~toas oliz nygöi izätedrie, kuz emätedred oldaneh~ (lienöykö pesäz?)
~izättsy kazi~ (kollikissa)
~izätsys kalas om maidoo~ (maitia)
~izättsy reboi~ (oikea metsästäjä erottaa eläinten sukupuolen)
~izättsy jänöi~
~izättömytty lapsed valdavuttih~ (isättömät lapset tulivat vallattomiksi, vrt. nykyajan isälliset isättömät lapset)
~izättömii lapsii pidäz auttua~
~kuzb izä ukkoz on~
~itara on vähän emäntä, visu pikkusen pitäjä~
~olet melgein idara~ (melkein, vrt. nykyajan pennejään kartanoissaan laskevat "suomalaiset")
~yhtä moata mantsim marjat, yhtä ilmoa itikät~
~itikkeä perttih tulou~
~kezäl on äjjy itikkää, ne puretellah~ (juuh)
~tulkah moalla matikkaisie, ilmoilla itikkäisie~
~itikkäini~
~suluhaista on igävä mutsoil, sidä itkeksie~ (mutsoi=nuori vaimo)
~ei ole lasta itkemätöintä, eikä kankasta katkiematointa~
~pieni lapsi itennän jälgeh tikkau~
~lope itkendy, ei itkul dielo parane~ (olo vai elo)
~elä lasta itkettele, opi azettoa~
~itkettelijän ker tuli~ (itkuvirsiä itkevän naisen kanssa)
~milma itettäy~
~mibo sinuo itketteä~
~on Venal itketetty rahvastu~ (itketetty kansaa=sodat, vainot)
~hyvin vanhathan ne oli itetty itse~ (itkeneet itse omat hääitkunsa)
~itkettäjä tuli, pideä ruveta svoadbuo pidämäh~ (kylähäiden vieraasta alkuperästä)
~itketys heitetäh, kuzb on käz iskietty, lujuz laittu~
~konz itketytti, sid itkiettih~ (haudoilla)
~sypiemmästä (ankarasti) jos sanot, niim mie itkeyvyn kerrassa~ (ankarasti sanomisen vieraudesta)
~vuosi nainutta nakretah, kaksi kuollutta itetäh~
~iten ihalaisie aikasie, pois männehie murehin~
~lapsi itköy da klikkoau itkiessäh~
~mil suul nagrat, sil i itket~ (itku pitkästä ilosta)
~itki tuatan kuolendoa~
~ken kui eleä, muga itköy~ (kukin itkee itkuvirren oman elämänsä sanoilla, vrt. toisten sanoja aivottomasti toistavat "poplaulut")
~virtt itkietäh kuoliel, da miehel menijäl, enn itkiettih dai hätken nägemättömäl~ (kun ei oltu nähty pitkään aikaan)
~hete itköy koko talven~ (pysyy sulana)
~moa itköy~ (heinikossa vettä)
~ikkunat itkietäh vihmasta~ (elävä_ikkuna)
~mieki olen kuulluk kyllä montaki itkijie vain em mie semmoista itkijeä kun se, talvisen yön yhteh palah aivan huhuou~ (parhaat laulajat saattoivat laulaa koko yön)
~itkiäl silmih, pagenial jalgoih älä katso~
~miuv vellem naisem moamo, se oli itkijä~ (nainen=vaimo, vaimo=wife)
~katso lapsen itkissytit~
~ihopeät kubissuh itun iellä~
~itkul ottoa syömizen, ei muiten kyzy~ (lapsi)
~katso itkuu vai puzerdau~
~itkuu pinahtah~ (pillahtaa)
~itkuza lapsi~
~ku itkunaiga on, ga itkettäh~
~synnymmuan aigah~ (joulun ja loppiaisen välinen aika)
~hukan ku unis tappau, sid roih itkunkeräine elaigu~ (susien tappamisen vieraudesta, susien vainoaminen sai alkunsa vieraasta karjanhoidosta, sitä ennen susia pidettiin "sukulaisina" ja "koirien antajina")
~ken tuagieh itköö, sidä sanotah itkuri~
~midäbö oled itkusilmis~
~midäbo oled itkusuulois~
~elä liekuta tyhjiä kätkytty, itkutsud lapsed roih~ (tulee itkuisa lapsi)
~pidäy hillaizeh laps vastata roindusijal, sid ei laps rodei itkuttsu~ (syntymäsijalla)
