~vitsasta oli se kannantakani~ (suksen side)
~kannandukeägäd on korzinkoiz, sundugoiz~ (kädensijat vasuissa ja arkuissa)
~minul ei kannata doga päivää lihaa syvvä~ (lihaa ei ole tarkoitettu joka päivä syötäväksi)
~mie ev voi kannattoa kum pahoin sanotah, mie apeuvuin kokonah~ (pahasti sanomisen vieraudesta)
~yks sanoi lauloa, soittaja kannattoa~ (säestää)
~iändä kannatettih~ (laulettiin esilaulajan jäljessä)
~pieni lapsi nikahteleh~
~kannekas puzu~ (tuohiastia, vrt. sukunimi Pusa)
~kannekaz vakka~
~kannekas komsu~
~kannekaz virsi~ (astioiden nimiä)
~pijä lusikkas luvussa, astijaises arvelussa, jottei koirat kanneltais, pikkupennut peiteltäis~
~lunda kandeloo~ (pyryttää)
~midä suadun sanoo, kannettun kaibajeloo~ (saatuni, kannettuni, lapsen hellittelynimiä)
~hoi kannettuizeni, älä itke~
~sellälleh on kuudan, vilu roih tämä kuu~ (kuu syntyy viluun)
~kannikolla mantsikasta kazvau~ (metsämantsikat)
~uuven kuun kannikkoni nägyy~ (sirppi)
~kuudaman kannikkoin on pikkaraine~
~kannukset pidäy luadie verkoloih niskoin, sil sivotah kiveksed~ (verkonpainojen kannatinnuora)
~lähil oli pertti sizären kanzoin~ (siskon perhettä)
~ongo teän kanzu kois~ (väki kotona)
~tuattas kanzois oli~ (isäsi luona)
~kanzatoi eloz ei hyvä ole~ (perheetön elo)
~koivusta kisotusta tuohesta loajittih suuret kannet, kokat keännettih vain~ (kansi=matala laakeapohjainen tuohirove)
~uttsimaizeni, ilmoinuttsimih azettelemmo sinuudaz~ (tyttären nimitys itkuvirressä)
~älä kanzoitelle hänen ker, häi moanittau~ (seurustele, pettää)
~yhteh kanzoituttih~ (kasvettiin yhteen)
~siin oli äijä kansoa~ (suuri joukko)
~kuu on kannalleh, pikoi reunaine nägyy~
~kuudaman kandu nägyy~ (sirppi=kanta)
~kenen kanta kapsau, sen suu napsau~
~kandah polgie~ (seuraa kintereillä)
~häi izänkandoa polgoo~ (seuraa isänsä jalanjälkiä)
~puolet kantoa ryssöä~ (puoliksi venäläinen)
~eri kandoa on lapset~ (eri vanhemmista)
~ei kanda katkennuh~ (kun syntyi lapsenlapsi)
~pojjan kandu kai loppiihez, a tyttäred vie eletäh~ (pojan ja tyttären sukuhaara)
~se kävelöy polvi polvel, kandu kannal~ (sukupolvesta toiseen periytyvä sairaus, vrt. arjalaisten samat vastaukset antava, miljardeja maksava "geenitutkimus")
~tämä laps on izän kandah~ (tulee isäänsä)
~yhty kandoa ollah~
~vie ei tseärän kandu lähte, vie pyörii itsez~ (nuha ei ota loppuakseen)
~azie pidäis kannalleh kattsuo, ei pidäis häblätä~ (häbläily=turha tekeminen tuhoaa maailmaa)
~kulun kuun kandani katkeni~ (alakuun sirppi)
~kandugribaizez on rengahaine varrez, on keldaine~ (syötäväksi kelpaamattomassa tatissa)
~liedzuz on koivuzet koltsat, kandalauda da selgäin~ (keinun koivuiset osat, koltsa=rengas, koltsasaamelaiset)
~kandaluu~ (kantapään luu)
~kantapaju~ (kandapoikimpuolini, reen takimmainen paju)
~peälaes da kandapeäs sai~ (päälaesta kantapäihin)
~kandupiäd on nublakad, lyhyigäin on~ (sairauksien katsominen ulkoisista piirteistä)
~kandasuonil olla~ (kintereillä, vrt. keinotekoinen "akillesjänne")
~kanduvitts on juuri peräs kavustaz da kavustah~ (reen kaustojen takapäitä yhdistävä vitsa)
~kandelehta helävytteä~
~otas kandeleh da soita~ (onnistuuko)
~ennen vahnaz kandeleh oli joga talois~ (kannel joka talossa)
~kandeleheh kizatah~ (lauletaan / tanssitaan kanteleen säestyksellä)
~azetti kandelehen~ (viritti)
~kantiekka on erimujuni nuorani, tsomennukseks ommellah poikkihuzin helmah libo hiemoan suuh, libo rindah piduhuzin~ (vaatteisiin ommeltava erivärinen koristenauha)
~en nähnyn kandoloja~ (kannoton metsä=oikea metsä)
~ei veza loitos kannos kazva~ (lapsi tulee vanhempiinsa)
~tuulen kannettavu pesku~ (lentohiekka)
~tuuli kandav venehty~ (veneen lipuessa myötätuuleen)
~poro kantau vasou~
~tuomi kandoa marjoa, lämbyö~ (taipuu)
~terveh Moa emä, kallis kandoni~ (maan tervehtiminen)
~yksis kandoizis katkatud vezaized olemmo~ (saman kannon vesoja, sisaruksia)
~kandosienen kandu lämpyy, katken ei, rädväkk on katkatez~ (kannoissa ja puunrungoissa kasvava sieni)
~laps kantustoa lattiel~ (konttaa)
~kuorehta kuivattih, haukie kuivattih, sattu matikkoaki näin sykysyllä soatih enämpi niin kuivattih niitäki kavakse, siitä keitettih talvella, sitä kapoa~ (kalan kuivaamista talviruuaksi, kapa-kala)
~kuivattih kavaksi kaloa, kiukoassa kuivattih ahvenie, toiset kuivattih haukie~
~se oli hyvä syyvä linnun kapa ihan keittämättäki~ (kuivattu linnunliha)
~kabakala talvel ylen on hyvä syyvä~
~kapakad om meän rannat~ (kiviset)
~redu ku mänöö roudah, on kapakka~ (lieju jäätyessään kuoppaiseksi)
~kylmän kapakka keväzil on~ (kolea)
~vilun kapakko ilmu~
~moa kapakoittuo~ (jäätyy epätasaiseksi)
~hiän lapsen kabaloittsi~
~niil pideli jo kabalorihmoissah menn yhteh, hyvin eletäh~ (sopuisa pariskunta kun on saatettu yhteen lapsina)
~kabalorihmu lapsez ymbäri kiäritäh~ (kapalovyö)
~kabarokku~ (kuivatusta kalasta tai lihasta valmistettu keitto)
~kala kapajau kun kuivaksi kuivau~ (kapakalan nimestä)
~poro kapeittsou~ (kaapii maata etujalalla)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
