~olen kui juovuksiz, on kui uni, a moata rubien, ga moata soa ei~ (jonkin taudin oireita, veikkaan verenmyrkytystä)
~pidää muuttua toizeh perttih, täs pertis on tsihvu~ (pirtissä häkää, etunimi Pertti, sukunimi Sihvo)
~poro juovou~ (juoksee toisen poron perässä)
~pihlajammarjoa söimmö dai peä selgii~ (pihlajanmarjojen parantavista vaikutuksista)
~tsihva juobuttau~ (pyörryttää)
~tuulishtih kui, ga ylen äijäl venehtä tsuilutti~ (heilutti)
~kylyz oli tsihvaa gu nenga duovutti~
~parahodal ajajez juovuttau~ (tulee merisairaaksi höyrylaivalla, merimatkojen luonnottomuudesta)
~koira matkoo jupassa hännin, ta korvat lupsallah~ (häntä koipien välissä)
~astuo jupittaa~ (kävelee nopeasti)
~se oli vyöhö soatem mitä sanottih jupkakse~ (villainen alushame, vyötäröhame, pidettiin päällekkäin)
~ta toisilla oli nuorilla tyttölöillä kum mäntih kisoih jupkim peällä~ (omat kisat, vieraat juoppojuhlat)
~omoa kuvottu jupka, rivusta kuvottu~ (rievuista)
~sid villas kuvotah naizile jupkikse~
~pieni jupkani pideä täz loadie lapsel~ (pieni hame)
~se on mielehine jupkane~ (itse tehtyjen vaatteiden arvosta)
~jupkaizilleh olin~ (alusvaatteisillaan)
~jupsakko~ (hidaspuheinen)
~jupsakasti pagizoo~
~jupsai kurikal kirvestä hallon halates~ (turvallinen tapa hakata halkoja)
~jupselehtoa kävelöy~ (raskaasti)
~lapsed jupsetah voruijah~ (telmivät)
~juoksoo jupsuttoa jygiel jallal~ (alkusointu=oma sointu)
~jura huskatah käzien kessez lattiel~ (jura=hyrrä)
~rubiedgo i sinä täh jurah~ (leikkimään hyrräleikkiä)
~rubiemmo jurah~
~jura ozuttau, kudai suau, kudai menettäy~
~panin koivustu halguo, pättsih jurahutin~ (elämän-puu)
~jeä jurajoa, itsepäivilleh halgeilou~ (itsekseen)
~jurakka, ei virkka midäi~ (vrt. juro)
~toitsi muatez älä piere jurauta~ (vrt. paskanhajusta pitävät lantalaiset eli arjalaiset)
~ku hiilavalleh laskietah vedeh, sit kivi jurizou~ (kuuma kivi veteen)
~miun ukko viinoa juoo jurjettoa~ (jätä moine)
~jurmo~ (karhun puun kylkeen kynsimä jälki)
~kurred jurolleh lennetäh~ (peräkkäin, jonossa)
~ylen on duro muzikka, ei pagize ni kenen keral~ (vieraille puhumisen vieraudesta)
~niin juro talo jott en oo sattut eliässäs, vaikka nedälin oizit istut ei kyzytty ni midä~
~häi on duro~ (juro)
~oravat ollah jurot tänä vuonna~ (kun eivät liiku)
~juro neädä, jurostaudu pezäh~
~jurohuten ei männyh, jäi sih istumah~ (jurouttaan)
~mägr on juroikas~ (mäyrä juovikas)
~orava juroutuu~ (jököttää puussa liikahtamatta)
~vilun jurzakka~ (kolea ilma)
~delegy kiveh jurskahtih~ (kärryjen vieraasta alkuperästä, vrt. kotoperäinen reki)
~veneh jurskahuu luodoloih~
~pyhällä juzahtelieteh~ (ukkonen)
~andav toizel pajista~ (ken puhuu ei kuuntele)
~kulmiz alatsi vilgailou, juzakk on~ (juro)
~pane dusku kiini, eigä lämmät mennäh pihal~ (juska=pyöreä kansi jolla savutorvi suljettiin ennen uuninpeltejä)
~dusku~ (näädän kurkun alla oleva läikkä)
~pedäjän jusra~ (latva)
~jussiheiny~ (jäkki, ukonparta, kontiontakku, hukanvilla, kotoperäisiä villalajeja?)