~itseki Metsän emäntä nousi koivun konkelvolla tuota iluo kuulomahe~
~itse koira hoavah nuolou~ (oma hoito=paras hoito, arjalaisen "lääketieteen" todellinen tarkoitus ei ole parantaa vaan tehdä rahaa parantamisella)
~itse izä lähtöö, ei työnnä poigie~ (lapsityövoiman käyttämisen vieraudesta)
~tuloo itse otsan ker tänne~ (otsan kera=henkilökohtaisesti)
~äjjämpeän ittsenä~ (varsinaisena juhlapäivänä)
~itse minä tijjän, midä minä tijjän~ (oma tieto, vrt. rahan avulla valheita ylläpitävä "julkinen sana")
~käveli pruazniekan itsenä~ (vasten ja itsenä, yleinen juhlaa (ruotsin jul) tarkoittava sana lainaa, ehkä koska kaikilla omakantaisilla juhlilla omat nimet)
~kuolem ei ole itsessäi~ (omasta tahdosta kiinni)
~siid on itsen jälled, ken lienöö astunuh~ (varjosielu itse)
~ittsie vaste e ule vihane koiru~ (omalle perheelle)
~sagenah sidä tihii lendelöy metsäs~ (sukunimi Tihi-nen, hyttysen väki, hyttysen lapset)
~elä kiitä ittsiedäs, anna toine kiitteä~
~hiän duumaittsoo ittsie myöte~
~kudai ittsie kattsoo, se vardoitseh~
~sinä otad joga kohtan todeh, da ittsehez otad~ (tosikkomaisuuden eli itseensä ottamisen vieraudesta)
~omaz itsez olen kylläine~ (vrt. arjalaisten sisäisesti tyhjiä ihmisiä suoltava "koululaitos", arjalaiset inhoavat henkistä tasapainoa koska se "vähentää myyntiä")
~jo on tsoalavunnuh (harmaantunut), itse on nuori~
~itse on keyhy, ga hyvän syöy da hyvän juov yhtelleh~ (olen köyhä rikas)
~tuumoaa itsekseh~ (tuumailun tärkeydestä)
~olen itsekseh, en lähe hänen ker~ (parempi itsekseen kuin väärän ihmisen keralla)
~häi itsekseh pagizoo, dorogal astuu da börböttää~ (dorogat eli kylät eli kaupungit täynnä itsekseen puhuvia, sairas elinympäristö tuottaa sairaita ihmisiä)
~virii tuohuz itsekseh~ (elävä_tuli)
~itseksi loajittih, ei myödäväksi~ (vain arjalaiset myyvät tavaroitaan, manneja kun ovat)
~eig ole käskylästy eigo kazakkoa, kai ollah oman käin oal~ (vain arjalaiset teettävät työnsä toisilla, manneja kun ovat)
~itsemieline ottav omal nenäl~ (itsepäisyys)
~itsemmaido om paraz lapsil, sil eläy laps parahali~ (äidinmaito)
~Kosti on itsennimi~ (etunimi)
~itsembartsoi~ (suolaheinä)
~lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, omaz itsempiendäz, omaz kielez~
~itsembutkez vespisselie laitah~
~itsembutk on järiembi koirambutkie~ (karhunputki)
~itsensieni~ (syötäväksi kelpaava sieni)
~kudamaz on loukod läbi kannaz, ned on itsensiened~
~itsensuga~ (itsen ja hiuksien yhteydestä)
~itsepeässäh meni sille miehel, ei ni ken myvvitännyh~
~itsepeästää rubei ombelomaa~ (kotoperäinen oppiminen lähtee omasta vapaasta tahdosta, vrt. arjalaisten tyrkyttämiseen ja pakottamiseen perustuva oppivelvollisuus)
~itsepäisty akkua ni kenen ei pidäz ottua~
~itsepäineh eläy, tostu rinnal ei pie~ (itsepäinen elää itsepäineen)
~ole itsepäivilleh, muudu ni mid älä tiddä~ (lapselle)
~itsetöin~ (orpo)
~itseväil viettih hangie myö, ei hebua olluh~ (hevoisten käytön vieraudesta)
~ihan itseväkizin vetimä nuottarejen~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
