~mie en jeä täz brihas, andakkoa libo elgeä, ga mänen~ (puolison valinnasta)
~ed usso vai, ga tuo pappi valoittamah~ (arjalaisten pakolla vieraisiin asioihin uskominen, "usko", "tulla uskoon")
~vähän syöt ka i laihut~ (laihia)
~min ehtined, ga sen ruad~
~häi nossatti, g en voinuh kuonduo~ (vieraan herätä-sanan kotoperäisiä vastineita)
~oli niitä hirvie niin äijä niin äijä jotta~ (paljon)
~mibo siun hupsutti~ (sai tekemään hölmösti)
~eletäh ollah~
~ei sua tuulen vastah puhua~ (tuulen pyhyydestä)
~midä ostid - ostin kedä midä~ (kysymyksiin ei vastata suoraan, koetaan tunkeileviksi, vrt. kansanluonteen vastainen "kouluopetus")
~mindäh ed ajjombah tulluh meile - ka em piässyh~
~mie otin hallon dai särrin hänen kaha~ (halkojen hakkaamisen myöhäisestä alkuperästä)
~kahta duumaitsen, lähtenengo va en lähtene~ (tuumailun tärkeydestä, vrt. nikotiini ja kofeiinirobottien elämänvastainen "tekeminen")
~vezi kahta hoaruou~
~kahahaireil on se, jeämmögö va emmö jeä~ (kahden vaiheilla)
~mado kahahtih~ (kyyn äänistä)
~lehet kahahtettiheze~
~tuli kahahtih~
~mavon kahahuksen kui kuulin, ga kai hibja sorahtih~ (vrt. vieras ilmaisu "mennä kananlihalle")
~onhai ilmoa kazvoa pikkaraizen täh~ (lapsen hyvä varttua täällä)
~tuulou kahaittau~
~kahakielini imehnini, omii sanoja hämmentää sekah~ (kaksikielisyys luo kaksimielisiä ihmisiä, mielen sairauden muotoja)
~keveäl on eäni kägöil helakembi, a kezäl jo on kahakemb eäni~ (kukkuu)
~om päivänkoite kahallah~ (kirkas)
~se jäi kahallah näin, pyörieksi se kuori~ (kalakukossa)
~uks on kahallah~ (ovi auki)
~kai on kahallah, matkalaine piäsöy matkah~ (synnytys alkaa)
~suu kahalleh oli, istu hölmötti~
~eipä kannattais kahata, kun ei ole assoa, eikä assan alkuo~ (kehuskella)
~kaheksan kaplast or rejessä~ (pysty vai poikkipuuta?)
~kaheksat suutkad on jo lapsel~ (8 vuorokauden ikäinen)
~kaheksandel on tyttö~ (8-vuotias)
~kaheksaskymmen vuoz on miul igeä~ (ohoh)
~kahtei lähteih~ (kahdestaan)
~kahtei kannettavu virsi, korvikaz virsi~ (virsi=punottu kori, vrt. virsu)
~kahtei keski pagizemma~
~kahtenualaine soba, kahtu muad om~ (kaksivärinen=kahta maata, vrt. maat korttipeleissä)
~kuivat lehtet pidäy kahinehtu~
~tuulen kahineh kuuluu~
~tuuli kahizou puun lehtis~
~toppa kahistau eänen~ (yskä)
~karjuin jotta kaikki iäni kahistu~ (karjalaiset)
~kerdu rua, kahittsi katso~ (tee kerran, katso kahdesti=luonnonmukaista oppimista)
~sil on tozi kahju~ (tuuhea parta)
~hibjaz on vilun kahmakko~
~kahmakasti tuuloo~ (kylmästi)
~laps lattiel kahmerohtoa~ (ryömii)
~kahmie moa~ (kohmeinen)
~kahmistui ilmu~
~läksi juossa kahottamah~
~tuulen kahu mänöö~
~kiirehen kahuz lähin, ga unohtui~
~tukad on kahurad~ (kiharat)
~kahva azetetah kablahiem piällä~ (rekeen poikkipuolinen aluspuu hirsiä vedettäessä)
~keskimäizis kablahis poikkizin riez on kahvu, järei puu, riempaivus sivottu~
~huolet hoikaks vedää, kaihot muida kaijemmaks~
~vuoz nainutta nagretah, kaks kuollutta kaihotah~
~häissä kaihotah, ei muuvalla~ (itketään)
~kadonnutta sua kaihuo~
~kajjelmuz on jovez~ (kapea kohta)
~suupuolesta kuvottih leviämmäksi ta siitä kaijennettih~ (rysän kudontaa)
~mettsä kaijuu~ (kaikuu)
~pajuo kaikahuttoa~ (laulua)
~myö kun därvellä lauloimma kaikattelimma yhteh iäneh, kyllä se kuulu kaunehelda~ (yhtee_laulamine)
~kuikka kaikattau~ (kukuii, kukuii)
~kaikenjyttymäine roado hänes käiz lähtöö~ (moni_taitaja)
~kaikemmostu rahvast on~ (erilaisuus, vrt. erilaisuutta teeskentelevä samanlaisuus)
~Marppa-täti kun tuli käymäh, se toi halkuo tullessah~
~kala ov vastavedeh~
~kaikki miehet ollah metsässä~ (miesten_metsä)
~illalla kodih keräytää~
~päiveä tsirittäy, vezi nouzoo itsez~ (vesi=hiki)
~kaikkiedah on nelläkymmen taloida~ (kylässä, alkuperäisissä suomalaisissa talvikylissä 3-6 majaa, eli lähisukulaisten majat, vrt. luonnoton vieraiden keskellä asuminen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
