~ilvisteleh minum peäl~ (mulkoilee)
~imaldumanjuuri~ (kallioimarre, käytetään vatsankivistykseen ja yskään)
~ei ole muilla sen tytön imarrutta~ (suloisuutta, vrt. paikannimi imatra)
~elä kog imartele, et sidä sua~
~elä imardeliuvu ni yhtä, ei tieldä lohkie ni midä~ (imartelun vieraudesta)
~kirjava on tikka metsässä, imehnisen ikä kirjavampi~ (vertauskuvat luonnosta)
~kasvatim Masan inehmisiks da soatoim miehel~ (Masa tytönnimenä, kotoperäiset nimet=sukupuolettomia, periytyviä toteeminimiä on voitu antaa sukupuolen mukaan, nimet itsessään sukupuolettomia)
~mämmie sanotah imeläksi~
~ruizjauhuo pannah lämmäh vedeh da idujauhuo keskeh, pätsiz on ildas sai da syyvä voiji~ (mämmin ohje)
~muga olet pannuh zaaharipeskuu, kai on imel, en voi syvvä tädä~ (zaahari eli zokeriruokien vieraudesta)
~koira imettäy pendujah~
~omie lapsie imetetäh muamot~ (ei toisten lapsia)
~sidä pereä imetettih hätkembi, stobi koht ei tarttuz, imetetäh kai kolmin vuozin~ (imetettiin kolme vuotta jotta ei tultu kohdulliseksi)
~kikki imöy moamuoh~ (kissanpentu)
~vaza imöy lehmän kuivaksi~ (vrt. luonnoton lehmänmaidon käyttäminen ihmisravinnoksi, "valio", "ingman")
~nijjen imittsylöin ladvaz ottaa kimaleh metty~
~valgei imittsy, ruskei imittsy~ (apilaan kotoperäinen nimi)
~piiskoim peähyöz on imitsyd~ (pillikkeiden päissä kukat)
~ruskei imittsyheiny~ (puna-apilas)
~hauvottih mämmi kiukoassa vejen kera, sehän imitty siinä~
~Iroi neidoi immukkani, Katti neidoi kaunukkani~
~imbikyly ta neiskyly, miehel mänendeä vas~ (hääpäivää vasten, vrt. vieras aatto)
~imbiverelline, g ei voi lastu soaha~ (nainen joka ei voi saada lapsia)
~imukukkane~
~mezikukku~ (apilaan nimityksiä, käytetään naistentauteihin)
~rubioo da ei rubioo, innoittsoo~ (oikuttelee)
~innoittelieteh, mänöö da ei mäne, vuottoa paremboa suluhaista~
~elä indoista mänetä, elä huigieda lai, elä heity nagroh, pie lembie~ (elämänohjeita)
~kalampyydöh indovui, pyvvysty rubei loadimah~ (vrt. kaupanvälineillä pyytävät kalastajien irvikuvat)
~humal hänen indovutti, muit ei olis torah mennyh~ (arjalaisten torajuoma)
~akkojen kera inttämäh ei pie ruveta~ (ei)
~sielä istu ipozen illan, eikä tullum poikes~ (koko illan)
~minun ippi piälepäi~ (ippaa eli hippaa leikittäessä)
~siitä irallah peässettih mettsäh se poro~
~irallah peäsöy nilan aikana~ (tuohi)
~kuin e olu kindie, se on iralline~ (hyvin sanottu)
~kivet kirz iravutti, kai ollah koholleh kived~ (kirsi=routa)
~semmoni irjanko käyt, jotta emmä voi pärjätä~ (luoteesta käyvä kylmä tuuli)
~tämä laudu itsestäh irdavui levos~ (levo=katto)
~irvakasti nagrau, eänd ei anna~
~ikenet irvallah, vetäy suutah irvah~
~hambahad irvallah~
~uksen jätid irvalleh~ (elävä_ovi)
~mi oled irvasuu~
~aivin irvistättö, irvehilleh oletto~
~koira igenilläzä irvistelöy~
~heitä irviständy, ed ni itse ole parembi~
~mie jäiv vielä eleä irvottamah~ (miehen kuoltua)
~milmani hyvin izindimä suvaitssou~ (isäpuoli)
~pilvih iskeksendelih taivaz, ga onnoako huomei vihman tiedäy~
~lähtemmö Salmii pagizemah iskettämäh~
~Suojärvekse pagizou~ (joka pitäjällä oma kieli)
~häi söi kogo kalan yksinäh~ (ruuan jakamatta jättäminen suurimpia rikoksia luonnonkansoilla)
~käz iskendälleh on nostettu~ (uhkaaminen omaa, iskeminen vierasta)
~tulta isetäh tuluksilla~
~niih iski tulta piikivellä rautoa vasse~
~häi iski minuu hallol piäh~ (oho)
~ukkoni jyräzi ta tulta iski~
~teän kiukoa on hyvä paistamah kun se näin hyvin sreäpinät isköy~
~mettsä kelleldävällä isköö, se sygyzyö merkittsöö~
~hämyö isketäh~ (vietetään iltaa)
~se härmää isköy puun~ (huurruttaa)
~pakkane isköy~
~Jumalasta soat pahan jos et anna iskijäisie~ (iskijäiset=jakaa lihat teurastuksen jälkeen)
~iskimel tuld enn iskiettih tsiksutettih, piettih tulehmos tuldu da i iskimet piettih~ (milläpä ennen tuluksia)
~iskimel tuli pideä loadie~ (tuliraudu)
~iskintuli on Numalan annettu~ (Jumalan alkuperäinen nimi, Num-ala=Numi=Num, toinen uralilaisten kansojen luojahengistä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
