~kazupeä olet kui haukkani~ (pörröpää, vertauskuvat luonnosta)
~lapset perttii kazutah, ei soa suittoa pyhkie~ (ei voi lakaista kun lapset sotkevat pirttiä)
~laps on vie kazvai~ (kasvuiässä)
~jos tuulem peällä tulel loatiu ta savu painautuu pitin huuhtoa ni ei ni halla pane sitä huuhassa kasvajoa~ (huhtataikoja, huhtakuu)
~ezmäin on kannoihud, sit kazvaiviiboi, sid lembiviiboi~ (leivänviipaleiden nimiä, vrt. kala ja lihapalat)
~suurekse kasvatta kun syöttä kasvinkannikkuo~
~puuhuot pikkarazet ollah kazvandahizet~ (taimet)
~kazvandusondo om parembi painandusonduo~ (suksessa luonnonkaarevuus)
~vilu villan kasvattau, lämpöni terän teköy~
~tiijit kazvattoa, tiijä i andoa~ (vanhempien viisauteen luotettiin puolison valintaa myöten, koska vanhemmilla o-l-i viisautta, vrt. nykyajan lapsensa 4-vuotiaina vieraan yhteiskuntajärjestelmän armoille hylkäävät vanhempien irvikuvat)
~pardoa levval kazvattoa~
~Jumala pilvie kazvattoa~
~miittuman kazvatuksen lapsi saa, moizekse häi tuloogi~ (vrt. kasvattamatta eli kulttuuritta jättäminen, arjalaisten häiriintyneitä ja mielenvikaisia luova "koulukasvatus")
~tiijän sykkö synnyndän, nais kadala kasvindan, vain en tiijä sidä sijua kunne kuolema tuloo~
~nygöi tazatukkii pietäh, mejjän kazvindajjoil oli kassu da kasanagjas kassunuorane~ (lyhyiden hiusten myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, pitkät hiukset demonisoitiin koska niihin liittyi niin paljon aitoa kansanperinnettä, aivopesun tuloksena suomalaisten miesten enemmistö pitää kammottavia lyhyitä hiuksia joiden leikkaamisella arjalaiset tekevät rahaa, "barturit")
~virssav verta oli välie miun kasvintakojilla ta Ontipalla~ (puolisot läheltä)
~kasvipihlajoa ei pitäis koatoa, se ennusti pahoa jos se koattih~ (kasvattipihlaja, kotipihlaja)
~ostoleiväd on teil, vai omoa kazvuo~ (viljaa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi)
~kazvolleh jätteä pidäy~ (kasvuvaraa lapsen vaatteisiin)
~kahten vuvven kazvot~ (vuosirenkaat)
~täyveksi lehti kazvau~
~kazvoa täydeh meäräh~
~täh puuh marjoa kazvoa~
~min kazvau lapsi kolmeh vuodeh, toizem moizen ielleh vai dostaliz ijäz~ (ei ymmärrä)
~hänelleh rubei vattsu kazvamah~ (raskaana)
~nuori kazvaa, vanhu hytsistyy~ (elämän_kaari)
~puu kazvoi vezoi~
~nahku kazvoitui sih itse kibieh, ei pidännyh ni lietsie~ (lietsie=parantaa, lievittää?)
