~jälgimästy sanoa en sannuh~ (pahinta sanaa mikä tuli mieleen)
~puolempäivän aigah tule~ (tarkempaan ei tarvi tietää, vrt. planeettaa tuhoavat "kellot")
~vuotin, vuotin da jälgimöiten tuli~ (vihdoin)
~ku mändäiz yhteh, ga siid jälgipaginad loppuis~ (juorut)
~kaksi poigoa jäi hänen jälgipereä~ (jälkeläisiä)
~se on taatan dälgiperä turkki~ (perintöä)
~hänen jälgiperäd myö lopemmo täs~ (kuolleelta kesken jääneet työt tehdään loppuun)
~istoi sie jälgipuoleh, mie issun ezipuoleh~ (reen rakenteesta)
~jälgipätsiz vienombad leivät pastuttih~ (vrt. jälkiuunileipä)
~sie jälgisanan sanod enzimäzeks~ (pahimman sanan heti riidan alussa)
~izän d emän jälgizil jäi elämäh poigu~ (vanhempien jäljet=perintö)
~ylen on kylmä, dälgitalvi lienöy~ (takatalvi)
~jälgiteräs häi tuli~ (viime tingassa)
~jälli~ (korkea kalankuivausteline)
~hyö sielä jällitetäh meitä~ (jäljittelevät, matkivat)
~yhen jämehyöd on nämä langat~ (yhtä paksut)
~jältseikkö~ (huonokasvuinen maa)
~jälttöä juuvah~ (mahlaa)
~seänaloa jälväy~ (sydänalaa)
~kalan peällä on jäleä~ (vieraan lima-sanan kotoperäisiä vastineita)
~joga vuottu puu syyn jämenöy~ (vrt. keinotekoinen "vuosirengas")
~yhten jämevytteh om puu~ (saman paksuinen)
~jämie jeä~ (paksu)
~tän talven on lunda jämieh~ (jep)
~griba on dämei, a sieni on hoikku~ (tatit ja vahverot?)
~ilmu jämmehtyy~ (jäähtyy)
~käen jämmehtytt ilmai kindahata~ (kohmettuvat)
~vilu käed jämpissytteä~
~lapsi jämsähtih, perzielleh sordui~
~jämäkkö nuoru~ (paksu köysi)
~jämäkkäh päiväzen laski, vihma lienöy~ (laski pilviverhoon)
~jäniksenvyö~ (liekolaji)
~jänis kezäl on harmaa a talvella valgie~
~ethän ole jänis päiviä varuamah~ (pelkää päivää kuin jänis)
~pilven jänkkä~ (pilvien nimiä)
~jänkky tazajalgah nelluou~ (jänis hyppii tasajalkaa)
~jänkä~ (suuri suo)
~jängärvöheinä~ (mesiangervo)
~jändehed voimoa andaa~
~jouzen jänne on veetty, jouzi on vevos~
~jännekeh~ (nuora jonka avulla metsästysjousi viritetään)
~on aiga pedäjä jänttyrä~
~valgie ku jänö, ruskie ku rebo~ (värit eläimistä)
~jänöi tututtoa~ (kiima-aikana)
~jänöi tuiskahtih vitsikös~ (vesakosta, jänö / jänöi=jäniksen karjalainen nimi)
~jänöid eändy pietäh, lullutetah~
~Miinan Kuzmu jänöidy kai söi~ (muut eivät=karjalaisetkaan eivät alkujaan vainonneet jäniksiä, syntymänjumalattaren eläin)
~kahtu jänöid ajad, yht et sua~ (sananlasku)
~jänöinheiny~ (valkoapila)
~jänöinhändä~ (niittyvilla)
~jänöinkäbälä~ (kissankäpälä)
~jänöinkäbäläl kengii voitah, pätsinetty pyhkitäh~ (taikakalu)
~jänöilleiby on syödävy, suolaine, kolme lehtytty~ (ketunleipä)
~dänöilleiby~ (puna-apila)
~jänöinorahad~ (karhunsammal)
~jänöimpolveh juoksoo, vintin väntin~ (mutkitellen)
~jänöimpäivy pastau~ (jäniksenpäivä=kuu, yöeläin)
~jänöimpäppä~ (ketunleipä, apila)
~täh on jänöinvilloa jeännyh, kotk on iskenyh~ (iskulintu)
~jänöivvyö~ (katinlieko)
~jäbö jälgimäni~ (vihon viimeinen)
