~minul oli äjjy nagrehen siemendy ga kyläh dagelin~ (anteliaisuus)
~juamal tuli vastah häi minul~ (juoma=veronkantajia varten rakennettu kärrytie, maanteiden likaisesta alkuperästä)
~juamunieries~ (syvän veden nieriä)
~pakkani joamou jalat ta kohmou koprat~
~tuuli joantuu~ (yltyy)
~pilvi taivahalla alko juantuo ta siitä tuli saje~
~juablukkoa ei meilä kazva, a marjua kazvau ylen äijä~ (omenoita, puiden marjat)
~juablokkoa kazvatetah linnaz~ (omenapuiden vieraasta alkuperästä)
~häi on jaaroi komunistu~ (kiihkomielinen kommunisti, kommunismi=miten arjalaiset ymmärsivät luonnonkansoilla näkemänsä inhimilliset piirteet eli väärin)
~vähempi kaloa kun soatih nin silloij joattih pienemmällä vakalla, enämpi kun oli kaloa nin suuremmalla vakalla joattih~ (kalastaja jakaa saaliinsa, vrt. "kalan myyminen")
~oriehass on juodra~ (pähkinässä sydän)
~juaduhiine sieni~ (myrkyllinen)
~tuuli johahtelou~
~tsakku johahtih korvujuurez~ (hyttynen)
~tuli paloa johajau~
~pätsi lämbiey johajau~
~johakko seä, soannoogo järvel mennä~ (tuulinen)
~puut ku johatah, ei puutu kala~
~kossen johineh~ (kosken)
~koski johisou~
~tyhjän johun nosti minum peäle~ (kohun)
~se vanaha aikah siitä joijuttih~ (joiuttiin)
~ka kun nuotalla ta verkolla lähettih ni silloihan ne joiku~
~konsapa joijuttih - no ikävissäh, talvella siitä, ta riihtä puijessa, riihtä puijessahan se joiku toiset~
~ei se i sitä kaikki joikun~
~silloin akat joijuttih ta eänellä itettih~ (keväällä "suurella pesulla")
~ei meäm paikalla niinkänä joijuttu mium muistoh, voan Uhtujas joiku~
~ta pohjaseh päin kul läksi, sielä joijuttih~
~pyyl lihoa pantih joka kalah~ (hmm, sekoittaminen tabu)
~polvi muutah joga pojjas~
~jog aigoa lapsii kattsuo pidäy~
~dogainavozennu praazniekann om midä tah kummaa~ (jokaisessa kyläjuhlassa tapahtuu kummia, tappelut, puukotukset, raiskaukset, "hauskanpidon" vieraasta alkuperästä)
~jogahini sen tiedeä sto tozi o~ (tosi on!)
~brihatsud lähtiettih jogamies kezoil~ (kosimaan kesällä)
~sehän oli jokapäiväni meilä se leipomini~
~häi on meile dogapäiväine gostu~ (sukuun kuulumaton vieras=gostu=guest)
~jogavuodehine podusnoi om maksettavu~ (henkiraha, pakkoverotuksen alkumuotoja)
~mistä ennen dogi duoksi, siidä vielä oja tsurdzettau~ (hyvät teot muistetaan)
~jogi langieu järveh~ (vrt. sukulaisuussana lanko)
~hyö matatah dogia myö~
~joven suussa ongitan~ (Joensuu)
~vezi jovessa biriu~
~videlen dogee myö yläh~ (ylävirtaan)
~joven äbräz~
~joven ladvu~
~joen polvi~ (mutka)
~jogijeäl katso vedeh mänet~
~jogijeän jällez järvie kylmeä~
~jokikakkaraini~ (rentukka)
~jokikorteh~ (järvikorte)
~sanottih kum meiläki oli vanhoja miehijä, niitä jokimiehie, monta kesöä kun oli Murmanijjovella oltu ta koalettu~ (oltu jokisimpukoita pyytämässä)
~jogimygry~ (vesimyyrä)
~joginuottah kaloa soahah~
~joginurmet ollah jogiloijen varzilla~
~jogiparras vetty vaste~ (matalampi kuin jogiäbräz)
~dogipenger~
~hyö eletäh jogirannal~
~dogirannaz eletäh~
~jogisammal~ (joen pohjassa kasvava sammal, vai levä)
~jogisara on lattsu, suosara om pehmie vihvelön ker~ (sarasukuja)
~jogisara on leviembi suosaroa~
~jogisara~ (toisaalla keltainen kurjenmiekka, nimien paikallisuudesta)
~jogisiigoa verkol pyytäh~ (kaloista arvokkain)
~jogisorza, suurem om moizet, eäni on, kreä, kreä~ (eänestä lindu tunnetah)
~venehel ollez on yks randu jogitsurah, toine moarandah päi~
~jogitsural on hieru~ (kylä)
~jogiveneh pidää olla luja~
~jogivenehel kävelläh kalan soaloih ylähpäi jogie myö~ (kävellä veden päällä)
~jogivezi on vilu kezoida kylbie~ (sopivaa)
~dogivjuna~ (nahkiainen)
~jogäbräz on ylembä da jyrkembi parrastu~ (äyräs ja parras)
~ylen äijä oli oraviloja~ (ihmisen-paras-ystävä)
~jogo kyläss omat kegrid oldih~
~siell ol äijä dokkohie~ (jänisten polkuja)
~dänöin jokkoh~
~jokos, petran jälki~
~mieleh jolahtoa~ (juolahtaa)
~jolakko tuuli~ (kolea)
~ilma jolakoiduu~
~vezi virdoau, jolineh kuuluu jeäz alattsi~
~vezi jolizou matkoav~
~tyhjeä joliztah toizem peäle~
~hammasta joloistaa~ (särkee)
~pagizoo dommin doudavaa~
~hammasta kivisteä jomottoa~
~ei tässä ruveta tyhjeä kiistämäh ta jonnij joutavoa jankuttamah~
~rannal haugi seizoo jonnottoa~ (jököttää)
~heimokunnan nostatti minum peäl~
~itkemäh jorahtih ollalline andilahan ker~ (olallinen=kaaso, antilas=morsian)
~suomalaini enzin duumaittsou, midä duumainnou, da siidä jorahuttau sanuo~ (hiljaiset suomalaiset)
~pikkarani katso jorohoni ongeh puutui~ (kiiski)
~savu jorhuou~ (piipusta)
~jorei eäni~ (karkea, Jori=luonnenimi)
~amburiezem pezäs vai jorineh kuuluu~ (ampiaisen)
~heitä tyhjän jorizendu~ (jorina)
~joki juossa jorjottau~
~näin jäniksen jället, jouvuin joron joukkohil~
~nygöi olen joron jällil~ (eksyksissä, joro=puro)
~haugi lahukassa dorottau~ (lahukka=lahti)
~tänäpäi jorssii puutui verkkoloih~ (kiiskiä)
~jorssi laskoo magien liemen~
~jorssimmaimu~ (kiiskenpoikanen)
~jorsivomtsu on suurembaine kezävomtsoa~ (kiiskinuotta)
~moahrysöä panomah mänimä~ (maa ja vesirysät)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
