~elä jyvennä, siin oj jo nokko~ (tee kuormaa painavammaksi, on jo tarpeeksi painava)
~hiiri jyvertäy~ (eläinten omat sanat)
~äkie ku tulou, kai piä jykenöy~ (pää tulee painavaksi helteellä)
~jänis kylmöö puuta jyvöö~ (nakertaa)
~semmoni tsuikulaini, sitä sanottih jyväsekse~ (helmeä)
~jyvävuozi tämä rodih, pädöö nygöi naija~ (naimisiin hyvänä viljavuonna)
~ole jo jähizemättä, ainoz jähizet konza kenem peäl~ (riidellä-sanan kotoperäisiä vastineita)
~pläsitäh jähkelehtetäh~ (tanssia-sanan kotoperäisiä vastineita)
~liinansiemendy jähkyttäy survoo~ (pellavansiemeniä)
~jähkälehie taivas täysi~ (pilvien nimityksiä)
~pilvej jähkäleh~
~siid häi sen korendozen jähkäi pedähäzeh, oigial käil jähkäi~ (tietäjä kutsuessaan metsänhaltijaa)
~aboah kaloa jähkeäy~ (apajaan)
~suotikk on jähäleikkö, mättähil da havvikko~ (mättäinen suo)
~jähälei mua~ (kuoppainen)
~moan jähmendi, kylmi~ (yöpakkanen)
~jähmerö, mytkynivelini~ (kömpelö ihminen)
~sormet kylmettih, dähmetyttih~
~käzi jähmennyh moates~ (puutunut)
~vihassa jähmäy~ (mököttää)
~jähmiesti tuuloo~ (viileästi)
~ilman jähmisköitti~ (kylmensi)
~jähmistys poruou, lumel ku hierothai~ (paleltuma häviää)
~mua jähmistyi~ (routa=jähmy)
~ilmu jähmistih~
~rungu jähmistyy vanhate, ei kehtoa liikkuo~ (vrt. vääriltä tuntuvat sanat keho, kroppa, vartalo, ruumis)
~miun niska on jähmäkkä, ei lämmy~ (kankea, taivu)
~kobrad on jähmäkät~ (kohmeiset)
~tsipsu on, anna vähäzen jähmöitteä~ (tsipsu=suojalumi, yhdyssanojen vieraudsta)
~suod jähmöityttih~ (suo-maa-laiset)
~pidäy männä jähtyö, äijäldi hiessyin~
~anna tsuaju jähtyy~ (tee)
~jähyy pietäh~ (riidellään, vrt. arjalaisten miljardeja maksavan jään päällä tappelemisen suomalainen ilmaisu "mennä jäähylle")
~jähähtih mium peäl~ (tiuskaisi)
~meil nouzoo jähäkkä~ (riita)
~pani veziastieh jäizeh kohvavedeh, lumivedeh~
~kuuritsan da havulinnun da vezilinnun däittsöä (munia) syyväh, vain kuikan ei~ (kuikan pyhyydestä, luojalintu)
~jäittsäine kalkkalon sydämez~ (kulkusen sisällä kivi)
~anna jägyräd leikkoan~ (kiharat)
~täz nygöi jägyrät pakkuu kondiel~ (sanotaan kontionvillaa eli ukonpartaa leikattaessa)
~jägyräpardane~ (kiharapartainen)
~Kuzmal on jägyräpeä~ (kiharapää)
~jäkäliköt oltih suuret~
~paksuh oli lunta vain se sieltä kuoputti sitä jäkälikkyö ta sieltä soatih ruokah~ (porot)
~siinä on hyvä dägälikkö~
~jägälikkömoal eletäh pedrad~ (etunimi Petra)
~kivem peällä kasvo jäkälöä~
~jägälie leiväks paissoimma~ (nälkävuosina)
~levie jäkälä~ (täplikäs nahkajäkälä)
~jägäläni moa~
~jägälästy pedrat syvväh~
~jägäläparda~ (harmaaparta)
~miun jälehmöi myö tule~ (jälkiäni myöten)
~hyväd on jälehmäzet, sidä tyttöi ota~ (hyvät jälet eli teot, kelpaa puolisoksi)
~ei päivät piälei olla, jällei ollah~ (päivät seuraavat toisiaan)
~Saikkala on ikäh jälekkäh kulettu kun revot~ (kulkea peräkkäin=kotoperäinen aurakalusto)
~jällekkäi astuimmo~
~kolme poigoa sai jällekkäh~ (peräkkäin)
~jällellizet syömizet~ (ruuantähteet)
~viego on jällellisty syödäveä~
~jälellized mie tiijän, a iellist en tiijä~
~jälellizii aigoi älä mustele~ (elää-hetkeä)
~poapot se harakkapaita pantih moamoh jälellisih ta pantih moan seämeh~ (haudattiin jälkeiset maan sydämeen)
~ieldäpäin kiven kun lykköäd, niin däleldä löyväd~ (vertauskuvat luonnosta)
~yks poigu jäi jällel elämäh~ (muut tapatettiin sodissa, "asevelvollisuus")
~vie on mua märgy vihman jällel~
