~hägärän laski järvel~
~hägärikäz mettsy~ (huurteinen)
~pard on hägäräz~ (parta=beard)
~joga kohtan kai hägär iski ittseh, ylen on vilu~
~kai laski kylyn hägärähizeks, ei ole löylyö~
~tumanan hägäräni om pikkarani~ (sumuista)
~tumanan hägärättsäni, ga tuulemah ku rubei, ga selgii~
~pakkani metsän hägäröitti kaiken udzvieh~ (veti huurteeseen)
~hägäröitti puud, udzviem pani~
~k ei liene Kokoi Illu viennyh~ (kotoperäisiä nimiä)
~siitä mänimä kylyh kun kitsku hälveni~ (häkä)
~semmoista hälämänyö piettih~ (älämölöä)
~sanoi hälähtih~ (puhui ajattelematta)
~hämehikinsiima~ (hämähäkinverkko, verkko=web)
~kum puuttuu hämehikköh~ (kärpänen hämähäkinverkkoon)
~hämehikki kankasta kutou~ (auringonvalon väräjäessä lattialla, päivän, luojajumalattaren ja hämähäkin yhteydestä)
~hämähäkki on verkkuo loadinuh~
~viskua hämähäkki pihal~ (elämän kunnioittaminen)
~hämähäkki nuoroa myö nouzoo~
~paraz kylvönaig on, konzu hämähäkki verkod muale heittäy~
~mämmie hämmennetäh~
~keittuo midä luajitah, nii hämmendetäh härkkimel~
~ei se kahta tyhjeä hämmässy~ (oppii kerrasta)
~hämyö isket~ (vietät iltaa)
~huolittakkoa roadoa, hämy on jo~ (iltatyö=luonnoton työ)
~hämyy iskemäh kyläh mendih~ (viettämään hämyä eli iltaa)
~kaks hämyy yhtez on syvyspäiväl~
~hämykodvu pidäv istuo, levätä pätsin lämmittyy~
~zoratähti tunduo, jo rubei päiveä hämyssyttämäh~ (zoratähti=kointähden eli aamutähden vierasperäinen nimi)
~rubei Jumala päiveä andamah, päivä hämystyö, sammuttakkoa tuli~ (vrt. annetaan tulen hiipua omia aikojaan, kumpi aidompaa perinnettä)
~tuli pidäy soaha, hämystyy jo~ (tuli kuuluu pimeän aikaan, vrt. talvisin tulen polttaminen päivän ympäri)
~jo ildoa hämyi~
~hämärillä tulin kodih~
~päivän hämärie läksi~ (hämärästä hämärään)
~hämärin aigua tule käymäh~
~hämärii iskietäh~
~ilda algau hämärdyö~
~silmät hämärdyy vanhaten~
~hämärdyy illal konza laskiettsoo päiväne~
~nygöi on päivy lyhyt, rubieu hämärdymäh~ (talvella)
~hämärä on illalla i huomeneksella, vain keskiyön aigana on pilkkoni pimie~
~ilda ku rubieu pimenömäh ni se on ildahämyne~
~se on hänehine mutsoi~ (omanlainen eli mieleinen vaimo)
~hänehiine ruad on verkon kuvondu~ (omanlainen eli mieleinen työ)
~hännikäs tähti~ (pyrstötähti)
~etko tiijä mi on se hännikäs pöpäkköni~ (sudenkorento)
~hännikäs~ (tuuheahäntäinen kettu)
~hännikäz~ (susi)
~hännittelöy, mänöy pakoh~
~mie en ymmärrä mitä heäm miusta hännittelöy~ (seuraa perässä, sukunimi Hänninen=jäljittäjä)
~kävelettö ainos hännäkkäh~ (peräkkäin)
~händiezet~ (häntäjäiset=pitojen loppuvaiheet)
~syö händiezet~ (ruuan tähteet, pidot loppuu kun ruoka loppuu)
~linnull on häntä, kalalla niise~ (pyrstö)
~tähti lankei taivahalta, katso kuin om pitkä häntä~ (tähdenlento)
~jotta mihi aikah on se Otava kunneki hännin~ (katsotaan aikaa Otavan asennosta)
~hännäss on tiplane mustaa~ (kärpän)
~kondiell ei oa händeä~
~mado mavon hännällä ei talloa~ (matojen sukuun kuuluvat eivät vahingoita matoja)
~reboi reboin hännäl ei polle~ (repojen sukuun kuuluvat eivät vahingoita repoja)
~hyvin i händeä hivoo~ (keimailee)
~kalankudu hännälleh mänöö~ (vähenee)
~hännälleh päivy meni, rubei laskemahez~
~huonom miehen händäh lähti~ (varokaa huonoja miehiä)
~händäevä~ (pyrstöevä)
~metsoil on aiga suuri händäröksy~ (tuuhea pyrstö)
~siitä oli toas häntäsulista loajitut ne voijesiivet~
~piiroaloi händysullal voitah~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
