~silmät kuvotah siih kaluimeh~ (verkonsilmät puukapulan / luun / ranteen ympärille)
~harval verkol izombi, poaksul verkol pienembi kaluin~
~kaluinluuh~ (ranneluu)
~palol, hienot kaluizet tukus, poltettavad~ (kaski=palo)
~vejen kalveh~ (nousu ja laskuveden rantaan tekemät railot)
~mibo hänen lienöö kalvissuttanuh, olloogo kohtuni vai mi olloo~ (tehnyt kalpeaksi)
~hiemat oltih kalvoseh soati~ (hihat ranteisiin asti)
~käsi on kalvosesta kipie~ (ranteesta)
~nuottimiehill oli jouhikkahat ta kalvoset~ (käsiä suojaavat kintaat ja rannekkeet)
~kamahloll otiin marjua~ (kaksin käsin)
~ana kamahlone marjoa~ (kahmalollinen, kotoperäisiä mittayksiköitä)
~tuli kamahtih~ (humahti)
~iski kamahutti kulakal~ (nyrkillä)
~häi uksen avai kamahutti~ (oven)
~moa on kylmän kamakka~
~kamakasti tuuloo~
~kameikol elämmö~ (kiviperäisellä maalla)
~kammaspuksut~ (porontaljasta tehdyt talvihousut)
~kamboam pimiez, en voi lähtie pimiez~ (kammoan pimeää, ihminen=päiväeläin)
~minä kammelehtan, en läht yksinäh~
~vilu hibjas kammeloitsou~ (vilu värisyttää, vrt. pelonväristykset)
~kaksi vastoa yhteh sivotah, riukuh luuvah~ (=kammitsa)
~puolen toista sadoa kammittsoa lain vastoa~ (ahneus)
~mie sivoin yhen kammitsan~ (kohtuullisuus)
~ovem piällä i ikkunoim piäll on kamajat~ (karmit)
~najjes pidäv omah kamajah katsahtoakseh~ (tulee naida läheltä)
~lepästä luojitah kamodoi~ (piironkeja)
~kylmän kampakka om moa sygyzel~
~pagatsin om puistah pahin, kuikka ilmal linduloista, kambalo vein kaloista~ (alisen olentoja)
~poika siltä samalta kiveltä mäni järveh millä se Vetehini itki ta kampautu, suki peätäh~
~siidä vie on kanoja metsässä~ (metsäkanoja, riekkoja)
~kuusi tsipaista vei kanahaakka huomeneksel~ (kanahaukan nimestä, molemmat sanat lainaa, haukka=hawk)
~nivizöö vie kanahaukku, vie vihman tahtoo~
~kuksuized, kanaized, pedäjien oksien ladvas keäbryized~ (käpyjen nimiä)
~tsuloi kanaine~ (nupulla oleva lumpeenkukka, kana-sanan vanhempia merkityksiä)
~kananhangelleh on lumi~ (ohut lumi)
~kananheinä~ (pihatatar)
~meän ei kanoi ni kukkoloi syvvä, herralisto syvvä~ (kotieläinten pitämisen ja syömisen vieraudesta, vrt. luonnottoman ruokavalion luomat "elintasosairaudet")
~kanabrikaz rajakko~ (kanervikas aho, kanervasta vähän tietoja, alkuperäinen nimi joku toinen)
~kannarvikol elämmö~ (kotikanervat)
~kanarvo on soilla pitempi~
~kannarvo~ (suokanerva, suopursu, suokukka, vaivero)
~kanarvonkarvane~ (kanervasta saatava vihreä väri)
~kankaheinä~ (kengissä pehmikkeenä käytettävä saraheinä)
~kangahini moa~
~kangareh~ (kallionreunusta, mäenrinta)
~kangahan tagan istuu~ (kutomassa)
~jogo kangahille rubiet~ (kutomaan kangasta)
~kangaz azetetah, luvvah, keäritäh, kuvotah, riitsitäh, buukitah, hangitetah~ (työn_vaiheita)
~kangaz vallatah hangel~ (valkaistaan, vrt. elämänvastainen kemikaaleilla valkaiseminen)
~en jouva kyläh, kangaz on kangahil, pideä lähtie kudomah~
~kangahalla vuatetta kuvotah~ (kangaspuilla)
~kangahalla kazvau kannarvuo, buolan varboa, mussikkaizen varboa, valgieda dägälöä da perttisammalda, dai puida~ (tarkemmin tietäminen=sairautta, vrt. arjalaisten ahneudesta syntyneet "tieteet")
~tsuumul loadiu kangahah, sih poigiu~ (repolainen pesäkolon)
~kangashavod om pyssys~ (vanhemmanmalliset orsien varaan kiinnitetyt kangaspuut)
~kuh i veäldänen, sih i kuvon~ (kudontalukuja)
~kangazjyhylö~ (kangasmäki)
~kangazjäkäl~ (poronjäkälä, kissankäpälä)
~kangaskakkaraine~ (nahkajäkälä, käytetään hiertymiä parannettaessa)
~kangaskelda~ (keltalieko, kuivataan ja jauhetaan keltaista väriä valmistettaessa)
~kangaskoivu, pitkä, suorie, oksatoi~
~kangaskoivus i suokoivus koja on yhten jyttyine, kangaskoivu on kovembi~ (kuori yhtä paksu)
~kangazgolodaz on loimilangat, kudied on sukkulaizez~ (kangaspuiden osia)
~kangaskukku~ (kissankäpälä)
~kangaskuuzi ei ole moine lihavu ku korbikuuzi~ (kangas ja korpikuuset)
~kangaskuuz on hudrembi da kebjemembi korbikuustu~
~kangazmarju~ (sianpuolukka, varsista saadaan mustaa väriä)
~mezimuarjam magevuttu, kangazmuarjan kaunehuttu~
~kangasparkkie da lepänkojoa~ (sekoitetaan sianpuolukkaa ja lepänkuorta mustanharmaata valmistettaessa)
~kangazbuol on hienombi korbibuoluo~ (kangas ja korpipuolukat)
~keviällä kangastaa, ei se talvella kangassa~ (kuultaa, väreilee)
~kangi luajitah kuivasta näriestä libo hienosta kelosta~ (kanki=kantamiseen käytettävä keppi)
~kang om puuhiine, loma raudaine~
~kangiloilla ruot kannamma~
~mintahto järiembän kohendajes pidäy kanginieglu, järiembi muudu niegloa~ (parsinneula muita neuloja paksumpi)
~puolen yön aigah häi on jo jallas~ (jalkeilla)
~olis miul kolme tsidzoista~ (sisko-sanan taustalla sittenkin oma sana?)
~kanguri, kova griba onhäi, kett on ruskei, alembane puol on vähäzel kellerdävy, kangazrandah kazvau, hos kaseksih kazvau~ (punikkitatti, griba=tatteja tarkoittava lainasana)
~adamaz on seitsen tähtie, nellä kannakkah, kolme hännäs~ (otavassa)
~kolmin nellin koivuloin kannakkah on yhes tubahas~ (tuba=pensas)
~miehen kannalmoin toin~ (miehen kantaman, kotoperäisiä mittayksiköitä)
~kahen henken kannalmoini~
~toin hyvän kannalmuksen~ (kannalmus, kantamus)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
