~juuzottoa alattsi kulmis~ (jurottaa, mököttää, luonnenimi Juuso)
~juuzottoa, kattsuo yhteh kohtah~
~istuu juuzottoa~
~juusan nosti~ (riidan)
~juussoa nosti, ga min en virkanuh ni midä~
~lumen o vihman jällel juustoittanuh, kylmän juustakkan hudra hangi on~ (kovettanut lumen)
~moan juustoitti~
~juusoitui mium peäl~ (suuttui)
~anna pari päivää juustuu lumi~ (kovettua)
~lumi juustuu talvella, ku on vilu~
~elä syö kaloa ruotineh, niin et juutu~ (tukehdu)
~ruodah juutuin~ (ruoto tarttui kurkkuun)
~lihapalah ku juutuin, ga kuolemaz olin~
~juutuksiz olles pidäy selkäh pergoa~ (hakata selkään)
~pane vähembin suuh, juututad lapsen~
~mitä syyväh, kuta juuvah, sitä i parralla valuu~
~mäkärä juou~ (imee verta)
~tsakka juou~ (sääski)
~juo pohjoa myö, elä jätä kandoa~
~katso oja nämä veed joi~ (elävä_oja)
~veteh ol lanken jyhermä~ (kosken putouksen alle)
~jyhyleikkö~ (jykeviä puita kasvava metsä)
~jyhylei mets oli~
~taivas pilveh jyhylisteh~ (pimeni)
~jyhly tuuli~ (kova)
~jyhyläkkö moa~ (kuoppainen, mäkinen)
~jyhmy~ (jyrkkä mäki)
~pyhälly jyhmähtih~ (ukkonen)
~jyhärmö~ (pieni mäki)
~jygelähkö täm on, ga voinhai tuan kandoa~ (painava)
~jykerä puu~ (rosoinen)
~siun ker olemm yhen jygevyöt~ (vrt. ruotsin kielen saman painoiset)
~ne helmap piti olla niij jykiet, kun ne kisattih sielä~ (hameen helmat painavat)
~jygie moa oli, äijä oli siinä savie~
~etä ota jygiedä takkua selgäh~
~niidä jygeidä puuloi ei soa nostoa vähäl väel~ (vrt. pakkoistumisen ("koulu") ja pakkotyön luomat selkävaivaisten sukupolvet)
~jygiel jallal astuo~ (raskain askelin)
~dygei on nostoa, ev voi nostoa yksin, läkkeä abuh~
~mändöpuu on se kudai on dygei~ (mänty=suuri petäjä)
~jygieh hengittäy~ (raskaasti)
~rupieu jykiekse, kun on kaikki tsiisto mänty~ (sukulaiset kuolleet)
~jygiesti tuulou~
~jykiehini~ (tiineh, raskaana)
~naine dygiehene, vatsan kera~ (vatsankeralline)
~jygeikieline sanoo harvaizeh~ (hidaspuheinen)
~jygiemielini ei kahta tyhjeä usso~ (harkitsevainen luonne)
~jylheikkö~ (tiheä metsä)
~jylheiköl selläl elämmö~ (kolealla)
~elä tuo dylhyö puuda, niist ei sua pärehtä~ (liian suurta)
~kogo jylhö korbi oli~ (sukunimi Jylhä)
~jylmä~ (jyrkänne)
~mua jymizöy, ajetah~
~pyhälly jymähteleh, ga luadii vihman~ (ukkonen)
~maates gu palatil dymähtimmös lattiale~ (putosin makuulavalta)
~jyryl jymähytti, mua lekahtih~ (tärisi)
~ukko jymäjäy~
~jymäkkä nouzi~ (tappelun jymäkkä)
~jynkkä mettsä~ (synkkä)
~jyrietä tsuuroa~ (karkeata hiekkaa)
~poarma ei tintitä, sill oj jyrii eäni~
~jyrizemättömäd tuleniskud~ (elosalamat)
~jyrizemätöi kezä~ (ukkoseton)
~ukko dyrizöy~
~sano jyrkembäizeh, anna kuultah~ (jyrkästi sanomisen vaikeudesta, arjalaisille on pakko sanoa jyrkästi koska muuten he jatkavat sairaan elämäntapansa tyrkyttämistä, "suomen" valtio)
~vesi jyrkentäy rantoja~
~tämä randu kerraz jyrkkenöö~
~ylen dyrkkä mägi~
~älä lai ruotsi jyrkkeä, heitä vähäine~ (älä ole ehdoton kuin ruotsalainen, anna periksi vähän, vrt. arjalaisten luoma valheellinen kuva "jäyhistä ja periksiantamattomista suomalaisista" eli itsestään)
~jyrkästi pagizou~
~ylen jyrkkylaidazeks oled luadinnuh venehen~
~häi on jyrkkyluondone~
~mejjän jogi on jyrkkyrandane~
~jyrkkysanazem muzikan kere ni pagizemah älä rubie~ (vältelkää jyrkkäsanaisia miehiä, sieg heil)
~jyrgyläine~ (jouhivihvilä)
~jeäpalat kossez jyrsketäh~
~koirad jyrskytäh haukutah~ (kovasti)
~oravu puitti hyppäi~ (puusta puuhun)
~taivastu kirbuou jyrypilvilöiz~ (ukkospilviä)
~jyrytauttu~ (ukonvaaja)
~mäjen jyrähmö~
~vuota vai haudaboan laskemmo, sid jyrähtäh kaloa~ (hauta-apajan, syvään laskettava pyydys)
~mieleh jyrähtih lähtie kävvä naindalah~ (vaimon kotona käymään)
~ukko jyräjäu taivahassa~
~ukkoni jyräjää~
~toran jyräkkä nouzi proaznikas~ (kyläjuhlissa, vrt. tappelu baarissa, vältelkää riidanhaluisten arjalaisten oleskelupaikkoja)
~moine nouzi tuutsan jyräkkä, semmoizen loadi kandeluksen~ (tuisku, pyryn)
~tuulen jyräkky~
~jyräkk on äbrähäine~ (jyrkkä äyräs)
~vilun jyräkkö~
~ukkoko jyrännöy vai akkako jyrännöy, a jyrineh kuuluu~ (jokaisella ukko-haltijalla akka)
~jeä jyskiendyy matkoamah keveäl~
~läkkä veämmö venehen, allot kivilöi vas jyskytteä~
~puu koadui jyskähtih~
~jyskähytt umbes sundugan~ (löi kiinni kirstun)
~se oli jyssetty semmoni melko suuri avanto siihi~
~jeädä jysteä purahal, avanduo loadie~ (tuuralla)
~koira luuda jysteä~ (jyystää)
~koiru kandelou luudu~
~pyhälly jytettäy, hörkistimmöh kuundelemah~ (ukkosta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
