sunnuntai 22. tammikuuta 2012

~laskuja~

~rahvas dobajau, jotta Anni on ollud huigie~ (juoruaa, sopimaton, hyi Anni)
~jovenhaldieda näimmö Kattilakossen nissaz~
~jovenhaldii on suuttunuh, tämä audi on tulluh joves~ (vedestä tulleet sairaudet)
~jovenhammas~ (niemi joen suussa)
~jovennisku~ (koskenniska, sukunimi Niskanen)
~jovempohj on syvä da lomukaz, ei soa ni midä laskie sinne~
~jovempolvez on merezit~ (mutkassa merrat)
~jovempolves on veneh~
~jovensoara~ (jovensuaru, joenhaara)
~keviäl pietäh verkkoloi jovensuuloiz~ (joensuussa)
~jovensuuz ollah mejjän verkot~
~jovittsi matkai~ (jokea myöten)
~pieni jogut~ (virta, puro)
~siel om pikkarane jovut~
~tuulemah juhahtih~
~juhahtih palamah~ (tuli ja tuuli)
~tuuloo juhajoa~
~tuli juhajau~ (luontonimi Juha, vai luonne)
~juhakko~ (kova tuuli)
~toizem peäl juhistah~ (torutaan)
~jogo i juhkahit muate~
~veneh kiveh juhkahtih~
~juhkaihes peä seinäh~ (löi)
~juhkiendui vieremäh kivi myödymägeh~
~ei piä duhkaa, olgaa hillembä~ (meluta)
~kevöällä tullah semmoset juhkut~ (kevätmyrskyt)
~moine on juhleikko~ (mättäikkö)
~lapsed juhuletah hypitäh kulleh~ (telmivät, jokaisen myöhäisen lainasanan (juhlia) taustalla pimentoon jäänyt oma sana / sanat=kielen köyhyys)
~juhlu~ (juhulu, jyrkkä mäki)
~kuulez ukkone juhmahtih~
~jygie juhmaro~ (jyrkkä mäki)
~pilven juhmukka~ (pyöreähkö pilvi)
~ylen on mättähän juhmuroa nurmes~
~rahvahan juhu kuuluu~ (melu)
~tulen juhu~
~aiga juhuo pietäh~
~toizem peäle juhun nosti~
~juimakko seä~ (kolea)
~vilun duimakko~
~juka~ (uoma / syvennys joessa)
~duvas onhai burhu~ (putous koskessa)
~aivin jukkiu häi, toizem peäle sanoo~ (inttää, puhuu päälle, vieraita tapoja)
~mändypuu, hallottu lohkoloiksi, on jukko, siidä kissotah pärieksi~ (petäjäpäreitä)
~puu pehmie kazvaa suossa, pedäjä, se on jukko~
~jukosta luajitah mostinua~ (koreja)
~järvel on jukod vihmua vaste~ (viiruja, tyyniä kohtia)
~tuokoa jukkopuut sulamah pirttih~
~tänäpeänä kuin sobi semmoini jukko orava~ (orava joka jököttää liikkumatta puun latvassa, vrt. luonnenimi Jukka)
~jukkovittsa~ (kelkan sepävitsa)
~dukkonokka~ (reen jalaksen etupää)
~jukottoa~ (varustaa ahkio vetonuoralla)
~julahtih itkemäh~ (pillahti)
~julakka seä on tänäpäi~ (kolea)
~julakasti tuuloo~
~meilä on julakkozie äijä~ (paljon lepakoita)
~häi minun julgai lähtemäh~ (rohkaisi)
~julgevui da lähti yödy vast ajamah~
~mones kohtua julgevus auttaa~ (rohkeus)
~ei pidäiz ylen julgienn olla~
~pagize suul julgiel, hambahal valgiel~ (avoimesti ja rehellisesti)
~häi on julgei, ni kudamal herral ei varua sanojes~ (härrat eivät kuulu suomen luontoon)
~julgien luut, arran dället~ (sananlasku)
~hirvi on julma elävä~ (suurikokoinen)
~on aiga dulma puu, ei sua urakkua~ (suuri)
~seädä pideä vilun julmakkaista~
~julmendi seän~ (kylmensi)
~julmo~ (julmu, tuohen helve, hilve)
~julmottoa, ei pagize ni midä~ (jurottaa, mököttää)
~julpottoa, ei pagize suutuksis~
~pyhällä jumahtelieteh~ (ukkonen jumahteli)
~moa jumahtih pyhällän jyryl~
~koski jumajau~
~tanner jumajaa~ (poikien leikkiessä)
~Jumala kuuluu~ (ukkonen jyrisee)
~Jumala tuld isköö~ (erillinen ukkosenjumala myöhäistä perua)
~Jumalam murennettu puu~ (ukkosen iskemä)
~Jumala tuuloo~
~Jumala pilvie kazvattau~
~Jumala raista panoo~ (rakeita)
~Jumala vihmui tänäpäi~ (taivaanjumala Numala hallitsee kaikkea taivaaseen eli ilmaan liittyvää)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)