~ei tuosta jorviskosta tule ni midä kuim muamolla kyyneldä~ (pojan rentusta)
~seisuo jorvottau~ (jurottaa)
~jos ei vielä magoa, niin valvou~ (aivan)
~kuulou luissah, jotta surma tulou~ (luu_tietää)
~se ampu hirvet jotta petrat jotta soarvat~ (sarvekkaiden suku, sarvas=hirven vanhempi nimi, vai poron, vai peuran, vai poropeuran)
~sekä mujehta jotta siikoa~ (arvokkaimmat)
~jouhelo on harmai, izäl on zoltoit (keltaiset) heyhenet siiviz~ (jouhisorsa, koskelo)
~tukad on kui jouhed järiet~ (paksut)
~pard on jouhis sah kazvanuh~ (pitkiksi jouhiksi)
~jouhihein on hoikku, libei, kazvav vezikkölöil nurmil, ruozmepohjal~ (jouhivihvilä, kasvi_tietäjä)
~jouhiheiny~ (toisaalla kapealehtinen palpakko jota käytettiin taioissa hiusten pesemiseen)
~tämä puu on jouhihongu~ (pehmeä sisus, oksia vain latvassa)
~jouhikas oli se kinnas millä nuottoa veittih nin se oli oikeij jouhesta kuvottu~
~jouhikas~ (jouhikko, jouhikannel, 3-kielinen viulun tavoin soitettu kielisoitin, kielet jouhista)
~jouhikoskelol om piälakal ku kassane~ (tukkakoskelolla)
~jouhikuuzi~ (tiheäsyinen kuusi)
~tukkie elä pihal lykkeä, jouhilindu kui pezäh viennöö, sit tervehyz rikkuoteh~
~jouhez om pezä, ruoppahiz~ (jouhilintu=kiviröykkiöihin karvoista pesän rakentava kivitasku)
~jouhilinduine on harmai, jouhez loadiu pezän, pezä pystypuuz~
~sil kangahal on jouhipedäjiä~
~jouhipedäi on ylen sorei da pitky~
~mene tuo jouhipuudu pertih lattiekse~
~jouhisiimu om parembi ku langusiimu~ (jouhista tehty siima)
~zelezinä on vähän suurembi jouhisorzoa~ (zinisorsa)
~tule meän joukkoh, tul eäre~
~muzikal on igävy omua joukkuo~ (miehellä)
~jougone~ (joutsen)
~ainoz joukkuo kereäy, ei lähe yksinäh, joukottelieteh~ (joukkosielu)
~jouzal ammuttih~ (jousella)
~loajita yheksän puutan painava jousi~ (puuta?)
~heän ambu vazaman jouzella~ (nuolen)
~jousura~ (douzara, kaira)
~mie olej jo vanha, joutava kuolomah~ (elämän_kaari)
~miä tänäpiän olen joudava~ (lepopäivä)
~joudaval olen vihmam pidäjez~ (pitää sadetta, vrt. oransseissa sadetakeissaan työntekoa teeskentelevät kofeiini ja nikotiiniorjat, pakkotyö vs. luonnonmukainen työ)
~ilmasen ikäh on ollut jonnij joutava vetelys~ (nohnoh)
~doudava roado se~ (lumenluonti kun sataa uutta lunta, vrt. arjalaisten ilmakehää tuhoava "auraaminen", lumessa kulkevan liikenteen sijasta "aurataan" väkivalloin lumi syrjään, elää luonnon mukaan vs. elää luontoa vastaan)
~joudavua hudjakehat~ (voan kerrom mie toetki)
~kun nuorena joutuu joutavan jälillä, niin silläh se ikä mänöy~ (vrt. alkoholisteiksi "sivistetty" suomen nuoriso)
~käveletto sie joudavil jälgilöil~
~mene mejjän venehel, veneh on doudavikkoine~ (jouten, elävä_veneh)
~jokihauki jouten uipi selkähaukien seassa~
~siitä irallah peässettih se joutilas poro~ (kiinni vain ajettaessa)
~ennen ei ollut jouduo sygyzyllä~ (vieraisiin elinkeinoihin siirtymisestä)
~kyllä mie siksi jouvan ku toiniki~
~joudoine roavon väliz, lähtin tsokkelemahaz~ (pistäytymään kylässä)
~nyd on joudokodva miuleni~ (lepohetki)
~joudokodvad min ombelen~
~joudopiänä lähemmä gribah~ (sieneen)
~lentäv nellä joutsenta siihi lahteh~
~jouttsenem pitäis olla ninkun imehnisen sukuo~ (yksi totemistisista suvuista)
~talvi jouttsenen jälestä~
~jouttsenie on kaksittoan, toini kun ammutah, ni se toini itköy sitä toistah~ (miksi ei ammuta)
~vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsened~
~joutsenet kluuketah~ (joutsenten hauskasta äänestä)
~jouhtsenet lennetäh sygyzyöllä lämbimih randoih~
~joutsenen kynäs lumi, hanhen varbahas hallu~ (vuoden vaihtuminen)
~jouttsened lugletuksen ker matkatah peätsköit selläz~ (tulevat samoihin aikoihin)
~kylyssä kylpijie sanottih ta järvie kylpiessä, kylpijällä sanottih jotta Jumal-apu jouttsenilla, siitä vassattih kylpijät, hyv ois Jumal-apu, jouttsenie, jouttsenie~ (Numalan lintu)
~jouttsenii sinul~
~terveh teile jouttsenii~ (kotoperäisten tervehdysten jäänteitä, joutsenet hyvän tuojia, alkujaan tod näk tervehditty matkimalla joutsenia, vonk, vonk, kluuk, kluuk)
~kerättih nämii heinii järviz, jouttsenii~ (valkeita lumpeita=joutsenia, kuivattiin lääkkeeksi)
~Joutsikki~ (valkean lehmän nimi)
~on kui joutsikkoidu valgiedu järvez nygöi~ (joutsikot=vaahtopäiden kotoperäinen nimi)
~joutsenuot Jumalan luomat, viekeä äijä tervehyisie toatollani, moamollani~ (ylisen lintuja, vievät mennessään terveiset tuonpuoleiseen)
~aiga jouduu~
~matku jouduu~
~kunne lähtietäh, sinne i jovvutah~ (hyvin sanottu)
~jouvuimma pappie soutamah~ (arjalaisten elämä perustuu itsensä palveluttamiseen ja palvelusta valittamiseen, alin mahdollinen ihmislajin muoto)
~jouduo yöksyksih~
~edgo kodvaizekse jovvahtazih minul käymäh~ (jovvaha mie)
~jovvatatko minul kirvehen~ (vieraan lainata (loan) sanan kotoperäisiä vastineita)
~jovvatti veitsen~
~midä sie mium peäl jouvitteled da juonitteled~
~tämä oli matka jouvukaz, vasta lähimmö, jo i tulimmo~
~jouvuksissa ollah~ (lähtövalmiina)
~jovakko tuuli~ (kova)
~tulou märtkä seä, tunturit jovatah~ (kaikuvat, soivat)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