~kun ei siula kelvanne niin tuo jälelläh, kyllä miula kelpoau~ (tuo takaisin)
~kattsou jälelläh~ (taakseen)
~totta se arvasi jotta Miina ol lähettät jälelläh kontien~ (ohoh migä vägövä noida)
~mie tulin iel, a häi jällembä~
~jällembäine kylv om parem~
~sillä oli kolme poikoa, ne jälessä juostih niinkuv villakerät~ (kolme pentua karhuemolla)
~sanon jälles, nygöi en sano~ (sanon myöhemmin)
~kesällä kun tuli lämpimäksi päivät ta yöt tyynet nin ne nousi kisoamah~ (kalat)
~koir izändeä jällestäy~ (seuraa)
~kylän roavot ku roan, sid omad jällestän~ (ensin kylän työt, sitten omat työt, luonnottoman orjayhteiskunnan alkuvaiheita, "työssä käyminen")
~ne kakrapokot sillä vassalla kylvetäh jälesti~ (morsiusneidot kylpivät antilaan eli morsiamen vastalla)
~jällespäi juohtui mieleh~
~dällespäi dogahiine on viizahembi~ (jälkiviisaus)
~minä jälgenin hänez~ (jäin jälkeen)
~jäli pitky, pehmei, zoltoi peälitsi, alatsi valgei, kui kobrad, pehmejil suoloil~ (pehmeillä soilla kasvava keltainen jäkälälaji)
~däli~ (naavan nimityksiä)
~vierahil jäi kodi, ittseh jällillist ei jeännyh~ (jälkeläistä)
~pudro pidäy jättiä jällitsykseksi~ (jälkiruuaksi)
~kogo päivä dällitettih~ (jäljitettiin)
~elköä tulkoa miula jälkeh, mie mänen loitos~ (seuraaville lapsille)
~rozvuo jälgeh ajeldih~ (miljardeja maksavien, myöhässä paikalle saapuvien "poliisien" tarpeettomuudesta)
~ta siitä tulou hanket suvej jälkeh~ (hanget suojan jälkeen, suvi=suoja)
~ruogosiiga tulou kaksi tai kolme päivöä särin kuvun dälgeh~ (siikalajeja)
~pieni lapsi itennän jälgeh tikkau~
~kiisselin jälgehine juodu~ (kiisselin jäljiltä oleva vati)
~kondian dället oli~
~jällis ku eroi, ga yöksyi~ (eksyi poistuttuaan jäliltä eli polulta)
~astu kondien jälgilöi myöte~ (metsästäjien taikoja)
~omat jället ei tunnu, vierahat nägyy~
~eihäi veiz venehen jälgi tunnu~ (sananlaskuja)
~ahmoin dället~
~jo on tämä buolikko kerätty, jällil kävelen~ (puolukkapaikka, samoja jälkiä)
~dänöin dället~
~puutuin karun jälgilöile, ga odva piäzin kodih~
~izän jälgilöi polgoo se poiga~
~ned on yhten jällem polgiat sanad~ (yhtä jälkeä polkevat eli samaa tarkoittavat sanat, vrt. varastetuista sanoista ("sivistyssanat") pitävien arjalaisten "synonyymi")
~yhteh jälgeh sanotah~ (kun sanotaan jokin samalla tavalla)
~k ed duumaitse, ga omad jälled i tiddustad~ (ajattele ennen kuin teet)
~hyvä jälki on sillä pojalla~ (vanhempien jäljet=perintö)
~jeänny jällem pideä, iän hyvin eleä~
~izän jälled ottah pojjad~
~izän jällil eleä tytär~
~siid aino käymmä kahen päivän dälgie kattsomassa viritettylöjä~ (ansalankoja)
~moamoin sanoes huuled yhteh koskoo, a toatoin sanoez ei kosse, sidä jälgie moamo kallehembi, toatto huogehempi~
~sen roavon jälgie tuskat tuldih~ (raatamisen eli orjatyön eli luonnottoman työnteon seurauksista)
~sattavundan jälgie on käzi kibei~
~tänäpäi tulin, en ol eglästy jälgie~
~olgah jälgi kerda siul täh taloih käyvä~ (epätoivottu vieras)
~jälgikibuloi kui rodih, vezipeä ku puhkeni, siid lapsi rodih~ (synnytyspoltot)
~jälgikivud ollah net kibiembäd, sid i lapsi roih~ (roih=syntyy)
~jälgilöyly on paraz, eig ole tsihvoa eigo midäi~
~jälgilöyly on vienoine~ (etunimi Vieno)
~a ku valittsou valittsou, dälgimäzeksi paha lienöy~ (jos valitsee puolisoa liian kauan)
~sanoi jälgimäzen sanan~ (viimeisen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 1)
