~hoz olloo häi karu kattsuo, ga niitteä malttau~ (jokainen hyvä jossakin)
~karu aig on eliä~ (tod)
~ei ole karun karvoih kattsomista, midä karun karvan al löydyy~ (karhua vai koiraa)
~käske karuo libo käy itse~ (karhua vai lasta)
~karun jälgilöis peälitts mänin, siid yöksyin~
~karun jällil puuttuo~
~lemboi om pienembi karuo, on se karun roduo, g ei ole häi täys karu, lemboi on tuoju da viejy, a karu on se piälimäine~ (alisen haltijoita)
~Jumal vallan andau, Karu kuhkuttau~ (Jumala=ylisen haltija Num, Karu=alisen haltija Xul)
~loppusie karuhmaisie syömmä~ (tähteitä)
~karuhuttah jäi ukottah~
~syömäh ruvettuu ei pie liigoa luzikkoa panna stolal, karulaizet tullah~ (uskomus)
~duumaitsed, häi on mehiläine, a ku elämäh rubied, roih karulaine~ (puolison luonteen muuttumisesta)
~karuloaduni virroil~ (tavoiltaan)
~karunaigazed ollah jo kindahat~ (kuluneet)
~karummoin tuuli, tuulispyöröi~ (puuska)
~karuntyrä pidäy luadie, sid löydyy~ (kasata maahan kiviröykkiö, taikoja)
~leviekäbäl on liikkehel~ (karhun kiertonimiä)
~alimazii oksii on otettu ruavahis koivulois~ (vastoiksi)
~taudi karusti hänen~
~sie akkoadas katso, siun akka karguou~ (kun kohtelet huonosti)
~moata karuuttau~ (kuorsaa)
~vanhattuo karuvut~
~atso sie kui hukka olet karvassa~ (karvainen susi)
~vilu hibjaz on, karvad nostih pystyh~
~ei soanuh ni karvoa~ (ei mitään)
~ni karvoa en voi nähtä hänen, olen suuttunuh~
~koiralla annetah karvoa myöte nimi~ (turkin värin mukaan, Musti)
~se soba ei karvoa muuta~ (vaate kestää vuodesta toiseen)
~kahtel karval kävelöy~ (vanhus jolla harmaita hiuksia)
~golupkat kolmel karval puhutah~ (kyyhkyset)
~se kui variksen karva on~ (tikka variksen värinen)
~haikottaa harvazeh, ku ei sua käyvä karvazeh~
~karvazem piän~ (onni seuraa kun jättää vastaan karvasen eli lehdekkään pään)
~taivas ku on karvane, se siäm muutteloo~ (ohuesti pilvessä)
~taivahan karvani~ (taivaan värinen)
~pyy se on tuon voattien karvane~
~vein karvan on, harmai~ (veden värinen)
~vierövä kivi ei karvaissu~
~kainalot karvastuttih, jo igä lugou~ (aikuistumisen merkkejä)
~karvujalgu on ozakaz~ (onnekkaat karvajalat)
~pedran koibieloiz laitah karvukengäd~ (kengät poron koipinahasta, alkuperäinen vaatetus jäljittelee eläinten ulkonäköä, kengät koipinahasta, päähineet päänahasta)
~koiran nahkoiz azutah karvukindahii~
~mesikämmen källeröini, kaunis karvakulleroini~
~karvalallo~ (karhun kiertonimiä, vrt. Lalli)
~mökkömado heinän tulija, kaiken heinän karvallini~ (karvamato)
~mustu moa, valgei moa, ruskei moa, kirvavu moa~ (maa ymmärretään värin mukaan)
~pane kaksi kämmentäsi kahem puolen karpahani, varaksi vähän venehen~ (vieraan vene-sanan kotoperäisiä vastineita)
~karvastau kulkun, ei eäni lähte~ (kurkku käheänä)
~briha karvavui, pidäy naittoa, nainduvuvved ollah~ (karvaikä=naimaikä)
~kuuzen karbiet~ (naava, karve)
~nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre~ (nisku=häpy)
~kazenajajat tullah kodih, kazalla soitetah~ (kaza=pilli, huilu)
~eri pajol on omah loaduh i kaza~ (joka laululla oma sävel)
~linnut pajatetah omah i kieleh, ken mih malttau kazah~
~pajon kazoa pidäy noudoa~ (noutaa eli tapailla laulun säveltä)
~emmö ni huolessah olluh~ (turha huolehtiminen hetkestä vieraantuneiden tapoja)
~mium palkattih kazakaksi~ (ruotsalaisen renki-sanan venäläinen vastine, arjalaisten tavasta teettää työnsä toisilla)
~pidää olla papil kazakku~ (vieraat papit vieraine palvelijoineen)
~moa kazakoitui~ (jähmettyi)
~kylmän kazakk om moa~
~kazattu puu~ (kuiva puu, kelo)
~kazattu liha~ (auringossa kuivattu liha)
