~Jumalan koattu puu~ (ukkosen tai tuulen kaatama)
~päiväizen Jumal avai, pilvez oli~ (Numala hallitsee pilviä)
~Jumal moam mustendi meile, kevät tuli~ (vai Päivä)
~koivun lylyksiz laitah rein jallastu, Jumalam painettuo, kazvandahistu~ (luonnonvääristä lylypuista, Numalahan loi terveet puut)
~kudai Jumal kastau, se i kuivoau~
~vien sille jumalal tuohuksen, k olloo sen viga~ (jumala jumalia tarkoittavana yleissanana)
~olgah minun suuz Jumalan korvas~
~ilmolline Jumala on leppinyh meäd yhteh~ (laittanut)
~jumalat ollah jumalkovassa parassopessa~ (perheen suojelushaltijat pirtin peränurkassa, alkujaan jumalkodassa)
~Dumalabu - hyvä oliz Dumalanabu~ (tervehdys, vrt. arjalaisten godspeed)
~papit tsakatah jotta jumalanhyvie ei pie hauvalla taluo~ (papit toruivat jos haudalle tuotiin ruokalahjoja, arjalaisten taivaassa ei ilmeisesti tule nälkä)
~ei ole jumalanhädä, vigahini on~ (luojajumalan ja muiden jumalten luomat sairaudet, metsänvigahini, veenvigahini)
~viruu jumalanheäz, ga sih i kohenemah lähtöö~
~no ei se ollun sen kummempi kun siitä tahtahasta loajittih semmoista sankie, ni sillä kum pantih seämi potakasta tahi mistä nin ne keännettih siitä laijat~ (jumalankenkä-niminen leivonnainen)
~jumalanlapsethai myö kai olemmo~ (Numalan lapset)
~dumalanlehmä~ (leppäpirkko, samettipunkki, vedessä elävä punainen hyönteinen)
~katso jumalanlehmäni, elä tapa~ (punainen ei ole taivaanjumalan väri -> leppäkertut viihtyvät puissa -> metsänhaltijan pyhiä eläimiä)
~jumalanlehmäine on kovakuorine pöpäkkö, läimäi, tippuizien ker~ (kiiltävä ja täplikäs pöpäkkö)
~lutti, lutti jumalanlehmäine, ozuta minule siibyöd~
~leviembäd ned on jumalanojad~ (luonnonojat)
~dumalanrubi~ (isorokko)
~minuz on jumalantaudi, ei tiedoiniekad ni midä auteta~ (Jumalan luomia tauteja ei yritetä parantaa, vai alisen haltija Omelin)
~jumalavvaivani~ (syntymävikainen)
~jumin ampuma kolo~ (tulee puuhun kasvannaisen pudottua)
~jumie eäni~ (kumiseva)
~juoksennan jumineh~
~sie olet yksi juminkurikka, kaikittsi vastah jos kuir reistoau, sie olet kuil lohi kosessa~ (vastarannankiiski)
~kogo juminkurikk olet~
~mua jumizou~
~istuu jumottau, alah päi kattsou pahazmielez~
~jumbujuuri~ (lumpeen juurakko)
~laudu vai jumsahtih levol alah~ (lauta katosta, levo=katto)
~tuuli ku levon kohott yläh, ga järilleh jumsaskoitti, ei levitellyh~
~jumsetah pläsitäh~ (danssitaan)
~ukkozen jumu kuului tual päi~
~emmä tiijä midä hiän ruadau jovessa, juna on musta i pitkäne~ (mitä puuhailee joessa iilimato)
~verkkoloih puuttuu junua, sitä syvväh, bokis on silmien tabazet, hoikka da pitky, mavom malline valgone~ (juna=nahkiainen)
~korvu junjettoa, sanomat tullah~ (korvien soidessa)
~aziet mändih jungah~ (riitaan)
~jungita mäen otsaz, elä höryö~ (ponnista, pysähdy)
~jungita soudoa vastazeh~ (vastatuuleen)
~millane junkkari oled, et sanua kuule~
~jungottaa vain istuo, ei virkka midäi~ (jurottaa)
~midäbo jungotat peä alahpäi, et katso silmih~
~junguralleh om piha, ei liga seizo~ (kumpareella)
~kiv on aiga junguri~
~taivaz on junoloil, tuulen siived on suveh päi~ (pitkät ja kaidat pilvet etelään päin)
~taivaz on junoloil pakkazel~
~junoikkahakse kuvoin kangahan~ (juovikkaaksi)
~junone~ (vieraan polku (path) sanan omia vastineita)
~juntah laskou verkkuo~ (jonoon)
~verkod ollah pitässä junnassa, yhteh jundah on laskiettu kolmekymmendä verkkuo~
~verkkuo on kymmenin yhez junnas~
~siih laskima juntan~
~on se junttera poika~ (vanttera)
~moamuoh vasa junou~ (poronvasa seuraa emäänsä)
~juohantandalleh olin ga unohtin, em mustanuh~ (muistamaisillani)
~vuota juohattelen, sit sanon~ (muistelen)
~vuota, juohattelen suaroa~ (muistelen satua)
~juohata i kuin verkkuo kuvotah~ (neuvo kuinka)
~ei oliz juohtum mieleh, a ku toini juohatti~ (muistutti)
~kalat puhkata juohattakkoa~ (muistakaa perata kalat)
~pidäy juohattua, ei pie unahtua~ (muista-kuka-olet)
~vallastelou naine sulhastu, ei laske ni aittoih~
~nimi ei juohtu mieleh~
~tulid dai mieleh juohtuid, lähtid dai unohtuid~
~mustan yhen zoakkunan~ (sadun)
~juoja muzikka, elä mäne juojal~
~se on juoju muzikku~ (vrt. nykyajan juopponaiset, arjalaiset ymmärsivät "tasa-arvon" niin että naisten pitää saada omaksua kaikki miesten ylilyönnit ja paheet, "naisjuopot", "naissotilaat", "naispoliitikot", "naispapit")
~hiiri ei kun juoksentelou ta laulau~
~olet ku juoksii hukku, ainos matkuat~ (vertauskuvat luonnosta)
~juoksujalgah lähti mänemäh~
~kogo matkan tulin duoksudalgaa, muga oli kiireh~ (vrt. oli kiire)
~ei piä brihattsuu duoksutella tyhdäh~ (kosijaa)
~lunda juoksuttoa kivoksil~ (kiville)
~tuuli juoksuttau lunda~
~lehmy häkkilöilleh on, sit juoksuttoa lehmän häkki, sit lehmy on tiinehenny, sit kandoa~ (häkki=härkä, sukunimi Häkkinen, etunimi Tiina)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