~jussiheiny niittäjes hyväl seäl ei paku~
~hyvä seä on jussie niitteä~ (vrt. Jussin viettäminen)
~moa kazvau jussikkuo~ (ukonpartaa)
~jussikk on vaigieda niitteä, lyhyöt kovat heinät~
~jusikko kastieloil niitetäh~
~vain kun tuossa näkyy tsäijy joutavan, nin juomma häntä kupposen krinkelin keralla~ (vieraat eväät, oma huoleton asenne)
~se on ihan justii muga~ (just det, turhantarkkuuden alkuperästä)
~endizii eloksii juttelou~ (puhuu menneistä)
~kuule judizou, kembo se delegäl ajoa~ (ajaa kärryillä, vrt. kärryjä seuranneet autot, yhdestä luonnottomuudesta toiseen)
~tsuhmuril jutkahutti salmuo~ (moukarilla salvosta)
~pohjazel tuulel lauvad jutkoa katoksil~ (kolisevat kattolaudat)
~juuka~ (duuga, lumipyryn nimityksiä)
~juumah se hukku~ (syvään kohtaan joessa)
~joven juumua myöte vai sovva, sid ei tarttu~ (vene kiinni)
~juumakka vesi~ (samea)
~tänäpäi on vilun juumakko, pohjaine tuul on~
~juumakasti tuuloo~
~niij juumottau joka paikkoa~ (juumottaa, pakottaa)
~peädä kivisteä juumoittoa~
~seä kajostih~ (kirkastui)
~kesällä tyttärek kul läksi joukolla juuppuo keittämäh, ne ei ottam poikie matkah, ne kum mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä ta keitti~ (keräämään mustikoita ja keittämään mustikkakeittoa, alkuperäisten kesäjuhlien ajoittajia ja kesäkuiden nimiä)
~juurehini komssa~ (juurista punottu vasu)
~juureine vakkane~ (omia astioita)
~täh taloih on häi juurevunnuh, kuolkah täh~ (kuolla juurilleen)
~ka nuora loajittih puuj juuresta ta tuohesta~ (nuoran valmistaminen)
~izon kiven duurella~ (kiven_juuri)
~jallan juures sai on lunda~ (saakka)
~puun juuril vihmoa piimmö~ (vrt. planeettaa tuhoavat "sateenvarjot")
~puun koadoi tuuli juurineh~
~männyn juuresta vakkazie pletitäh~ (punotaan)
~puun duuri kazvaa pitkin maadu~
~juurin jällin saneli kaiken~ (juurta jaksaen)
~juuriheiny~ (valkoailakki)
~paranna vai rihma juurikkah, ga siid linnutta ei mäne~ (rihma=ansalanka)
~tähä juurikkah panemma anzan~
~juurikoksi kutsumma muosta kohtua, miss on äijä juurda~
~juurikko~ (juurini, juurista punottu kori)
~juurikomssu om pajuiziz vitsoiz, kattiekaz~ (keväällä punottu kannellinen pajukori)
~juuripuuda otan tsurkan, rubien komssoa loadimah~
~juuripuu, leskevynnyh puu~ (tarvepuut lahoamaan alkaneista juuripuista eli leskipuista, elämän kunnioittaminen)
~lindzoin on juuroiteksed pitkäd~ (lillukan juuret)
~yksis juurrotuksis~ (piharatamot kasvavat)
~elä juurrata, ei tule hyvä~ (juonittele)
~elä minuo juurra, tiijä ittsiedäs~ (pidä huoli omista asioistasi)
~kehtuat sinä juurdua nennii joudavii azieloi~ (nennii=jonnii)
~jogo juurdui puut, ku istutitto keviäl~
~puu nygöi juurdui, kazvamah lähti~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