~ei ole tolkkuu kezoiz, räkestyd järelleh sie tullez~ (poltat itsesi uimasta tullessasi, kezo=uida)
~jären suuri ei ule, vai on hyvättsäne~ (karjalainen alfa uros)
~jären tsoma~ (kaunis)
~järeneksendeli ga i hoikkeni~ (lihoi ja laihtui)
~kielasti järendi, omas piäz lizäi~ (puhui paksuja)
~nälttäs se puu järenöö~
~syyn järenöy puu vuvvez~
~mutsoi järeni miehele mendyy~ (tuli raskaaksi)
~peikalon järeys~ (paksuus, kotoperäisiä mittoja)
~juablokkapuussa järiet juablokat kazvetah~
~järiesti on lundu~
~järiekojani om pedäjä~ (paksukuorinen)
~järeimahaine muzikku~ (paksumahainen mies)
~järeisyyhin om puu, raimakk ylen, sid ei päretty soa~ (raima=hauras, vrt. luonnenimi Raimo)
~ukkone järizöy~
~hambahii tukuz en voi pideä, hambahad järistäh, moin on vilu~
~havuja järitettih havukirvehellä, sillä oli hyvä järitteä~
~vassad on därittämättä~ (tyvet tasaamatta)
~kerran gu sanon ga usso, elä järritä~
~lintu pitäy nyhtie, roajie i korventoa~
~ei heitä kuivattu jotta ne syötih järkieh~ (linnut syötiin heti)
~jeädy järskyttäy purahal, lähtetty loadii~ (avanto=lähde)
~järvenkajjelmuz~ (salmi)
~järvennenäz~ (järvennokoz, niemessä)
~järvie kylbietäh~ (uidaan)
~järvi on kalallah~
~sid därvez on kalua äjjy~
~kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, vai järvikalaz~ (kala_tietäjä)
~järvikanani~ (pohjolanlumme)
~järvikiidzin, pitkäd, kui järied jouhed, järvem pohjaz~ (vesikasvi)
~järvikukoi~ (iso ulpukka)
~järvirannaz da tulipielez, kaikiz vesselin elaigu siid on~
~järvitsakat pitkyjallad viem pinnas sälmetäh, ei purta~ (veden pinnalla kiitävät hyönteiset)
~järystin usad, anna suuh ei tule~ (tasoitin viikset)
~ryvittämäh rubei~ (yskittämään)
~järäitti davarissoa humalaz~ ("doveri" ei selvää päivää näe)
~pani pyssyt pyykämäh, jäntiet järäjämäh~ (jännepyssy=oma pyssy)
~sill on hyväd jäzenet, hänen ker elä tsiepusteliete~ (paini)
~kuni jäzend olloo, ga sini eläd~ (elää-voimiensa-mukaan)
~vie on jäzenez~ (voimissaan)
~moa jäzeni, komahteleh jalloile~ (jähmettyi)
~jäzit ollah leviet da pitkät, jäzil izombat suomukset sijjan suomuksii, evät on punerdavat~ (jäsi=säynävä)
~minä sain ongeh suuren däzin~
~jäzil on ruskiet perod~ (evät)
~jäzmennä vähäni langoi~ (paksunna lankaa kehrätessä)
~anna jeä jäzmenöö yön toizen~ (paksuuntuu)
~kezreä vähäistä jäzmiembäzet, hienohkod nämä roih~ (lanka syntyy liian ohueksi)
~jäzyrytt on tsoma pardu~ (tasoituksen jälkeen)
~jäzäpeä~ (kiharatukkainen)
~ei pie lasta jättyä~ (pientä lasta yksin)
~jätti~ (ukonparta)
~jäyhä talvi~ (ankara)
~pakkane on nuoran jäykendännyh, täl ei sua nuorita~
~istundu nivelet jäykendi~ (istumisen luonnottomuudesta)
~min eläy, sen jäykkenöy~
~ei ole hyvin haudunuheze vittsu, jäykk on vie~ (vrt. vihta)
~jäykästi kävelöö prönkytteä~ (teonsana + kuvaileva teonsana)
~sanoa jäykkeäy sybiesti, ei sulavazesti~ (sulavainen_puhe)
~tsupukk on hiilavalleh~ (lämpimänä)
(tähän päättyypi karjalan kielen sanakirja osa 1)
