~kai ilmoinkuvamien kuunnelles, ilmoinsorimien sulaelles pideä ottoa suuret sundugazet sulie sanazie~ (sulat sanat=hyvä sanat)
~siid otan lehtizvastan kylvetteä ilmoinkylvetettylöih lähtiez~
~emmego lämmitellyh koivuizil halgoizil, k ei rodei ilmoinkolomih mendyi kolenankeraized (mutkaiset) elaigaized~
~emmego lämmitännyh leppäizil halgoizil, k ei rodei ilmoinleppimih mendyi leppimättömäd elaigaized~
~emmogo lämmitellyh pedäjizil halgoizil, k ei rodei ilmoimpezomih mendyi petsoalankeraized (surulliset) elaigaized~ (puulajien vaikutuksesta kylpijöihin)
~siid, lehväzeni, ilmoinlivutettuloi pideä ylen leppeil sanazil lepitellä, siid ilmoinlivutetud leppevytäh~ (lapsille puhutaan leppeillä eli lempeillä sanasilla)
~kirikös pappi ilmoittoa konza abrakkoi (kirkollisveroja) kerätäh~ (nykyään veroja kerätään kokoajan ja automaattisesti, luonnollisestikaan tämä ei ole kehitystä, vaan järjestäytynyttä ahneutta eli pahuutta)
~minä its ilmoitimmoh herroil, g ei herrad ni midä sanottu~ (puhuminen ei ole härrojen vahvin puoli, vrt. "suomalainen jäyhyys")
~kunnon tuval on ilmoitus, kahes päiväs kereäv kunnonveduo~ (kunnat toinen kuvottava pakkoverojen kerääjä, kirkon tavoin verorahoja ei käytetä (aidosti) hyvään vaan vieraan yhteiskuntajärjestyksen pönkittämiseen ja ylläpitämiseen)
~ilmollinen tuli, kohtu taivastu tuli on~ (ukonilma)
~ilona käki mettsässä, pieni lapsi perehessä~
~ei iluo pie loittuoda ettsie~ (ilo löytyy läheltä)
~ilolleh olet tänäpäi~ (olla ilollaan)
~pitkän ilon jällel roih itku~
~ilua pidäy~ (vrt. nykyajan alkoholisoituneet surunpitäjät)
~aiga ilo olet~
~otti kandelon käsillä, ilon ittseä lähemmä~ (kantele=ilo)
~iloks azetetah kirjoa sobih~ (kirjailuja vaatteisiin)
~iloks ne oli pandu, ei lujennukseks~ (kirjailut esiliinaan)
~ilohkuo pietäh~
~tämä velli on ylen iloni mies~ (velli=veli)
~on nyt iloni hänel eliä~
~iloza tyttö on, e ole hänel pahoa mieldä~
~iloza on venehel souvella hyväl seäl~
~ilozasti eletäh nuored~
~nuorel aigoa on iloza eleä~ (vrt. alkoholin ja vieraan yhteiskuntajärjestyksen synkistämät "teiniangstaajat")
~iloz on kävellä armahan ker~
~luojani nouzoo hauvaz eäreh, peustelieteh, pömistelieteh, toista moista ilozembi~ (luojazen laulu, luojat=vanhemmat?)