~Puksusuo kasvau jätikkyö, a Sarvisuo on kasvuliekkahampi~ (soiden nimiä)
~yksinäh ei kataittse, vie ottoa toizen rinnal itkemäh~ (mies joka ei osaa elää yksin)
~plässie kataittsou~ (tanssii)
~tsigan hänel karttih gadaittsi~ (mustalainen ennusti korteista)
~kadani~ (silmukka jolla metsämies kuljettaa ansoja)
~kadaja kukoistau~
~äijä kadajassa marjoo~
~tuo tulles kadajua padazii hauduo~ (padat ja kiulut puhdistetaan katajalla)
~siibilöijäh maiduo kadajazesta läbi~
~se on, katso, kadajamätäs, tulen vai panned, ga rädzizöö~
~kargie on kadajammarja~ (muikeat ja karkeat marjat)
~pangoa valvondahizeh kadajammarjoa~ (ihottumaan)
~kadajanmarjoista voida loajitah~ (voidetta)
~kadajammuarjoa pietäh astieloin haudojez~
~kuolien aigah kadajasavuo pertis poltetah~
~kadaisavvul kuajitah pertti pahan duuhum porottajez~
~hukat kadaituhjoloiz muatah~ (katajamättäissä)
~kadajavettä keitä asteida hauduo~ (luomuastioiden luomuhoito, vrt. elämää ja käsiä tuhoavat "astianpesuaineet")
~kadaiveil pestih puttsiloi~
~kandahui lehmy pestäh kadaiveil, hännäd, jallad, mahanalustad, silmäd~
~kadaivuassu~ (katajanmarjoista tehty kalja)
~kadajikko mua~
~kadajini rengini~ (sanko)
~kumma kuuzista venehtä, kadajista kauhanvartta~
~kadajoija~ (pestä katajavedellä / savustaa katajansavulla)
~ybözen yksinäh olen~ (oi voi)
~levon katatti päriel~ (katon)
~katatsul tuohtu autetah~ (tuohenkiskonnassa käytetty apuväline, lusa)
~pedran sarvinökkizii oli katatsukse~ (sarvityökalut)
~turkk on ries kattiennu jalloile~
~kattieta magoau lämmäs pertis~ (peitteettä)
~katepaikku~ (kätkyen suojaksi laitettu huivi)
~katepalttinal katetah~ (kuollut)
~mie laajin yhen katiskan verkkoh~ (katiska=reiällinen verkonkivi)
~roahvoalu~ (raesade)
~vassasta katatah poikki kolmihoarani varpa, ta pannah se kipiehisellä suuh~ (parantavia taikoja)
~tuul oksan katkuau jänöin poijal einehiks~ (luonnossa kaikella tarkoitus)
~mondu päretty sid i pidi kädeh katkata roujon luadijes~ (roujo=päresoihtu)
~jalat katkai ta eänem paino~ (karhun näkeminen)
~nivelie katkoaa, ei ole jaksandua~
~akkatedrit katkattaa, ukkotedrit hangel toratah~
~yli vuuet oli kala katkielmatoi~ (kalastettiin vuosien ympäri, kaksi vuoden aikaa)
~ne kun hauvuttih pehmiekse, nin ne ei siitä katkieltu~ (närevitsakset)
~lapsilla jalat katkiellah, varis soappoat antau~ (jalat halkeilevat, rohtuvat)
~vojjettomuttu kengät katkeillah~ (kenkien huoltaminen, vrt. roskiin heittäminen)
~hoppu heil ei katkielluh, ainoz oli hoppu perehes~ (hoppu=riita)
~järven katkelmus~ (salmeke)
~unen katkelmus roih lapsen soadui~ (unettomuus alkoi lapsen synnyttyä)
~katkenendas sah kestäy~ (hyvin sanottu)
~luzikasta jos on varzi katennu, niin sidä teröä sanotah lipiksi~ (lusikan vanhempi nimi)
~nivelez jalga katkeni~
~mis pedru piehtaroittsoo, sih karvu katkieu~
~Hilipän rovun kandu katkei~ (suku loppui)
~tuuli om puuloi katkonuh metsäz ylen äijän~
~kalan kado oli tänä vuon~
~tänäpäi on kuun kado, pimie on matkata~ (kuu pilvessä)
~pimeni, kuun kado on, kulukuu, ei nävy ni midä~
~kadoladva~ (latvasta kuivettunut puu)
~ylen äjjäl on kadonuttu kaimannuh~ (on saattanut monia kuolleita hautaan)
~se oli katreli mitä ne kisattih~ (vieras tanssi, oma tanssimista tarkoittava sana)
~siitä oli pikkaraini semmoni katsa millä sitä siitä, aina kun se ei oikein nilaj jotta~ (katsa=tuohenkiskonnassa käytetty apuväline)
~oli petransarvestaki loajittuita katsoja~
~katsalla petäjie nilotetah~
~sillä on kaunis katsahus~ (katse)
~lattiel katsaittavoa kätkytt ei pietä mejjän~ (jalkakehtojen vieraudesta)
~kattsele sie miun kintahie, kum mie en löyvä~ (etsi)
~kattselin, g en nähnyh~ (ok)
~assutah da katsellahes~ (rauhallisuus, huolettomuus)
~kuuzenkadzvat kadzizoo, tuleh ku panet~ (vieraan naava-sanan kotoperäisiä vastineita)
~katskerad on rajakkoloil buolat~ (ahopuolukat karvaita)
~pihlaimardu on kaunis kattsua vai on katsker syvvä~ (käytetään parantamiseen)
~uuvem pätsin laimmo kylyh, löyly katskeroitui~
~katskuo on kylyssä~ (katkua, häkää)
~kiukoata kutuossa ei pitäis panna hyvin äijeä savie, siitä kiukoasta katskuo tulou~ (kiukaan kutominen)
~pättsi salvatah hiilien ker, sit katskun andoa~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
