~mipä tiälä vielä niin katskuau, nokkah mänöy~ (katku)
~rokka oli katsmera, vähän kargie~ (katkera)
~mua kadzoitui~ (jähmettyi kylmästä)
~lumi kadzoitunnuh, jallois kädzizöy~
~ylen on luobuza katsonda, ei ole vihazet silmät~ (miellyttävä katse)
~on nenii katsondoi, on ni aigaa kattsomah~
~älä katsondal ota nastu, muus k ei olle hyvä~ (naista ulkonäön perusteella)
~eloz on izändän katsondaz, a muu huoli emändän~ (perinteinen työnjako)
~katsondukerdu pidäy kävvä, suluhaizen tiloa~ (katsomassa sulhasen koti ennen kosinnan hyväksymistä)
~se kuoli omineh vägineh, ei katsottanuh ni kel~ (hoiti itsensä loppuun asti)
~katsotuksella antilahalta kassa levitettih, sisär tahi moamo levitti~ (häiden vaiheita)
~huomeneksella pijetäh katsotusta, siitä heät päivällä~
~katsotus piettih, sulhani anto morsiemella kostovoattien, morsien valmehem paijan sulhasella~
~siitä annetah katsotuslahjat~
~katsotuspeäkse sanottih sitä kostuo, katsotuskostuo~ (vieraan lahja-sanan kotoperäisiä vastineita)
~kazvajas puuz on kadzvettu~ (naavaa)
~pärielöil peäl kadzve tulou~ (pärekaton päälle sammalpeite)
~kadzvekas kuuzi~ (vieraan naava-sanan kotoperäisiä vastineita)
~kanto hän lylyn lumella, kanto kattavan avuksi~ (kattava, kalhu, suosus=syvässä lumessa käytetty lyhyt suksi)
~mättähäll oli, pieni paikka oli peässä, sen oli pannun kattiekseh~ (metsään eksynyt tyttö)
~katit hyppiy~ (heinäsirkat)
~kattila on kiugoah loajittuna kylyssä~ (veden lämmitin)
~kattilheiny~ (kattilaine, kissankello)
~meän kattilkundu, tulgoa syömäh~ (kattilakunta)
~kattilalauttsa oli ennev vanhah ovipielestä toiseh lauttsah~ (ovensuupenkki jonka toisessa päässä pidettiin astioita)
~kysyjät issuttih kattilalautsalla~
~kattilankehä~ (tuohesta punottu kattilanalusta)
~keitto kun kypsy valmeheksi, kattilapuu piti ottoa pois tulem peältä~
~kattilpuu moah pystetäh, noggah laital ogal, mis pangu rippuu~ (kattilapuun päähän pykälä johon kattilan sanka)
~kiukoan iessä oli avonaini hinkalo, hiilet tuhkalla katettih~
~kata lapsi oddualal~ (peitteellä, uudin)
~kattokokat~ (puiset koukut joiden varaan laitetaan räystäslauta)
~kattsomed on hyväd vie, hoz on vanhu~ (silmät)
~ikäv on aika vuottajalla, suuret silmät kattsojalla~
~kattsojarahvas katsotah, kizoajat kizatah~ (häissä)
~kattsomututtu meni pahakse taloi~ (talo ränsistyi)
~kyly ol lämpiemässä, mäne kattsomah~
~kerdu rua, kahittsi katso~ (kotoperäinen työ=kaksi suunnittelupäivää yhtä työpäivää kohden=ekologinen työ)
~meilä toatto kun kevöällä sai ensimmäisen hauvin nin se maksasta kattso mitys vuosi tulou~ (kevään ensimmäinen kala=vuoden alku)
~häi omoa hyvytty kattsoo, ei toizen hyvytty~ (omaan napaan tuijottamisen vieraudesta)
~vagavuksien kattsomattah mäni~ (vieraan varoitus (warning) sanan kotoperäisiä vastineita)
~vierahaz ollez et katso vihmoa, käskietäh~ (palveluksessa pakotetaan tekemään työtä sateella, arjalaisten luonnon ja elämän vastainen "päivätyö", "palkkatyö")
~ei katso kielduo, lähti~
~sem myö kattsoma huimakse~ (vrt. keinotekoinen uhkarohkea)
~a käyää akat konza ken kattsougi~ (haudoilla, vrt. keinotekoiset "muistopäivät")
