~enzistä ivystä lieu sulo, a siidä luajitah olutta sulosta~ (ruisålut vieraista torajuomista vanhin)
~idu on ijätetty ruiz, pätsiz umbipäis havvutettu~ (idu=ruismallas)
~syömmö täz idustu hyveä~ (heittäkeä lintuloil)
~ongo korrottajaizeni lapsi korvankuuluvil, ongo savistajaizeni lapsi sanoil suadavutilaizil, idvojaizeni lapsi silmil nähtävinny~ (itkuvirsien rakennetta)
~niin hyö lähettih yksi itäh, toini länteh~
~ijästä vihma nouzoo~ (itä=east, oikea nimi päivästä)
~ken on iukattsu, se on annattsu~ (perinteiseen neidon rooliin kuului esittää "vastahakoista", vrt. maitorauhaset esillä kulkevat länsimaiset naisen irvikuvat)
~mehed on leibymehed~ (mehed=outo sadetta tarkoittava sana)
~jahahtih sanomah~
~jahahtih riidelemäh~
~tuuli jahajau~
~pidi aiga jahakan~ (vieraan riita-sanan (arjalaisten strid=sota) kotoperäisiä vähemmän murhanhimoisia vastineita)
~midä nygöi mostu jahakkua piettö~
~jaharmo~ (tottelematon lapsi)
~vai tsuaripaikas jahtattih kondieloi~ (vain venäläiset jahtaavat karhuja, alkujaan vain jäniksestä polveutuvat pyytävät karhuja, karhu=toisen ugrien alkuheimon (por) totemistinen esivanhempi=puolien nykysuomalaisten totemistinen sukulainen=miksi karhua voi pyytää vain puolet suomalaisista)
~kogonazem päivän dahtazimma hirvie~ (kun taas hirvi on vain yhden suvun (hirvoset) totemistinen esivanhempi, miksi hirveä voi pyytää suurin osa suomalaisista)
~mehläzem pezäs kuuluu jahineh~ (ennen "metsänhoitoa" suomen metsät täynnä elämää, nyt jäljellä vain aavemaisia mäntyplantaaseja)
~nokka slobizoo, veneh männä jahizoo~
~amburiezem pezäs jahistah~ (mehlänen ja ampuriainen)
~tuulou jahizou~
~tsakata jahizuttoa~ (toruu)
~semmoni jahlikka~ (pyöreä lapsi)
~lumi jahmou~ (kovettuu)
~noagloa jahmuttoa kurikal~ (vieraita nauloja (nail) edelsivät kotoperäiset puutapit)
~kuuluu puijen jahu~
~jahuu pietäh~ (riitaa)
~veneh jahuou pohjassa~ (raapii, ottaa kiinni)
~luu jeäy jakajan käteh~
~jagajazed piettih~ (suomalainen tasajako=aito tasajako, kristillinen tasajako=kerätään valtavat määrät rahaa pakottamalla aikaan saatujen valtarakenteiden avulla ("kirkollisvero"), pidetään suurin osa rahoista itse (sairaiden valtarakenteiden ylläpitämiseen) ja käytetään loput köyhien ihmisten käännyttämiseen ("kehitysapu"))
~siul on hural jagavus~ (hura=vasen)
~ei pyyssä kahekse jakuo~ (pienten lintujen metsästämisen järjettömyydestä, vrt. kesyjä lapin lintuja winchestereillään massamurhaavat läskimahaiset viikonloppumetsästäjät)
~kylyssä pitäy jaksautuo ihan alattsi~ (kylpeminen=esivanhempien ja luojahenkien kanssa yhtymistä=suoritetaan luojan luomassa asussa)
~kum metsässä eksyimä, jaksauvuttih alattsi ta voattiet murnin keännettih~ (käännettiin vaatteet nurin)
~oli mieli kezoi kylbie, tuulda ku viimai, en ni vedeh tarrennuh~ ("uimarantojen" vieraudesta, kotimainen uimaperinne=mennään saunasta jokeen)
~kyllä mie yskän ymmärrän, vaik en jaksa rygie~ (tämänlaiset sananlaskut lainaa, puujalkahuumori=arjalaisten huumoria, vrt. vakavaksi vetävät "stand upit")
~jaksa voattiet~ (jaksa=riisu)
~mie dalgoja jaksan~ (riisun kenkiä, vanhimmat vaatteiden nimet=ruumiinosien nimiä, valmistettiin eläinten vastaavista kohdista)
~jallakkah moattih mutsoi da suluhani~ (jalat lomitusten)
~regyöz on jallaksuod~ (mistä puusta)
~palttim minul varrastettih, täz on jallanjälgi lumez~ (1000 vuotta valkoisten mustalaisten naapureina)
~jallankohtu~ (jalan paikka suksessa, päläs)
~kolosumpohju pannas suksiloih jallantiloih, sid ei lumi tartu~
~jallammeärän ottau, ku kengii rubiov ombelemah~ (jalan mitat)
~piätsköin nähtyö keveäl, pidäy jallansijois silmät pestä~ (hmm)
~minä lähten regeh jallastu suamah mettsäh~ (koivupuusta)
~sid on velleksed ku rien jallaksed~ (samannäköiset)
~pidäz nahkua suaha, luadie jallatsimet~ (jallatsin=kenkä)
~kul lapsella jaloista väki mäni, ei yhtänä kyvennyh jaloillah, ni sitä sanottih jotta eltta ol jaloissa~
~kiveh kul lyöt varpahar, siihki pitäy puhuo~ (puhaltamalla parantaminen)
~katso miul on viijen vuuven vanhat kengäd jallassa~ (vrt. kaupan yhden kesän kestävät kertakäyttökengät)
~jallad rissaz moatttih mutsoi da suluhani~
~mie tallain siun jallalla~ (auts)
~pusta jallad, älä lumen ker perttih mene~ (siisteys)
~juoksi min jalg otti~ (minkä pääsi)
~unem magoan tävven, ziivatat k on siivoz, lapset tolkuz~ (emännän mielenrauha)
~nejjisty katsotah piädy myö, brihoa jalgoi myö~
~vieläkö on päivä jalalla~ (valoisaa)
~laps jalgoa ottoa~ (opettelee kävelemään)
~jalguhaudiez on pelvassiemendy da hilvelzysheineä, net hiilavalleh ribuh pannah da kriepitäh jalgah~ (jalkahauteeseen pellavansiemeniä ja vanamoita kuumaan riepuun käärittynä)
~kätkyöz jalguhiihnaz jallal liikutetah kätkytty~
~on i päiväne jalgazessa, ei laskietsen~
~hiän tuli metsästä jalgazin~ (pyhä paikka)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
