~eglem mie käym matikan izussa~
~lehmy meni iskuh~ (teurastettavaksi, lehmien pitäminen turkkilaisilta kansoilta omaksuttua perinnettä, pohjoisessa luonnotonta ja väärin eläimiä kohtaan)
~lenti kokko koilisesta, sulka-lintu suven alta, isku-lintu ilman alta, havu-lintu huavikolta~
~häi mintahto iskuusam pideä~ (narrata)
~sinä tyttö vardojje, sinun izmenii (pettää) netse briha~ (varokaa kohteliailta vaikuttavia etelän brihoja)
~toinetost ei pie izmenie~
~miuz ei ole izmeneä~ (kaikki pettämiseen (betray) ja valehteluun (false) liittyvät sanat lainaa valkoisilta mustalaisilta)
~em tiijä izoida ni emoida~ (isän tietoja, emon tietoja, en mitään)
~nämä parid on izossinat~ (isän peruja)
~izousinad loppih, uuttu pidäy loadie~
~ispehtor, kabakkoim peälikkö~ (kapakoiden ja tarkastajien vieraudesta, luoda ongelmia ja alkaa sitten "valvoa" ja "korjata" niitä = arjalaisten "kehitys")
~ispehtor skoliem piel~ (koulutarkastaja, ks. edellinen)
~muloi murginale, losatka lounaele, isakka ildazele~ (ruoka-aikojen nimiä)
~koppalo bokottau, issuksiu puussa~
~ei nägyy issunda auta, pidäy ruveta ruadamah~ (työtä tehdään kun-on-pakko, vrt. elämänvastainen turha työ, työn tekeminen työn vuoksi)
~gryhnäh meni istundoa selgy~ (selkä pilalle istumisesta, suomalaisten selkävaivojen alkuperästä)
~kodvaizen istun täz~
~äkrähii pitää heittöö issuttajaisiksi~ (jättää siemennauriita)
~istuttajazet pidäv istuttoa ogorodah~ (puutarhan vieraasta alkuperästä)
~issutam polvellani~
~emändä issutti syömäh~
~kymmenkunda vuott on siidä kun enzimästä kerdua meän kylässä mettsiä issutettih~ (puiden istuttamisen myöhäisestä alkuperästä, kun ei ahnehdi ei tarvitse "istuttaa", vrt. arjalaisten elämää tuhoava "metsänhoito")
~issuttoa kartofkoa, joablokkoa, luukkuo, ogutsua~ (omenaa, sipulia, kurkkua, kaikki istutettavien lajien nimet lainaa=istuttaminen lainaa)
~taimed istutetah, nagris puhujen kylvetäh~ (sana oma, sanan kohde vieras, sana nauris (ner) tarkoittanut alkujaan sembramännyn siementä joka uralilaisten kansojen tärkeimpiä kasvisperäisiä ruokia, kerätään talvivarastoon suurin määrin)
~akat osai issuttoa helmet häntih~ (helmet morsiamen päähineeseen)
~istoutukkua, jaksautukkua vierahat~
~teil kävyy äjjy istujua~ (vieraita)
~istu ku illenned, ole ku olla voinet~
~hämyy istutah~
~kuolied istutah kolm yödy~ (wake=arjalaisten tapoja, uralilaiset hautaavat samana päivänä)
~kivi istuu tievieressä~ (elävä_kivi)
~pardu istuu levval~ (elävä_parta)
~herrad oigevutt issutah~ (herrojen oikeus, vrt. arjalaisten suosima "oikkis")
~hänel piäl sovad istuu hyvin~
~kondie tuli perttih da istuoti~ (ohhoh)
~annahan istuollah peätäs suvit ka vielä vanhaksepiijakse jeät~
~syö istuolleh, a elä seizualleh~
~pideä istuollakseh kodvani, väzytteä~
~istuuvu miula polvella~
~poika istuutu selkäh linnulla~ (vesilinnut)
~hyvä on toisen housuloil tuleh istuvuo~
~izvestie tuli jotta pidäy soldataksi mennä~ (kutsuntojen sairaasta alkuperästä, jokainen suomalainen joka menee armeijaan vapaaehtoisesti on häpeäksi niille sadoille tuhansille jotka vietiin vieraisiin sotiin pakolla)
~tämä laps on izän tsurah~ (izän kandah, isänsä näköinen)
~umbikabju hirv on izähirvi~ (vrt. nykyajan emähirviä ja raskaana olevia hirviä ampuvat metsästäjien irvikuvat)
~mis on emäkoirua, siellä i izäkoirua~
~käitkö miehel mändyö izäläh~ (isälässä=naisen vanhempien luona)
~izäläz olin käymäs toatan kanzoiz~
~herroi sanotah izännimel~ (miehen eli miehen isän nimen ottamisen vieraudesta, suomalainen toteeminimi (hirvonen, kettunen) kestää läpi elämän)
~tsuari izändöitsöv Venam muadu~ (itäisten arjalaisten kammottava hirmuhallitsija)
~issutko isännän hyvyttä, vain emännän rakkahutta~
~se piti tuli loatie, niv vasta silloin oli isäntä kun tulen sai~ (saaliin hallitsija kaadon jälkeen)
~izändiä myö koiru haukkuu~
~moalla, veillä, metsässä, dogo sijass on izändä~ (haltija)
~izäpyy~ (koiraspyy)
~izäsorzan ammuid~ (naaraseläinten metsästäminen sairaan elämänvastaisen ajattelutavan huipentuma)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