~olkah ikäh ilokivi, kun kerral lauloma~ (kivi jolla kerran lauletaan=ilokivi)
~issume ilokivellä~ (kotoperäisiä juhlapaikkoja)
~iloksini eloz on nygöi miul, kun on tervehys hyvä~
~ilomielel lähti~
~otti ilomielelleh vastah~
~hyvä on ainoz ilomielini~ (tyytyväinen, vrt. äärimmäisestä ilosta äärimmäiseen suruun sahaavat avopotilaat)
~nuor aigu on ilonaigu~ (vrt. harmaat koululuokat joissa suomalaisten lasten elämänilo tapetaan)
~hyvä on tämä ilopuu, ladv alah päi~ (ilopuu=erikoinen puu)
~ilopäivä~ (juhlapäivän kotoperäisiä nimiä)
~ilostui elämäh, ku ukko kodih tuli~
~ilostuttih lapsed, moamo kodih tuli~
~issumma ta iluomma~
~jos en laulais polvenani, iluois sinä ikänä, ikä kuitenki kuluise~
~ilotoi on ristikanzu, hänel ei ole ni konzu hyveä mieldy~ (kristinusko=ilottomien tosikkojen yhteenliittymä, samaista ilottomuuden oppia yritetään tyrkyttää tänä päivänä vieraan järkeä ja väärää tietoa ("yleistieto") korostavan koululaitoksen avulla)
~viinoa vähäzen ku sai peäh, ga ilovui~ (arjalaisten tapa iloita)
~ajau päivän iltah suate~
~illoilla keräytyy nuoret, siih tulou ta siinä kisatah~ (vrt. poltetaan tupakkaa ja juodaan kaljaa)
~mäntih iltoa istumah~
~issutah ildoja myö, i paissah midä vedih~
~päiv on illalleh~
~iltasetta elä muate rupie~
~kutsuttih ildazel, heitämmö roadien~
~ildan on muudu syönaiguo kallehembi~ (koska alkujaan iltanen=päivän ainoa ruoka, päivänen käytettiin iltasen hankkimiseen)
~ildakastien heitti~
~lähettögö iltakerahmoh~ (illanistujaisiin)
~ilduketsoi~ (iltamat joissa naiset kehräävät keskenään)
~ei pidäs työndeä nuorie toizien keskeh ildukettsoloih, kaikkih kuduloih~
~ildakoitties tulin~
~ildakoite on laskun rinnas, huondeskoite on nousun rinnas, syväinyöllä häviöy koite~
~päivänlaskuz ildukoite vallottoa~
~illal roavoimmo ildakodvazen, puolen rubiemaista~ (kotvanen, rupeama, ajanmittoja)
~ildukodvaizen istuin susiedaz~ (susiedaz=naapurissa)
~ildupimiez tuli kodih~
~päivä keändyy ildapuoleh~
~ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö~
~ildapäivil päivä alenoo~ (päivän liike=tärkein ajanmitta)
~ildaranda~ (länsi)
~ildurubiem on lounajiz ielleh ildaisez sah~ (päivällisestä illalliseen)
~ildarusko on, vielä sidä viluo lienöy~ (iltaruskosta ennustamista)
~katsoz ilduzora kulleh räsköttöä~ (iltarusko punottaa)
~kylmeäv vähäizen ildutsiirul~
~rastavan synnympeän ei syyvä ennen ildatähtilöi~ (rastavan (venäjä) eli joulun (ruotsi) syntypäivän taustalla kotoperäiset (suomi) päivän syntypäivät)
~rubiou nägymäh ilduteähti~
~ildauneh uinuimmo~
~ilduni om parembi ku huondezuni~ (aamu-uni)
~min olen ildunine, huondeksiz en voi muata~
~ildavui päivy, eäre pidäy lähtie~ (päivän äärestä tulen ääreen)
~tämänilmaisiz eloksuisiz lähtid, ihalien syndyizien edyizih ildavuid~ (syntyset haltijoita vai esivanhempia)
~ildavundaized ollah ihalis syndyizih jo nygöi, ildoi igäizil eletäh~ (vanhukset ihalissa syntysissä)
~ei ole suruh sordunutta, igäväh ildavunutta~
~jeä on iltikkä, ei soa astuo~
~tsoma ilve on sinul~ (ilve=kasvot, ilmeet)
~kehtuad ilvehtie da nagrua~
~ilveksijä ennein oli kyllä, vain se ei ole ni mi oikie peto, enämpi se ilves~
~ilveksen dället oldih~
(lähde:karjalan kielen sanakirja osa 1)
