~jeäpogrebois pietäh kaloa da lihoa~ (jääkuopissa)
~jeäpurahat potokoiz rippuu~ (jääpuikot räystäistä, lainasana=kodassa ei ole räystäitä)
~tejjän räystähäz om pitkäd diäpurahat~
~jeäraguo on nygöi~ (railoja)
~egläi jiäraistu pani~ (satoi rakeita)
~ajanuh jeäroukam meän randoih~ (jääröykkiön)
~koira luuda jeärdeä~ (järsii)
~kyllä ne oli suuret jeäruoppahat kun se matehen kutu loppu~
~deeräväst koivusta om pee veitses~ (visaisesta)
~miun kodikumbarehella kazvettih ennen semmozie diärövie koivuloja~ (vanhoja pahkoittuneita koivuja)
~Karjalan koivu jiärvin kaikkieh on~ (karjua=itkeä, karjalaiset)
~jiäräväs koivuz laitah länget~
~jeäsydämes puuz on syväinlangu hapannuh~ (puun sydän lahonnut ja jäätynyt)
~siinä järvess oli kaloa, ta i hyvöä kaloa, jeäsiigoagi vieristäh soate puuttu jeän alda~ (jääsiika=jään alta pyydettävä talvisiika / jäistä vapautuneilla rannoilla pysyttelevä kevätsiika)
~hänel on syväin jeäskeläine, ei anna ni kelle pereä, ei ni kenel sanal lai~ (sukunimi Jääskeläinen)
~deäsärgi~ (jäiden lähdettyä pyydettävä kevätsärki)
~vihmui lumed otti, jeätandereks jäi piha~
~jeätanner on, ei soa ni kävellä~ (vrt. kevään ilmanlaadun pilaava, sorakuoppien omistajia rikastuttava "hiekottaminen")
~puud jeädelöitti, ku lämbiöy, sid ned jeät silistäh kirvotah eäre~
~deätez on niityl~ (jäätikkö)
~järven on tän yön jeädänyh~
~parran jeädi~
~jeän jeädi, uhkun kylmi~
~rozad jeädi röttsy matkatez~ (kasvot räntäsade, yhdyssanojen vieraudesta)
~joven diädi~
~lumi lähti, jeätikkä on nurmel~
~pihad on jeätikäd vihmuhuo~ (sade jäädyttänyt)
~jeätikk om moine, ei soa ni jaloilleh pyzyö~
~äl aja heboa diätiköle, livestyy~ (livetä)
~pitkä kevät tulou kuin om pität jeätorahat~ (jääpuikoista ennustetaan)
~jeätsiiru on rannal, menn ei soa~ (ohut jää)
~jeätsilu~ (jäänsirpale)
~jeätteä pideä, ei pie kaikkie höhlätä~ (säästää, tuhlata, vrt. nykyajan tuhlaamista hyveenä pitävät ihmishirviöt, "kuluttajat")
~pideä toizeks sovakse jeätteä~ (varavaatteeksi)
~deätä minul rokkoa, älä kaikkie syö~ (rokkaa)
~jogo mäin jiätittö, huomei tulemmo tsuruamah~ (laskemaan mäkeä)
~jeätuohustu potokoiz rippuu keväizil~ (jääpuikkoja räystäistä)
~aina souvamma ta jeätyy airot ta kirvehellä kopahutamma, ne lumet jeäp pois~
~eikä se jeätyt, se ei jeätyt ni konsa~ (tuohesta tehty nuora)
~jogi jiädy vilulla~
~jeätäjäskeli~ (suksikeli)
~jeädävyz oli hiihdeä~ (hankiaiskeli)
~nyt tuloo jiädäys, lumem pinnan jiädäy~
~diädävyz on tänäpäi, kebjen on ajoa~
~diätöi koht on koskes, kuz virdu kävyy äjjäl~ (sukunimet Koskinen ja Virtanen)
~jeätörtty~ (jääpuikoilla äijä nimiä)
~pimiez ajettih, jeävanah meni hebo~ (railoon, pimeällä tekemisen luonnottomuudesta)
~jeäverkkuu katsotah~
~a silloin neät myö kuj jeäverkkuo pitimä nin siikoa myö pyytimä~ (siika uralilaisilla kansoilla lohta arvokkaampi)
~sulhasen assa oj jeävitty vanhemmilla, siitä savotimma häitä loatimah~ (ilmoitettu)
~vuota vai minä däävin tämän dielon, ga dovvut vastaamah~ (annan tiedon ilmi, arjalaisten hirmuvalta loi maahan kammottavan ilmiantajien perinteen, suomalainen ei "anna ilmi", suomalainen "pääsee tasoihin")
~diävii vellam maksoa kuum peräz~ (vrt. arjalaisten nimiä kantavat "perintätoimistot", missä riistettävää siellä valkoisia mustalaisia)
~ei iäntäh jiävi~ (on hiljaa)
~em mie ruohi iändä jiävie~
~tuuldu myryöy~ (myryää, myräkkä)
~ei paha peittos synny, itse i jeävih~ (pahat teot tulevat ilmi, vrt. tämän päiväkirjan tarkoitus)
~on händy redusilmeä joga tilaz, ga jeävei ei~ (alisen haltija=retusilmä)
~hänellä jiävittsi metsän izändä~ (näyttäytyi)
~jo reäpöi jeävitteleheze, nuotal pidäy kävvä illal~ (muikku alkanut näyttäytyä)
~vienhardii kui jiävitteleh, ga kenentaht ottau~ (vedenhaltija näyttäytyessään)
~pitäis lähtie herroilla jeävittyö~ (arjalaiset pitävät siitä kun heille käydään ilmottautumassa, se saa heidät tuntemaan itsensä tärkeiksi)
~vesi on jeävyksissä~
~parda on jeävyksis, ei soa ni paissa~
~helmad jeävyksis kolizoo~
~ylen oli vilu, mellitsän jeävytti~ (kaiken)
~jiekishyleh, suuri norppa~ (suuri uroshylje, harmaahylje)
~ei tämä oruza diesvuitse~ (haulikko toimi, tuliaseiden vieraasta alkuperästä)
~nousi tyttö seisomah ta rupesi pakajamah~
~sivoin vassad~ (hea!)
~jo ei kyzy enämbi, jo tiddusti~ (ymmärsi, kansanperinteen kerääjä)
~do on vijjes vezi vaasas~ (kaukainen sukulainen)
~jaakatah~ (pyydetään juksalla turskaa)
~juakkori pidäy laskie, veneh azettuu~ (anchoreiden vieraudesta)
~ei pie tuoh doalaa männä~ (jäässä olevaan sulaan kohtaan)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
