~kem midä kahistah, toine sanou, tozi karhalakoi olet~ (sanotaan tiuskivalle ihmiselle, vieras tapa)
~karahalleh om peä, sugimattah~ (hiukset pörröllään)
~en sukim pitäni, miks karhapiäks jäin~
~vain kontie kun kahella jalalla karhasi siinä toroa vassen~ (takajaloille noussut karhu uhosi)
~min niitti, sen haravoi~ (hyvin sanottu)
~vilun hibjaz karheloittau~ (värisyttää ihoa)
~vazan kieli karhenoo, soaduo on libie~ (syntyessä pehmeä)
~jos olet terhakka, ei se moni kohta sotkeuvu~ (elämä ei sotkeudu kun on reipas)
~diä jogeh karhistui~
~karhistui vastah kiistämäh~ (kiistelyn vieraudesta)
~karhottau kun Vetehini~ (hiukset pörhöllään, Vetehisen ulkonäöstä)
~tukat karavoitetah neidizet tsomavuoh näh~ (neitojen hiukset pörrötetään kosijoita varten)
~käit karahoittuu~ (tulevat karheiksi)
~ei soanun sanuo karhuo karhukse, kum piti sanuo Mesikämmeneksi tahi Pöpöksi tahi Mössikse ta i Mutuissekse~ (karhun kiertonimiä)
~omat sanat karhuna vastah tullah~ (uskomus)
~karih veneh tartui~ (kari=matala ja kivikkoinen kohta koskessa)
~karin kohtaz merezii piemmö talvel~ (mertoja talvisin)
~kari, madal dogi, yleh terväh vezi duoksoo~ (Kari-nimi voidaan antaa kosken kohdalla syntyneelle lapselle)
~karei eäni~ (tahi karkean eli matalan äänen omaavalle)
~pieni kariezil kävyy meri~ (kareilla eli pienillä laineilla)
~karieni on hienombi kui karie~ (kareiden eroista)
~karikol nieries käybi kudemas~ (kala_tietäjä)
~lehtet karizou muas, iändääbi~ (elävät_lehdet)
~koski karizou~ (kohisee)
~parkki karissetah vitsasta~
~veitsellä vitsat karissetah~ (parkin valmistusta)
~petäjöä poahettih ta sihi karissettih~ (paahdettiin petäjää kipeään kohtaan)
~karistetah iäre lumovus~ (karkotetaan lumous)
~noustih vejem piällä kisoamah mujeh~
~pedroi oli suuret kardat~ (poroja suuret laumat)
~tedrilöi lendi~
~ne tedret niät karjalleh lendää~ (parvessa)
~sih pidää olla kardaa langaa, hieno ei päi~ (karkeaa eli paksua lankaa)
~mie mahan paissa karjalaksi~ (osaan puhua karjalan kieltä)
~mie olen karjalane, en horma~ (en venäläinen, vrt. olen suomalainen, en hurri)
~hiän pagizoo karjalazien luaduh~
~pilvihatakko tuloo, ga tulgah Jumalan ker~ (pilvenhattara)
~nyd lienöy päiväksi pouda, kuin vihmu~ (sateen jälkeen on poutasää)
~karjeh kuulu sen kontien~ (kuuluu karhun karjunta, vrt. traktorien ja metsäkoneiden räminä)
~pideä karjendoa langat kezrätes, ei pie nenga hienoks näblätä~ (langan kehräämistä eli näpläämistä)
~siitä kur ruvettih hautah laskomah, siitä ne kaikkeil lähimmäiset heimolaiset ta omanaiset oikein karju itki, sini kuni hauvattih~ (karja-laiset)
~kontie karjuu~
~kevädvuotta hod ei karranne, ga syyzvuotta kargoaloo~ (kevät ja syysvuosi)
~joamoa myö ajoa karkattoa (tietä pitkin)
~aivin tsakkoat karkatad, heitä nygöi pieksändy~ (karkotat hyttyset kun huidot liikaa, vrt. arjalaisten ympäristöä tuhoavat "hyttysmyrkyt")
~varoi karkattau~ (varis)
~henki karkautuu läsijältä~ (kun ihmisen kuolema pitkittyy)
~ei soanuv virkkoa mitänä jottei henki karkautuis~ (kuolinhetkellä)
~hyvä on lumen kargavo~ (pyry)
~veret karkelehtau kun seäntuu~ (kalpenee ja punastuu suuttuessaan)
~liemi kargevui, sapin oletto pannuh~ (sapen keittoon)
~karkie on kapani rokka, kesäsikse keitoksikse~ (kapakala=talviruokaa)
~kargie on kadajammarja~ (karvas)
~kargie kyly~ (häkäinen)
~kargie löyly on kylys, uuvem pätsin kui laimmo~
~laukku on karkei~ (sipuli karvas)