~kezäpilvi vihmuu minne sattuu, nuor tyttö mänöö kunne kattsoo~
~teälä on äijä rahvasta, puolet kantoa ryssöä~ (puolet venäjänsukuisia, vrt. suomen puolet ruotsinsukuisia)
~siel on, katso, kaunehet särkät~ (Tolvajärvellä)
~kunn i viedäneh, ga kodie kats en unohta~
~jo kattsuoteh syyspuoleks~ (tuntuu syksyltä)
~kaunehel katsoh tämä päivy~ (päivän katse)
~katsoi nuorembaite vähäine, sid vanhaten ei kivistä~ (kun ei rehki nuorena liikaa)
~pahkasta kaverretah kauhoa, malloa da äijä muuda~
~kaahall otetah vettä~
~tuo kauhu tänne, vettä ammuldua~ (ammentaa)
~kauhaine~ (seitsemän tähden sikermä)
~kauhakko tuuli~ (kylmähkö)
~vilun kauhakko hibjaz~
~kauharämy~ (huonoksi mennyt kauha)
~kauhiesti tuuloo~ (viileästi)
~ilmu kauhistui~ (viileni)
~elä kauhie lapsie~ (pelottele)
~metsäs pöpön jälled dogadin~ (hokasin karhun jäljet)
~pystyh kauhkahti~ (karhu)
~läyhkäy kauhkahuttoa~ (kerskuu eli läyhää)
~jeän kauhna~ (heikko kevätjää)
~lumen kauhna~ (ohut hanki)
~repo tulla kauhottau vastah~
~kauhtu toas emättämäh~ (kiroilla=emättää=kutsua apuun emo-jumalattaria)
~kaukelon siämessä on zimtsukka~ (simpukankuori=kaukelo)
~soba roih kaunehikkaine~ (vaatteet_syntyvät)
~issun impivön hyvyttä, kanavarren kaunehutta~ (kenen vuoksi istut)
~sanotah jotta kaunis pitäis olla se kattsoja jotta tulou kaunehie lapsie~ (häissä morsiamen huivin alle kurkistava)
~silmän kaunist otammo, kizoa katsommo~ (silmäniloa tanssin katsomisesta)
~kaunis katsoh tämä~
~päiväne sijaudu kaunehesti~ (laski)
~kaunisteloo tytärdä, suorittoa hyväh sobah~ (pukee tytärtään kauniiksi)
~kaunisteleh päiväine, ga azunnougo vihman~
~kaunehesti pastau, sit pilveh heitteleh~
~kodii kaunistetah~ (koristellaan)
~sanoil kaunistoa kaiken azien~ (korulauseiden eli valehtelun vieraudesta)
~älä n yhty kaunistelle, ole vaikkane~
~seä on kaunistun, lähemmä ulos~ (jep)
~mie kaunissun ta lähen ulos kun on hyvä seä~
~Katti-neidoi kaunukkani~
~Iroi-imbi~ (kumpane nimiperinnne vanhempaa)
~kaupampiendy ei ni hyväkse mene~ ("kaupantekemisen" eli ihmisten huijaamisen vieraudesta, arjalaisten "torget")
~kaupanvirgoa pidäy~
~ei tämä kauppa maksa~ (kannata)
~kauppoa hieruo~
~hyö piettih kauppu, hebozet vaihtettih~ (vaihto_kauppa)
~hengen kaupal mäni hudral jeäl~
~olet ku hyybie kaupunnis~ (city-huuhkaja)
~kaurumoissa kalat kisatah~ (poukamissa)
~lahen kaurumaisessa oltih verkot~
~kauzakko tuuli~ (viileä)
~kausketah kävelläh~
~reiz kaustat katkettih~ (kausta=reen kaplaiden yläpäät yhdistävä jalaksen suuntainen sivupuu)
~kavustad om pitkin regeh, kablahiem peäz, kablahad loukos kavustan, kavustoim peäl paivud~ (pajut)
~kauttiessa ei kala tule~ (sivutuulessa)
~vetimä sitä apajoa vaikk oli kauttiessa~
~jo täs taloiz mie olen kuun kaudehet~ (kuu_kausi)
~mi aigoa mennöv, vuvven kaudehet~ (vuosi_kausi)
~pedra kabiellah kauttsiu dägälöä~
~do on pedra kauttsin sarvet, do ollah ruskiet sarvet~ (poro hangannut sarvet)
~mie kalalta ketun kautsin~ (poistin nahan)
~jovesta poikki puuhutta myöt kabahtau~ (joen yli kaatuneet puut=kotoperäiset sillat)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