~talvel lihat kazahutetah räystähäz, puoli viessoa roih kuivahuu~
~kasi tuli kartanosta, viirusilmä Viipurista~ (kissojen alkuperästä)
~kazi kurizou~ (kehrää)
~eletäh kui kazi da koira~ (riitaisesti)
~kazi soarnoa sanoo~ (kehrää)
~kazi pätsil nouzou, viluu toivottau~
~kunnepäi i kynnisteleh kazi, sinnepäi i tuuli roih~ (uskomuksia)
~sih gazietat kävväh~ (siihen taloon tulee sanomalehti, elämää tuhoavien sanomalehtien eli gazettejen alkuperästä)
~kazinsilmäd on ruskied ku vaskitsul~ (vaskitsalla)
~kazivuin nygöi, kazimpojjan toin~ (kissaannuin)
~kaseksil kazvau siendy~
~kaseskoivu on valgeisydämelline, hyvä palajju~ (kaskimailla kasvava nuori koivu)
~kaskezkoivuz on oksoa enämbi korbikoivuo, lehted vastoikse parembi pätäh~
~kazesleppä~ (kaskimailla kasvava harmaaleppä)
~tuohi o mustembi tädä kazesmoan koivuu~ (korpikoivulla)
~sitä polttuu sanotah ylipaloksi, kuin kasestah poltetah~
~ei meän luajita kaskie~ (jyväjemmareiden tapoja)
~nagrehele ajetah pieni kaskud~ (millebä ennen nauriita, ei millekään)
~kylmänyh on kazoittanuh lumen~ (kovettanut)
~suksi juoksou hyvin, kazoitannuh on~
~hangen kazoitti~
~kasotuttau makuamasta noustua~ (venytyttää kissan lailla)
~katsotuksella antilahalta kassa levitettih~ (kosijaistapoja)
~miul oli nii tobie kassa~ (hiukset nuorena)
~käez ymbär ku kasam punalluttanen, ga siid soat tiedämäh, kuulet sanan~ (leteillä ennustamista)
~tytöt kassat pletittih~
~akkoin kasat korvajuuril pletitäh, nuoril punaldetah toaksepäi~
~neidizel om pitky kassu selläl~
~se tyttö hyvin kasam pidäy~ (on hyvätapainen)
~on häi hyvä mielipezä, ei rahvahah kasaitsiete~ (viisas kun ei sekaannu toisten asioihin)
~kassalis pietäh kaloa, evästy mettsäh~ (tuohikontissa)
~kielen kastaldat siemenih, sid vai syllet~ (nauriita kylvettäessä)
~on kasankandajoa, nejjist on taloiz, on kodavävyn tiloa~ (kotavävyt=mies muuttaa naisen perheen luokse=alkuperäinen perhemalli)
~kassunuorane kirboi~ (lettinauha putosi)
~kassupalmikot tseptsän oal peäz ymbäri on akoile~
~ed ole lohem pyyvännässä, taimenen taboannassa~ (vieras nimi ja oma nimi)
~käzillä katotah~ (vastat taitetaan käsin)
~no siitä kun tukka pletittih nin siih pantih siitä kassarihma~
~akoil on kassurihmad, a neidizil kassunuorazed~ (mitä eroa?)
~elä sie kassauvu, mie silma tunne en~ (seuraan tunkemisen vieraudesta, vrt. arjalaisten ahdistava "baarikulttuuri")
~moa tarvittsou kassetta~ (kastetta)
~vihma lienöy kun ei kasse lähe heinästä~
~kassetta yöllä kerättih~ (morsiamen pesemiseen, "tekee lempeäksi")
~kastien heitti yöl~
~moaz on kasse~
~kus kast on huondeksel hätkembän da ehtäl ajjombah, siit kohtaz on vezisuoni~
~suun kastettu pidäy suaha~ (juomista)
~kasteheiny hieno, pitky, peäs hienod jyväized, niitul, piendarez~ (kastikka)
~kastekorzi kazvav vyös sah daaz itselleh vägeväs kohtaz~
~kezrätes sormii kastellah~
~pidäiz lasta kassella, revuz on kui tsuudo~ (likaiset tsuudit eli kantauralilaiset)
~kassepizarehie kerätäh, heinänladvoi myö robehista veelläh, sanotah, pädöö kibieh~
~kassikkaini~ (kastikka / rölli / nurmikka / lauha)
~vähäzel kassuksendelin ga umbimärgäzeks en kastunuh~
~märgy kastundoa ei varoa~ (hyvin sanottu)
~äjjäl kastutti matkaz, kudago vihmui, kudago puulois tipui, ei jeännyh ni kynnen oal kuivoa~
~vihmui, kai läbi kastutti~
~kastiehko moa~
~kastiehuom pirahutti, vähäizen vihmui~
~pilven hatakkaini tuli pieni, se kasto heinät~
~ei tule elo ettsimättä, kala jallan kastamatta~
~päiveä pastau, ittsie kastau~ (sanotaan kun sataa ja paistaa yhtaikaa)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
