~kakloan sujutettih katajasta~ (lehmälle katajainen kaulus)
~kaklakisoa kisattih, semmosta vain, kaklakkah käveltih~ (tanssia jossa mennään kaulakkain)
~myö magoamma kaglakkah~
~harvoin hirvet harjakkah, harvoin kurret kaglakkah~
~siid on hilloida kaglaksuos~ (hilloja (vrt. hillo) kahden suon välisellä kankaalla)
~kaglaksut~ (lahden suu)
~kaglaluu~ (solisluu)
~kaklamättähikkö, mätäs mättähässä kiini~
~kaglaniitti~ (helminauha)
~kävelöy kaklapaikka kaklassa~ (kaulaliina)
~kaglurihmu~ (lintulanka)
~kangahan kaglas~ (kankaan kapea kohta)
~elä paina piädä tuaksi päin, katkuat kaglasuonet~ (venytykset eteen ja sivuille)
~oli kaglutsieppi, kahtu sormie levei~ (kaulaketju)
~kaikki sai männä tytöt ta pojat, parittoan~ ("kaklatusta" tanssittaessa)
~ei kakluksie pität olla paijoissa, eikä hiemoissa hieman suita~ (kuolinvaatteissa)
~kaglus pidäs suaha tuluppah~ (paksuun turkkiin)
~nosta kaglus pystyh, ei korvii kylmä~
~kivihine kaglus~ (tyttöjen musta ja lyhyt helminauha)
~velli pitäy kaklussasta kiini kul levittäy turkin~ (häätapoja)
~kuv vanhoilta läksi partakarvoja, nin tuonne paijan kaklussasta pissettih karvat sinne~ (vahingollisilta taioilta suojautumista)
~paidu kaglustettih~
~kagroa kazvatetah hebozih varoin syötteä~ (vierasta viljaa vieraille eläimille, omat eläimet etsivät oman ruokansa)
~hos kagraine, ga tuomaine~ (tuomiset vieraan lahja-sanan kotoperäisiä vastineita, vrt. Tuomo, Tuomas)
~hoabaine mieli~ (yksinkertainen ihminen)
~mehem pani~ (sateen)
~sinne sulhasen kotih pitäis ommella paitoja, niin ne kakrapokot ommellah~ (kakrapokot=neidon ystävättäret jotka auttavat häävalmisteluissa)
~kun sitä morsienta kylvetetäh nin siitä kakrapokot kylvetäh~
~kagrabokkoja otettih ombelomah morziemella~
~tsirkkuni~ (varpunen)
~tihivuozi~ (kesiä muistetaan hyttysten määrän mukaan)
~meän tytär miehellä mänöy ta Ohvo-teätän tytöt ollah meilä kakruimassa~
~sill oli oikein kaksin ta kolmin~ (paljon)
~kymmenen da kaksi~ (kaksitoista, alkuperäisessä uralilaisessa 7-järjestelmässä laskettiin 7 ja 2 = 9, kymmenykset arjalandiasta)
~kahen kesse~
~kaks kahel olemmo~ (kahden kesken)
~kaks kahtel pagizemmo~
~kaksiel duumaitsen, lähtie vai ei~
~kaksiel eletäh~ (kahdestaan)
~kaksielpäi pagizoo, kielittelöö miul yhtä, emännäl toista~
~kaksiaizet sai~ (kaksoset)
~kakskarvazed on nämä peätsköit, kahel sullal puhutah~ (kaksiväriset pääskyt)
~kakskezäine vaza~
~kakskieliine toizel tostu, yhtel yhty pagizou~ (vältelkää kaksikielisiä)
~kaksikielini soitto~ (soitin)
~vesikorvot oltih kaksikorvaset, vantehet oltih puusta, näriestä~
~kaksikorvani korvoi~ (pytty)
~kakskorvaine komsu~
~kakskorvaine virsi~ (pärekori)
~kakskäziine sruugu~ (höylien eli "metallurgian" vieraasta alkuperästä)
~kaksmielin on ristikanzu, yhtel yhty, toizel tostu pagizou~ (ahneudesta alkunsa saaneet aatteet synnyttävät kaksimielisyyttä eli teeskentelyä ja tekopyhyyttä)
~kaksinazed vellekset~ (kaksoset)
~kaksinkerraista kinnasta mieki kuvoin ta koukkusin, vain en nieklot ni konsa~ (neuloa=vieras sana, needle)
~kaksinkerdani merezi~ (merta)
~kaksinkerdaine oma~ (sukua isän ja emon puolelta, sukulaiset=omaiset)
~mim pitkäl on kakssoarani händä~ (pääskysillä pitkä ja kaksihaarainen häntä)
~kaksterän ongi~ (kaksiväkäinen koukku)
