~häi midä duumaittsoo, sen roadoa~
~metsästä midä huhuad niin vastoau~
~kulleh korbeh huuvat, silleh vastuab~
~mettsä vastah kaiguu~
~tule kaimu, istojje kodvaizekse~ (kaima)
~kaima oddoalas~ (raita / juova peitteessä, "tostu moadu kuvottu kangahah")
~myö ollah kaimakset~
~miä lähen kaimaamah siuda~ (saattamaan)
~kaimoamaz olin vierahie~
~mäne hyvil vierahil jällest kaimoamah~ (kaima-sanan vanhemmasta merkityksestä)
~kuolieda kaimaimmo~
~ukom moah kaimain~ (saatoin mieheni hautaan)
~muga pidäs lapsed opastoa venakse, ei livvikse pajista lapsil~ (näin karjala venäläistettiin, vrt. käynnissä oleva suomalaisten anglofoiminen, pakkoenglanti)
~hyö lähettih matkah, ei otettu ketänä kaimoajoa~ (saattamaan)
~kaimoikaz jupku~ (raidallinen hame)
~kaimoittaen jupkan kuvoin~
~kaimoitettih helmad~
~läkkä kallis, kainaloh~ (sanotaan tanssiin pyydettäessä)
~niemen kainalo~ (lahden poukama)
~se veittih niemen kainaloh~ (apaja)
~joven kainalo~
~nuor on vie, e ole ni kainalohaudazis karvoa~ (kainalokuopissa)
~kainalonkorento, kiukoankainalossa tsäinikän ta kattilan~ (kiukaan kainalossa roikkuva orsi)
~ei ole kainalopaikkoa rättsinässä~
~kainalpieliskön toi rizuu metsäz~ (kainalollisen)
~kainalovitsat sivotah ensimäisestä kaplahasta seväm peäh~ (pajuiset reen tukisiteet, yhdistävät jalaksen kärjen etukaplaan)
~kaino on, ei targie kyzyö~ (ujo)
~rohkie rokan särbää, kaino ni kalaliend ei sua~
~kainovui kazvahuo, lapsenn oli ylen rohkie~ (ujostui vanhetessaan, luonteen muuttumisesta)
~mene vai rohkiasti, älä ni midä kainostele~
~niin oli kainu jottei imehnisill ois silmieh näyttän~ (kainuu=kainujen maa)
~romun aikana kaipastuu kala kauvemmaksi~ (ruskan aikana)
~helmast oli kuolievvoattiet leviet ta ylähöätä kaventi, ne niinkun kairoilla leikkai sen~ (kuolinvaatteet)
~kairaröijy~ (vartalonmukainen naisten pusero)
~kaiskiettav on, ei pie levieks viillä~ (hametta kavennettava)
~verkot lassin kaiskuh~ (matalaan poukamaan)
~kaisloa siel oli järvissä äijä~
~kaizaluo kazvaa järvessä~
~kazluheiny~ (kaisla / jouhivihvilä)
~kazlalinduo laimmo lapsil eloisselles~ (kaisloista lintuja lasten leluiksi, leikkiä=elostella)
~kazleikko randa~
~därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot~
~kaijan sovan ombeli~ (liian kapean)
~kajjast eläy~ (niukasti)
~pärettä kisottih, siitä loajittih kaitasista päreistä lusikkavakka~
~kuu on kaidane~ (vrt. vieras sirppi)
~kaidakero kuksina~ (kapeakaulainen saviastia)
~kaidasiibini peätsköi, vihmaseälöil lennelläh, metsäz om pezät~ (metsäpääsky)
~ild on kaitrakko~ (kirkas)
~kaidrevui ilmu~ (kirkastui)
~katso kaitristuu päivy, kohenou~
~mibo kaivoloi teil, kaivandahinig on, vai silmäkaivo~ (vieras kaivo ja oma kaivo, luonnoton ja luonnollinen)
~mie en kysyt enkä kaivannut sitä, enkä välittät~ (lopettakaa sairas tyrkyttäminen, "ilmaisjakelu", "puhelinmyynti")
~vesi kaivattau rantoa~
~midäbö siä kaivelet, ei siä ni midä lövvy~ (muutev voa)
~syväindä kaiveloo~ (harmittaa)
~minuu kaivelou~ (vrt. jäi kaivelemaan)
~kovelilla kaiverretah altahie~ (vuolimella)
~kuivalla moalla missä vesipajuo kasvo, siinä sanottih sais kaivon~
~ongo tejjän kaivos hyvä vezi~ (iha ok)
~yhekseä syltä syvän kaivon kaivo~ (arjalaisten kolminaisuudet)
~kalmu kaivetah, igäine kodi~ (hauta)
~kuutt yhtes hongas kaivetah~
~kuutiz ei ole koarda eigo muuda, kui yhes puus kaivettu~ (honkainen haapio?)
~pane kaivonloukko umbeh, kun ei lapsed männä~ (arjalaisten "keksinnöt" aiheuttavat kuolemaa)
~kui kirgoad, mettsä moizen kajahuksen andoa vastah~
~kajahutaldas pajoo, myö kuundelemmo~ (laulua)
~kajahutti pajattoa~ (paju pajattaa-sanasta)
~seä on kajakka~ (selkeä)
~kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus~
~kajakko kuudam~
~vilun kajakka pertti~
~talvella ku on vilune i ku taivas selgie on, sanomma kajakka~
~ilma kajakoittuo~
~kuku kuku kuldu kägöi, helävytä helei lindu~
~katehet syyväh kuutoman~
~katehii pöläteltii, jotta kuutoma alkais paistoo ta valota pois~
~mettsä vastah kajahtau~
~ei riistah koskehuo mettsä kajize~
~taivas on kajossah~ (selkeä)
~kajaid lennetäh~ (lokit)
~kajoat kaloi karkotellah~
~kivel pääle on kajajan pezä~
~kaja tuli, ka vilustau~ (sään kylmenemisen enne)
~kajozu tiähti~ (kirkas)
~kajoza kuudamaine~
~kajozasti päivy pastau~
~kajozah päivy laskih~
~pohjaspuolen tuulel da kajoksizel siäl ei kal ole liikkehes~ (kala-mies)
~kajoksesta vihmuu kaikem päivän, sekehestä silloin toittsi~
~päivän kajoz nägyy~
~tänpiän om pilvessäh, eule kajos~ (kajos=puolipilvinen)
~kajosteleheze vuorostah, heittäy vihman~
~vihmazen jälgeh kajostuatsiih~
~tunturit kajutah vastah kul laulau~
~harakka hatsattoa~ (hatsa-lintu, saamelaisilla krik-lintu)
~kuikka kakahtau~
~lapset lavval hypitäh~ (lattialla)
~gagara ei voi astuo~ (kuikka ei osaa kävellä, vai kaakkuri)
~gagarua ei syyvä~
~gagara nirniu edäh~ (sukeltaa pitkälle)
~ei pie täheksi sanuo ensimäisie tähtie kun sykysyllä ensi kerran näköy, ne on kakaraiset~
~kakardau kakkarozii~ (leipoo kakkaroita)
~kuikka kakardoa, pouda tulou~ (poudan enne)
~kakkaroa paissetah kiukoassa, pannah putruo seämekse ta voijetah~
~järvessä kazvaa kakkarua~ (ulpukoita)
~guikku kakkaroa kirguu, povvat toivottau~
~kakkaraini~ (päivänkakkara)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
