vihmaksini roih~ (kyyhkyset apeita, sataa)
~hyyröttäy kuim pyy pakkazessa~
~kolmatta vuotta tässä hyyrötämmä ku kodiloih däimmä~ (toisten paettua sotaa suomen puolelle)
~vilu seä hyytäy järvie~
~kons ku hyytäy jokie, veneh ryyhtyy (takertuu) jiäh~ (veneilykauden lopetus)
~näbieh hyydeä, silmänägyvih ummistuu lambi~ (nopeasti jäätyy)
~hyydänyh on lammin~
~mene rokku viluh~ (ruuan jäähdytyssanat)
~järven hyvväldi yhteh yöh~
~allot hyöhketäh randoa vaste~
~hyöhkähteleh ku tuulispyöröi~ (tuulispää vai tuulenpyörre)
~kondienhyöhky~ (karhunputkien juuria kerättiin ruuaksi keväisin)
~hyöhkyt on kontier ruuvat~ (eläimiltä opitut ruuat=omat ruuat)
~pohjazes ku tuuloo, hyvin alduo hyöhkytteä~
~kästsiipas ku tapain, ga soatoin~ (käsikynkkää)
~vetty hyöhkäi veneheh, kastuimmo umbimäräkse~
~savuu hyöhkeäy, ei soa ni silmii avata~
~oli vähäzem mallostunnuh, vie tsuilutti~ (tyyntynyt tuuli)
~istuu hyömöttäy pahaz mielez, virka ni midä ei~
~hyöpsy~ (päreistä tehty lasten lelu)
~rajakko ku hyödyy, hienuo koivuu kazvoa~ (aho)
~en hyödynyh, ei jeänyh ni miityttä barissoa~ (kaupasta voittoa, voitonteon alkuperästä)
~blahoslovi meid elämäh hyövykästi~ (siunasi hyvään elämään, rahasta siunaamisen alkuperästä)
~uuzi kodi erähäl on hyövyndäkse, a toizel on kuoliekse~ (unessa nähty)
~vihmu kaikil kazvoloil oli mieleh~ (kasvit=kasvajat, kasvavat)
~mibo sinuo hähizytteä, midäb on hyveä mieldä~
~lyöö kurikal kirvestä~ (puuta halkaistessaan)
~hähkähtäh kondii da kynnet tsilahuttav vastakkah~ (karhu-tietäjä)
~häihitä kärbäzie vassal~ (karkota)
~päiväh ei voi kattsuo, häiköäy silmie~
~tuuli tumanan häikendi~ (hälvensi sumun)
~tulet häikettih, moata ruvettih~ (tulen hiipuessa käydään maaten)
~piädy vai häilyttelöv ilves~ (heiluttaa)
~händeä häilyttäy koiru~
~kätkyttä ku häilytällin, ga laps uinoi~
~häilyy kui laulamatoin kuolii~ (kuljeskelee kuin laulamaton kuollut)
~ta veneh vain suuremmalla oallolla häilähteli, pienellä ei~
~yhen kerran kuih häilähin dai veneh kuadui~ (ohoh)
~laps astuu häipettäv virundan jällel~ (sairauden jälkeen)
~koululoja käy, virgua pidäy~ (arjalaisen oppimisen tarkoitus - ei ole viisastua - vaan kohottaa itsensä keinotekoisesti toisten yläpuolelle)
~kävelöv häipäkehtäy~
~polttajazet tyynil ilmoil lennelläh~ (mäkäräiset)
~en tiijä pöllästygö hiäv vai ihastu, se niih tutizi~
~lundu häippäi vähäizen~ (satelee harvakseen)
~astui häippäi pienil askeluizil~ (lapsi)
~häisky aika~ (karhujen liikkuma-aika syksyllä)
~vanhate silmät häidevyttih~
~peän häivytti suuriz ajatuksis~ (suuret ajatukset johtivat mielenhäiriöön, vrt. "filosofit", "poliitikot", "aktivistit", "uskovaiset")
~mieleldä häivähiin~ (tulin hulluksi)
~häivä~ (2-3 koukkuinen haukionki joka jätetään yöksi järveen)
~lunda hillakkaizeh häivöälöy~
~koirampendu hägelehtää~ (hoipperehtii)
~ylen on meän laps hägelö~ (rauhaton)
~valgei häkkin oli, saimah pandih~ (valkoinen härkä vietiin veneellä (saima) saareen iljalle eli Ukolle, oikea väri, vieras eläin)
~lapsed vai häkkälehteä, hypitäh kopsahtellahaz~
~mäni häkkärämäkkärälleh~ (mukkelis makkelis)
~a kuin sie häksät, käy terembäh~ (hidastelet, kävele nopeammin)
~kävelöy tsubizis häksyttäy~ (kenkien nimityksiä)
~hägyrä on kuus ymbär~ (kehä kuun ympärillä)
~tsyötöi moaz löytäh~ (kastematoja)
~häkytysheineä keräimmö~ (lääkekasvia missä valkoiset juuret)
~kontie häkyytti milma metsässä~ (puolusti elintilaansa)
~räkät häkäissettih mejät pois~ (hyttyset karkoittivat)
~oravu häkäldäy käbälien keskez noavoa, kuuzez istuu vatsalleh rehväl~ (rehvä=lehvä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
