~sinn on hevozmatkua viizi virstua, a jalgumatkua viistostu virstua~ (ok)
~ota jalgumiesty regeh~ (avuliaisuus)
~jalgunivel om polves ketsoiluuhuol luo alahan~
~yhtel on oigei jalgu da toizel on hura jalgu palttinal~ (hääparilla valkoisen maahan asetetun kankaan päällä)
~kudai enzimäi polgou jalgupaltinale ventsajjes, se ottav i vanhemboan~ (hääuskomuksia, ventsa=vieraan vihkiä-sanan vieras itäinen vastine)
~jalgubatikaz i käin sinne~ (hyvä!)
~sellälleh mollemmat, jallad ylähän, iskietäh vassakkah jalgoi, voitettu mänöö peälaelleh~ (jalkapaini)
~jalgurihmas kätkytty liikutetah jallal~
~tänäpäi olin halguo piluamas~ (vrt. lainasana sahata, saw)
~jalgusuondu vedäy~ (syö suolaista)
~kolme kovoa on lapsel, hänel on gora hammastavvis, i jallal ottajes jalgutavvis~
~onhäi sinne jalgitie, sidä myöte lähten~ (muita teitä ei tarvitakaan, ehkä pari tunnelein ympäröityä ekojunaa)
~jalgavu miez on, sipakk on astumah~
~nämä on nyt suksed jalgavazet, pädöö hiihteä~
~paha on hiihteä jalgava suksi~ (käyrä?)
~katso jo on suksi jalgavoittunuh, pideä ottoa pois~ (kuivumasta)
~aigazeh jalgavuin, sid ev voinnuh enämbi nukkua~
~jalgeuvuin tänpiänä~ (jalkautua=herätä)
~jalgevuksiz olem monet kerdoi yöl, eihäi soa yhtel kyllel moata~ (luonnoton orjatyö tuhonnut jo monen sukupolven terveyden)
~Anni miun jalgevutti, uksen ku avai ryötskäi~
~sinä minun jalgevutid, tuled keskyön aigah~
~jalo taht on juvva~ (janoisella)
~jalo eäni~ (kova ääni)
~kontie matkai hillakkaiseh~
~laps jalloitteleheze, kävelemäh rubiou~
~jalloittelemine on rungal hyveä~ (istuminen pahua, vrt. arjalaisten "koululiikunta", "työpaikkaliikunta")
~kodavävykse puutui~ (kun mies muutti asumaan tytön perheen luokse)
~pidäy hebuo jalloituttoa, seizoi konusiz~ (vrt. lainasana talli, stable)
~se om miez jalotoi, ei taht äjjeä~ (vaatimaton)
~vejen jama~ (raja virran ja tyynen välillä)
~tuulizviehkuri jamahtih~
~tuuli jamahutti~
~tyttöä villai kasoiz~ (tukisti)
~jame pidäy riitsie da verko kohendoa~ (jame=kahden verkon liitos)
~jamelangu~ (lanka jolla verkot jamotaan yhteen)
~jamenuorazet merezih~ (merran nielua tukeva lanka)
~damesolmu~ (solmu jolla verkkoja liitetään yhteen)
~regi vieröy jamkkah~ (kuoppaan)
~vardoitse jamkas, k ei regi koavu~
~anna mutsoi jammerduu, jallantilan azettau~ (miniän kotiutua)
~soiton jamu kuuluu, ken tulloo soiton ker~
~siinä siitä kallivolla nuotta jamottih yhteh~
~pidäiz verkot jamuo yhteh nuottah~
~sellyksed jamotah nuottah~ (paulat)
~nygöi on nuotan brujat, povi on, rinnat, vallat, kotkelot, nygöi vai damua pidää, dai nuottu valmis~ (nuotan osia)
~uni jamoo silmie umbeh~ (jamoa=yhdistää)
~on roindatilal tukad jamonuh yhteh, ku ilmoin oal yhteh olemmo yhtynyh~ (jos halutaan että lapsista tulee pari liitetään hiukset yhteen syntymäsijalla)
~janhus~ (havupuun kova puuaines, lyly)
~suksi vuotti uutta lunta, lyly liukasta lipuva, janhus hankea jaloa~
~tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah~
~milma janottau niin kovasta~
~neidine hyväks emändäks jandevui~ (vrt. "itsenäiseksi uranaiseksi" miehen johtamaan "firmaan")
~neidizet piettih kaglaz jantariloi~ (meripihkahelmiä)
~kaglas piettih janttarihelmyizii~
~lapsud on tsoma ku janttarine~
~on aiga jantukka, ei sidä tuuli lyki~ (lyhyt ja lihava)
~vuassu ku pannah jandumah, sit häi väittyy~ (kalja käymään)
~uvvez vuvvez janvara~ (natsien uusi vuosi januaryssä)
~kuvvendel päiväl janvarkuul on vieristy~ (loppiainen, vieraat kuut, vieraat juhlat)
~yhty suknoa ollah ukko d akku~ (samanlaisia)
~jarkoi on vikateh~ (jäykkä, kova)
~sanal on jarkoi~ (tyly, töykeä, luonnenimi Jarkko)
~jargoipaginaine~ (jyrkkäpuheinen)
~vieristän jarmankaz olin, Anuksenlinnaz~ (loppiaismarkkinoilla, missä linnoja siellä manneja, "kauppa", "talous")
~olet hyvä jaro kun juaristelet siinä~ (uppiniskainen)
~jarskahtih kiveh regi~
~loittsoo jasattaa~ (loitsii)
~jasokaz on uksi~ (ovi haassa)
~no se jassakoittsou hos mitä, ilmanikuni tyhjän seikkuittsija~
~jazvukka kuin sig on, eläu heän norissa metsässä~ (villisika)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
