~heän höpsehie usso~
~höpsevys poroi~ (poro hävisi, vaeltavien villiporojen seuraaminen ja metsästäminen omaa, porojen "hoitaminen" eli teollinen tuottaminen liikaravinnoksi vierasta, vrt. arjalaisten "poronhoitoalueet")
~midäb istut höpsevyksiz~
~kävelöö höpseä tyhjeä~ (kävellä tyhjää, ilman tarkoitusta, vrt. "kuntoilu")
~hyvä olet höpsiskö, et toimita ni midä~
~pahah mieleh meni höpsistyi~
~plässiy höpsyttäy kuatantsoiz~ (tanssii huopatossuissa)
~lapsed lumes hypitäh höpsytäh~
~anna huttu höpsähteäteh, ei ole vie kyps~ (huttu höpisee, animismia)
~oled aiga höbypeä, huonohajuni, ed muissa ni midä~
~sanoi höbäitti, ei duumainnuh sanojez~ (höpistä=puhua ilman tuumailemista)
~vanhu höpäkeh~
~heitä jo höpäkehändä, en usso sinuo~
~höpäkkä lumi~ (pehmeä, vasta tullut)
~se sanottih höpäköityi~ (tuli höperöksi)
~oled aiga höbö~
~ossim puvun, jotta ei kestät ni mitä~ (myytyjä tavaroita ei suunnitella kestämään, koska se vähentäisi myyntiä)
~lunda zavodiu höpördöä laskie~ (kolme peräkkäistä teon-sanaa=oikeaa suomen kieltä)
~midä sie unis höpötät~
~midä sie tyhjeä höpötät, heitä höbineh~
~nämä on langad moizet hudrazet, ei kessä~
~meheläini mejel lintu, hörhöläini hiijel lintu~
~pöröi hörizöy da börizöy~ (pöröi=kärpäsen karjalainen nimi)
~poarmu hörizöy~
~hörgistelin korvie, da siidä i pedra duoksi~ (tuntea-eläimet-äänistä)
~kunnella hörkistelöö~ (höristelee)
~hillaizeh hyvä tulou, hörkistellez vie parembi~
~koira hörkistelieteh, midä haukkumah ruvennoo~
~tuuldu puhaldau pilvennenäz~
~hörpikäs heiny~ (haarakas)
~vaza astuu hörpiköitsöy~ (hoipertelee)
~hörppehilleh on, pahaz mielez~ (huulet lerpallaan)
~hörpisteä huulet~
~härkinheinäz on hörppeä äijy~ (haaroja paljon)
~huulet hörpähtih, itkemäh rubei~
~ylen oksikas puu, sidä sanotah, hörtsikäs puu~
~ylen om puu hörtsikäz, ei soa ottoa~ (syy?)
~hyvä oled buoluhuttu~ (puolukkahuttu)
~ne on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka kesellä keltani~ (kalevaisen kukat)
~elä vai hörähtele~ (valehtele)
~hörähtelöy, a ei juohtu mieleh~ (pistää omiaan kun ei muista)
~parvekkah peldopyyt hörähtellähez~ (missä etelä-suomen miljoonapäinen pyykanta)
~kazvoi hörähtih täydeh rungah enne viittytostu vuottu~
~sil on äijä hörö peäs~ (hörö=järki, äly)
~toizel on liddaks höryö, toizel e ole ni parahite~
~vuottelen täz kodvazen, eigö ilma höröstyiz~ (tyyntyisi)
~jeä rubei hözistymäh~
~hözistyi hebo~ (raihnaantui, miljoonien hevosten terveys pilattiin vieraita metsä ja maataloustöitä teettämällä)
~häi hözläi midä pää kandoi~ (puhuu pötyä)
~soatot on hössätty pandu pahoin~ (soatot=ruodepuut)
~hözäkk on lumi, ei kest astujez~
~kevädlum on hözäkkö~
~huttu hötsähtih, ota eäre, kyps on~
~häi lapsen kieleh pagizoo hötsöttää~ (lasten_kieli)
~huttu kiehuu hötsöttäy~
~pienet kun oltih mujehet, ne oltih hötit~ (vrt. vieras "neulamuikku")
~hötti, ka s ov valgone kala, talvel s on laihu, kezäl lihavu~ (kala_tietäjä)
~höttini~ (kalanpoikanen)
~hötty pannah peäh tsoukoil ollez~ (huppu päähän sokkosilla)
~kelle puuttuu nogisormi, se höttypeäks i puuttuu~ (arvotaan nokisella sormella kuka jää sokoksi)
~pakazlum on hödvelö~
~lundu pani polviskon~ (polvisko=polven korkeus, kotoperäisiä mittayksiköitä)
~hödväni~ (lumihiutale)
~lunda Jumala hödväi voaksan~ (Jumala=Numi, Omel vai Jen)
~lundu hödveäy panoo ylen äjjäl~
~lunda panou hödvöttäy~
~roindupeän hötötetäh~ (syntymäpäivän vieraasta alkuperästä)
~heinäm piäz om moine valgei höyhtelö~ (suoheinän)
~höyhtölön lumen pani~
~lum on höyhtelöne, eigo kanna~
~repettäy höyhterjöt tuohez~ (tuohen höytyvät)
~lapsi höykkää~ (puhuu ensimmäisiä ääniä)
~lapsi rubei hökkämäh~
~tuli höykähtih palamah, ku virii kuivaz~
~tyyynessä lahessa kalat kuvetah~
~höyry nouzoo järves~
~rokasta lähtöy höyry~ (rokka=kaikki lämpimät keitot)
~höyry nouzou muas vihman jällel~
~höyrys pietäh peädy hambahan kivuz~
~niin alettih kisata höyryyttöä~ (kisata=tanssia)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
