~yhteh jadah laskimma verkot~ (jonoon)
~kirves pidäz jatkattua sepäs~ (vieras materiaali vaatii vieraan tekijän, kotoperäiset kirveet kivikirveitä)
~omasta rauvasta paniin jaton~ (oma rauta=suorauta)
~kehtoad riitoa jatkella~ (ei kuulu tapoihin)
~ennen vanhaz leivän jatkuo soadih jägäläs~ (mihinpä ennen leipiä)
~paginan jatkokse vie sanazen sanoi~
~soboa jatkau, tostu moadu panoo~ (vaatteeseen toista maata eli väriä, maavärit, väri myöhäinen lainasana)
~toine sanan jatkoa, ei lope häi~ (jatkaa riitaa)
~häi datkoi matkaa ielleh~
~siitähän se rupei kananaskelem päivässä jatkumah se päivä~ (loppiaisesta, kenen askeleen ennen kanoja)
~kuin vain jatkunou vihmoa, tulou vielä rövänne~ (migäh)
~päivy gu seizou, eigo jatku eigo lyhene~ (päivänseisaus)
~nuora lyhyd on, pidäh jatkuo~
~kehtoau jatkuttoa, johäi mie kerran sanoin~ (jankuttaa)
~kerran ku sanoin ga usso~
~koira syöö jatustoa~
~jauhoz leibeä azutah~ (vrt. lainasana leipoa)
~heitetäh vualittu leiby liikkumah~ (nousemaan)
~voaralaizet~ (voarois asuvat)
~jauhota Iivan miun rugehuot hienommaks~ (missä välistä vedettävää, siellä arjalaisia, vrt. "edistys", "kehitys")
~mie jauhotiin ruista mellitsällä~ (vieraan mylly (mill) sanan itäinen vastine)
~konzu oli kalliz leiby, itse jauhoin käzikivil~ (hyvä!)
~minä talkunukset dauhoin käzikivel~
~sormie äikitteä jaukuttoa~ (kivistää)
~hammasta jauvahutti kivisteä~
~aizukello javizou~ (kulkunen)
~jeezeli nähnet händy, sano hänel tervehytty~ (jos-sanan alkuperästä)
~päivä toanne mäni jemimpilveh~ (mustaan pilveen)
~päivy painui jemimpilveh~ (Jenin vai Numin)
~lähetäh gulaimah jereynäh~ (vieraiden asuttamat jereynät ja omat sukukylät)
~akkani pajuo hellerrytteä~ (laulaa laulua)
~jeroploanad ollah moized lendelijät taivahaz~ (ilmakehää tuhoavat aeroplanet)
~briha pullon sai, suluhaziks käi, akkoa ei puuttunuh~ (rukkaset)
~sem päivän jällez petoihuoz magoammo~ (pirtti=petäjähuone)
~jiä on illenellä~
~kaloja käytih iskemässä deän alda~
~järvez jeä lähti~
~jeäd on hiluzil~ (kevätjää)
~ajellah jiädä mytten~
~libie, kierä jeä~
~jiän rompeh~ (hyyhmä)
~miez meni diälöin keskeh~ (putosi jäihin)
~diäm pinnaz matikad ujjellah~
~a kun tuli semmoni kalvo silmäm peällä sanottih jeä tuli silmäm peällä~
~jeähini puras~ (tuura)
~on hieno jeähyt, ei kanna~
~hoikkazen diähyön kylmi~ (ohuen)
~haugi ku kuoloo ka hambahat mualhäi jiähäh~ (jättää hampaat jälkeensä, vertauskuva)
~ei jiänyt kun sulka käteh~ (vertauskuvat luonnosta)
~ukosta däi kuuhizeksi vattsah~ (mies lähti raskauden kestettyä kuukauden)
~zakon jäi voimah~ (laki jäi voimaan, zakottamisen eli lakien säätämisen todellinen tarkoitus ei ole tehdä maailmasta parempaa paikkaa vaan kerätä rahaa ja estää kaikki (aito) erilaisuus pakottamalla ihmiset samaan muottiin)
~jiäkiä tervehekse~
~hyvästi deägeä~
~jeägäs silleh, enämb en pagize~
~jeägäh toizeh aigah~
~jeänyh jällem pideä~ (seuraa jälkiä pitkin)
~soahah sotkaj jeäjittsöjä~ (sotkan munia)
~jeädändälläh on järvi~ (jäätymäisillään)
~jiäkeliz ol hyvä kävvä Sordavalah~ (elä sind mäne)
~vai on ajella hyvä jeäkelil~
~deäkengy, stob ei nuatal olles surehtuz jalgu~ (jääkengissä neljä terävää piikkiä)
~tulet tänne kui jeäkondie~ (tarunomaiset karjalan jääkarhut)
~kävittägö jiäkonttie heittämäh iäreh~ (heittämässä talviturkin, karhujen tavoista omaksuttua käytöstä)
~miul viel jiäkontt on heittämättä~
~lapsi ku ei rodinuh terväh, sid jeäksimmöz tsasounah tuohustu panemah~ (alkujaan suojelus tai syntymähaltijan puuhun)
~mie jeäksiyhyin jotta en ijässäh lähe pahalla jiällä~ (heikoille jäille)
~hyppiä jiälautal~
~lähemmö jeämatkal poikki järves~
~puoli virstastu on jiämatkua~ (jäämatka ja maamatka)
~jäi jiämisty hänez~ (perintöä=jäämistöä)
~izän jeänöksen otti kodavävy~
~lykkeä koiril jeänykset~ (tähteet)
~jeänyspalat koiril annetah~
~ei muuta kun käsilläni pitäyhyij jeäm pankassa ta niim peäsiv vaij jeäm peällä yksinäni~ (jäihin pudonnut)
~jeämpankal sotkad issutah~ (jään reunalla)
~jiämpezijäizie ku pitäy, enzi vuodena tulou hyvä vuozi~ (sateen pestessä jäältä lumet)
~jiämpotkiene~ (västäräkki=potkii pois jäät)
~jeämpotkiitsiutsoin jeävihyy yheksis suutkih jeä lähtöy~ (tsiutsoi=västäräkki?)
~jeäntsiittien kylmi järveh~ (riitteen)
~jeänuottu on suurembi ku kezänuottu~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
