~hebo pageni sid peräh duoksin da tapain, pitkän palan duoksututti~ (tapailla vieraan sanoa(say)-sanan kotoperäisiä vastineita, pala=matka).
~hyvä mieleh juolahtaa, paha ni lähe ei~ (oikeasti pahat asiat eivät unohdu)
~aha, juolahti vie mieleh~
~hebozet seizottih juoleikossa~ (juolavehnä=juola, vehnä=lähi-idästä)
~tuo juoliesta pelvahie siduo~
~juoliesheinä hyväh nurmeh kazvaa~
~juoliiheinu~ (juolavehnä tai kastikka)
~juoliisheinä kuziespezäl luona kazvaa~ (kasvupaikoista)
~sie oli syömiä juomua kylläl~ (kylläiseksi syöminen harvinaista)
~juomattomua on nygöi ylen harvan~ (yksi juomaton vastaa kymmentä juomaria, vrt. Joutavainen)
~hyvä briha on juomatoi~ (älä ota juomaria)
~juomeikko~ (juolisheinikkö)
~vazal on juomista laittu, tuliz vai kodih~ (kotieläimet puoliksi villejä)
~kala ettsii juomizen~ (kalaruuan jälkeen janottaa)
~juomiin on valmiz, tulgoa juomah~
~läkkeä, lapset, juomingaista kereämäh marjaveeksi~ (juolukoita)
~Lemmingöin on liedo poiga, mänöypä Päivöläm pitoih ta suurej joukoj juominkihe~ (kansanrunojen kieli, vrt. keinotekoinen "kalevala")
~läkkä juomoih~ (juolukkaan, juolukoita keräämään)
~juomoi on paganallini marja~ (käytetään parantamiseen)
~ylen äjjy on sie juomoidu suol~
~juomoidu kui kerätäh, keitetäh, tahtahan sydämeh pannah, marjukokkoi laitah~ (juolukoita marjakukon täytteeksi?)
~pokrovana seinäj juomut ta salmot sammalettih jott ois pirtti lämmin~ (hirsitaloihin liittyvien tapojen alkuperästä, neliöt=vieraita, ympyrkäiset=omia)
~juomu~ (uurto tai viiva puun pinnassa)
~juomukkoa izois mättähis on~ (juolukoita)
~juomukka kazvau robehuziin~ (tertuissa)
~juomukat kazvetah suoss, hyö ollah mussat~
~se on juoneva, siid löydyö monda juonda~ (juonikas eli monimutkainen ihminen)
~porot matatah juonessa~ (jonossa)
~suurisarvizie matkazi suuri duoni~ (peuroja pitkä jono)
~pitkäkorvie on duoni matannu tästä~ (hirviä)
~linnut lennetäh juonessa~
~jäniksej juoni~ (polku)
~pedran juoni~
~siun juoniloi en varoa, syyttäs suutut, lahjattah lauhut~
~häi toizem peäl löydeä juonda, itze on ainoz oigie~ (joka toista syyttää..)
~eläkköä hyväsistä, ei pijä juonie toini toizem peällä~ (toisten asioihin puuttumisen vieraudesta)
~oled aiga juonikas~ (oikukas)
~Juonikkoidu vie ei nävy kodih tulemas~ (Juonikki=juovikkaan lehmän nimi)
~lapsi on juonikko~ (kiukuttelija)
~duonispuu on dygiembi, syyd om poaksumbad~ (juonispuu=paksupintainen puu)
~midä juonitelloo miuz ymbär~
~juondanjaloh pideä juvva hoz marjuvetty~ (janoon marjavettä)
~juonnanda~ (kuljettaa ahkioilla eli jonossa, vrt. jutaaminen)
~vejen juontah istuhuttih~
~eräs kai tulou juondua hupsukse~ (juominen tekee hupsuksi)
~Veskelyksem pappi kolme kerdoa juondan täh työttih halguo kandamah~ (pappi määrättiin halkoja kantamaan juoppouden takia, vieraan folkloren vaikutuksista)
~viinoa juuvah, siid toine päivä juondataudie läzitäh~ (vrt. arjalaisten krapula, pohmelo)
~juondutavaroa pidäv ostoa linnah kävvez~ (kaupungista haettiin kahvia ja teetä, alkujaan ei mitään)
~kylmäni kun oli, nin siitä käytih tsunalla juontamah~ (tsuna=kelkka)
~regeh kannoimmo, da siit kodih juonnimmo~ (kuljetimme)
~juondajez vajoad riet pannah, ei sua täyzii regilöi panna~ (tavaraa kuljetettaessa)
~se akku koofeidu juopottelou~ (kahvijuoppo)
~juopukka~ (juolukka juovuttaa)
~juopukkaini~ (käytettiin mm. päänsäryn ehkäisyyn)
~mie erähänä päivänä duobuin~ (oho)
~hidzvaa on, ei piä duobua~ (pyörtyä häkään)
~muah tuiberdu, da siidä i duobu~ (tuupertua)
~tsihvah juobui~ (häkään)
~juormikas haugi~ (juovikas)
~juoruheinä~ (vanamo)
~häi juoruu, musteloo~ (soimaa, mustaa toista)
~mie pyritän silma kilpoa juoksomah~
~läksi duoksomah dänis~
~syväim peikalossa juoksin~ (sydän kurkussa)
~duoksin kai hengästyin~
~lehmy poarmoiz juoksoo~ (juoksee paarmoja karkuun, eläinten tuomisesta vieraisiin elinoloihin)
~jo joki juoksou, jo on sula~
~mistä ennen dogi duoksi, siitä vielä oja tsurdzettau~
~vezi juoksoo~ (elävä_vesi)
~täm on katso notkie savi, tämä juoksoo~ (saven_valantaa)
~lumi juoksoo hangie myö, tuuli kandelou~
~ruanaz veri juoksou~ (haavasta)
~tänäpäi on lämmin, puus koja hyvin duoksoo~ (kaarna irtoaa hyvin)
~veneh juoksoo hyvin kun olloo soutaja väkövä~ (vrt. arjalaisten elämää tuhoavat "perämoottorit")
~emättii myöter ruoka juoksoo~ (emätti=ruokatorvi, yhdyssanojen vieraudesta)
~nimi juoksoo ennen ittsie~ (maine kiirii edellä)
~juodah pane rokkua~ (juota=puusta tai savesta valmistettu matala vati tai lautanen)
~juod on suurembi da syvembi torielkoa~
~juvvaz on rannad~ (reunat)
~juvvaz pietäh rokkoa~
~kogonazen duvvan söimmö rokkoa kahteikeski~
~pane juodaze liendy~ (juota, juotaine, kotoperäiset astioiden nimet käyttötarkoituksesta)
~kemb on duodazen murendannuh~ (saviastian, vrt. kampakeraaminen kulttuuri)
~juuva pidäis, juotattau~ (janottaa)
~lihasyömini rubioo vettä juotattamah~ (vai suolan)
~juotatukseh hyvä i vezi on~
~juotatukseh hoz marjoa puuttuz, ga sit hyvä oliz~ (marjat janon viejinä, vrt. mehut)
~ylen on rahvahan juottai proazniekoiz~ (vältelkää arjalaisten pakkojuottojuhlia, "juhlapyhät", "festarit")
~rubiou pilvet harmaiks juottumah~ (muuttumaan)
~oliko se vuate ristikirjaista vai juovikasta~
~tämä kangas on duovikas~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