~kyly pitäy rauneuttoa jotta karkie pois mänöy~ (hään poistaminen)
~se on kargei purdavu~ (karvas syötävä)
~kargeil sanoil sanot, ga pidäis sanuo sulavemmil sanoil~ (vrt. karkean keinotekoinen "kirjakieli" josta vain n. 5% suomen kielen sanoja)
~kidzurokka on kargiehko~ (rokka=lientä sakeampi keitto)
~kargiemaguni löyly~
~rokam pippuri kargiendi, suum polttoa~ (orjatyövoimalla tuotettujen, sademetsiä tuhoavien, makuaistia turruttavien "mausteiden" vieraudesta)
~lindu karkkoi, sujahtih lendoh vai lähenin~
~kivistyksen karkotti se kyly~ (saunan parantavasta voimasta, selkävaivoihin päiväsauna)
~ken kuuzeh kurkottaa, se kadajah karkottaa~
~kazile kargu, hiirele tozi~
~kuikka garloau järvel, vihmad loadie~
~kuikku karlattau~ (vai kaakkuri)
~kurred lendäjes karlatetah~
~guikat karlatetah~
~kuikka karloa panoo, vettä kyzyy kielelläh, vihmoi vas~
~kuikku povval panoo karloa~
~lumi karmastuu~ (muuttuu rosoiseksi)
~garbalikon suol lövvin~ (karpaloita kasvavan paikan)
~kurgi, kunekka ei heinie ole, syöy karbaluo~
~mie söin garbaluo~ (hyvä!)
~garbalot kazvetah suolla, sammalikolla~
~garbalot suoloil kazvetah, sygyzyl kerätäh, dällel buolii~ (jälkisyksyn marja)
~kylmälleh om parembi syvvä garbalo~ (jäisenä)
~garbalo on muigei mardu~ (muikea marja)
~guarbalos keitetäh kiisselii~
~lapset mändih garbaloh~
~lähemmö garbaloh~
~a mitäs kun karsiu puita ta hyppiy, sammalta luou ta kaikkie~ (karhun puuhia)
~puu mistä karsittih kun soatih suuri kalansoalis, ni siitä noustih puuh ta siitä karsittih oksie puusta~ (karsikkopuu=uhripuu)
~jokahisesta lohesta karsittih kuusesta oksa, loajittih karsikko~ (kankaiden kietomista vanhempi tapa)
~keskipuuh karsittih, kun soatih äijä kaloa ni siitä loajittih se karsikko siitä sen kalan kunnivokse~
~oli sielä monta karsikkuo monella apajalla~
~karzina on lattien alla~ (lattian alla oleva ruokavarasto)
~potakkoa piettih kuopassa ta karsinassa~ (mitäbä ennen potaattia)
~pane karzinloukko kiini~ (karsinaan johtava luukku)
~avaa karzinuksi, pidää nostaa kartohkaa karzinas~ (kartohka=amerikkalaisen perunan venäläinen nimi)
~karzinuz om pättsii vaste azuttu, peäl päi on uksi~ (karsina=ven. kolpittsa, kaikki hirsitaloon liittyvä lainaa)
~hyppii lapsi hyglytteä, plässii lapsi pläkytteä, hiksuttoa hillaizeh, vähäizel väksytteä, eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta~ (hyräillään polvella olevalle lapselle, vrt. ruotsista käännetty "körö körö kirkkoon", omat ja "omat" tavat)
~ähkätes karskau~ (ähkääminen=ruuhen liikuttamista sauvoin)
~jo ollah jallas~ (valveilla)
~jeädy myö astuu karskuttoa~
~karzu palttinaz laitah, keäräldetäh sorkaz ymbäri, löpöiz da polves sah, löpöinuoraizel ymbäri sivotah~ (karsu=naisen säärystin, löppö=virsu)
~itse kesrättih ta kartattih tai tikutettih~ (villa)
~kartofeida oli vai moas, muuda ei ni midä~ (miksibä perunaan ihastuttiin, taustalla joku oma juures?)
~eihäi ni kalmoil oteta kartohkoa eigo panna jumaloin edeh kartohkahistu~ (perunat eivät kelvanneet uhreiksi)
~myö laimma joga pyhiäpäiviä kartohkupiiruadu~ (perunapiirakat 300 vuotta vanha "karjalainen" tapa, perinneruuat ja "perinneruuat")
~kartsakko koivu~ (rosoinen)
~vasta loajittu rind on kartsakko, pidäy livottoa da polletella~ (vastalaadittu verkko jäykkä, verkon kotoperäisiä nimiä?)
~kartas pessäh viatetta i sobie~ (katta=puusta koverrettu allas)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