~jouttsenie on kaksittoan~
~kaksvillalline kondii~ (kaksivärinen turkki)
~häi sai kaksozet~
~siikakala kul lienöy, se tärkittih~ (valmistettiin viiltelemällä poikittaisia viiltoja)
~moahta puuttu, vaim muuta kaloa vähä~ (madetta tuli, moa-kala)
~kalat puhkaimma ta pesimä~ (perkasimme)
~kenen randa sen i kala~ (vrt. arjalaisten "kalastusluvat", "kerätä rahaa oikeudesta joka oli jo" / "tunkeutua toisten kalapaikoille rahan avulla")
~niin olima siitä sem pyhän sielä kalalla~ (kalapyhät)
~konz on kalalleh randu, ga sit suahah äjjin kaloa~
~silloil lähettih nuotalla kun oli Vetehisellä aitat auki~ (Vetehisen sitkeä kultti)
~kala aitat loajittih, suolattih sinne kalat ta talvella käytih pois, pyyvykset pietti sielä~ (vrt. vieraat vilja-aitat)
~kalahauta, missä kalat käyväh kutuh~ (syvänteissä)
~kalaheinä, valgied da sinizet kukat, haizou hyväldä, kazvau vein rannalla~ (minttu / peltominttu)
~kalaheinä, kazvau jogirannois, pitkät järiet heinät~
~kalaheiny kuivattuu sovil laskoo ylen hyvän duuhun~ (tuoksun kuivattaessa)
~silloin siikani kutou, kalani karettelou, kun on jiässä järven rannat~ (sukunimi Siikanen)
~därvi on kalakas~
~yön nuotal kävelin, yhteh kalakeittoh mäni~ (oi voi)
~kalakukko loajitah näin soikiekse, seämeh verekset kalat, laijak keännetäh ta kiukoah pannah~ (kalakukon ohje)
~kalakukko pit olla ensimäini ruoka~ (häissä vai hautajaisissa)
~tuo kalalaudu, kalat puhkoan~
~kalaliipoi, pitkät, hoikkazed, rannoil da tyynel veem peäl~ (rannoilla elelevä perhonen)
~olet kai kalalokka, rakaz olet kalah~ (kalalokki)
~kalamaimu~ (kalanpoikanen)
~kalankoda~ (simpukka)
~kalankuvun aigah kaloa i pyytäh~
~keitän kalanliendy~ (kalasoppaa)
~toidgo kalanluuhiset sugaizet~ (kalanluiset kammat)
~kalanluuhine veitsempeä~
~eväd on sagloil luo rinnas, kalammela on vatsan oal~ (evät kidusten luona, vatsaevä vatsan alla)
~kalampeälöi ken syöö kohtuzenn olles, siid roih lapsed regänenäd~ (raskaana olevat eivät syö kalanpäitä)
~kalampuhkavoz ollah~ (kaloja perkaamassa)
~se jyrimpäivästä läksi se kalampyynti matkah~
~viego kalampyvvysty mid olet pidännyh~
~kalampyvvändäl elovui, Vedehin andoi~
~kalampönkäni~ (terävät puutikut joilla kalat levitetään kuivumaan)
~kalarrasvalla voijettih~ (kalapiiraat)
~hyvä kalansoalis puutui~
~jogivenehel kävelläh kalansoaloih ylähpäi jogie myö~ (veneillä "käveleminen", alkujaan seisomaruuhia)
~ylen hyvä oli kalansoandu~
~kalabarisat pidäy jagoa~ (kalojen myynnistä saadut voitot, voiton tekeminen=vierasta, jakaminen=omaa)
~kalaparv uib~
~kalapisto pannah kaidah jogeh rannaz da toizeh, keskeh merezi, sygyzyl pannah, keveäl eär otetah~ (kalapato joen kapeaan kohtaan, kotoperäisiä kalastustapoja)
~kalaruhkakse pannah pedähästy, kuuzahastu, kadoanhavuu välih, tyveh mudah luvvon randah painetah~ (havuista tehty kalahoukutin)
~Seämäjärvez on hyvä kalasija kezäl i talvel~ (Sydänjärvi)
~kalazikod rannad ollah heiniköd~
~moatuuli kalastau täyvet verkot~ (tuulen vaikutuksesta saaliiseen)
~ollohgo ongi ozatoi vai lambi kalatoi~
~teil on hyvä eleä, k on kalasija~
~kalattaja~ (kalatiira)
~kalaveneh on suurembi kävelyzvenehty~
~siel oli hyvät kalavejet~
~kalavirral myö elätämmö kogo perehen yli vuuvet~ (vuodet, kesävuosi ja talvivuosi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
