~koira haukkumah kavahtih~
~joga kohtu kasvamah kavahtih~ (sateen jälkeen)
~hiiri kabahtih~ (kavahtaa)
~vilu pindoa kavahuttelou~ (ihoa)
~tuuloo niivottaa, vilun kavakka rodii~
~ilm ov vilun kavakku~
~kavakasti tuuloo~
~mi muitra muuallaki, se on kaikkiella kavala~
~kaloja kavattih kiukoassa~ (kuivattiin, kapakala)
~lintuja kavattih, linnun kapoa loajittih~
~keskizen kobristellah toine tostu bortsaz~ (vedetään vyötäisistä pystypainissa, painia tarkoittava sana lainaa=paini lainaa?)
~izändän kavati om paha, mutsoi olis hyvä~ (pahat (venäjänsukuiset) isännät ja näiden hyvät (karjalaiset) vaimot)
~kaplilla kavissetah karvat pois~ (nahasta ennen parkitsemista)
~pärettä niissettih, kavissettih~
~kavokki~ (kadoksissa oleva esine)
~päivä kavoksendelou~
~ainos kavoksendelou, ei pyzy yhtez joukoz~ (lapsi katoilee)
~sinne kato poika~ (poika sotaan, vältelkää arjalaisten loputtomia ahneuden sotia, "asevelvollisuus")
~kunne Kopone ollou kadonun~ (sukunimillä puhutteleminen=etunimet vieraita, venäläisten pappien pakolla antamia)
~kuu kadoi, heitti vallotannan~
~yöt yöttäin, päivät piättäin~ (alkusointu)
~kuudam kadoau pilveh~
~ennen oli vesilintuja, ne ollah kavottu, mi lienöy kavottat~ (oisko haulikko)
~mi on soatu syntymättä, kavotettu kasvamatta, puun alla, petäjäm peällä~ (mikä se on.. lumi)
~lapsi kaglah kabui~ (kiipesi kaulaan)
~ke~ (sanotaan lasta kiellettäessä, vrt. ruotsin kielen ei, nej)
~elä räimä rättsinättä, elä kenkittä kehaja~
~kehtoadgo tull abuh minule kodvazeks~
~pajjam peäsijan kehendi leikkai~ (kaula-aukko=pääsija)
~kuu kehiy~ (tekee kehiä)
~vihmaksehan se kuu kehiy~
~kuiva kun on, se on kehii viriimäh~ (kärkäs syttymään)
~kehiehköine tämä, pideä luotella tukumbaizeksi~ (vaatteenvalmistusta, leventää, kaventaa)
~kehikätkyt~ (vakan muotoinen kätkyt jonka laidat painetaan haavasta)
~en oliz lähtenyh proaznikkah, ga kui kehitettih~ (yllytettiin kyläjuhliin, vältelkää elämää tuhoavaa tapajuomista)
~lapsii pidäy kehittiä parembah puoleh~ (neuvoa parempaan elikäh omiin asioihin)
~hänen kehityksii vai usko, ga soattau robehel keittämäh~ (antaa vääriä neuvoa, omat vertauskuvat)
~metsäss on kehno~ (vaarallisina pidetyt metsänhaltijat)
~kehn ottoa erähän~
~kehnonkarvu olet~ (ovat karvaisia)
~kehnontötterö, et tolkuitse ni midä~ (ja hölmöjä, vrt. obinugrilaisten menkwit)
~muidu kehnotad, itse olet kehno~ (soimaat)
~ei kehtauttais lähtie pihalla kun on paha siä~
~kuun kehusta~ (kehä)
~katso kehvelilöi kuin lennetäh kärbäzet~
~kehvelizet pöllätettih~ (pelästyttivät)
~kehyksine kätkyt~ (kätkyt jonka kehä yhdestä puusta painettu)
~pahojen ilmojen iellä kuu on kehässä~
~päivän kehä nägyy~
~kuu on kehäs, pakkani kuu tämä roih~ (roih=syntyy)
~kattilan kehä, kahtenkerdaine tuohine rengaz, kolmen sormen korgevuz, loukko keskel~ (tuohesta tehty kattilan alusta jonka keskellä reikä)
~etsitäh kukkie monenmoisie, luajitah niistä kehä~ (seppele)
~kannan keändähyy ruvetah keheämäh, sit korvad läviköjjäh~ (virsujen valmistusta)
~montaki kertoa lyöpi, ta kun ei keikaha ni se jeäpi silläh siitä~ (kyykkäpalikka)
~kuu on keikalleh~ (sirpin yläkärki taaksepäin)
~morsiem moikattsu, keräpeä keikattsu~ (moi-kattsu)
~keikiskö neidine~ (keikistelijä)
~aiga olet keikiskö, keikistelet rungaa~
~se katso keikistelieteh plässies~ (länsimainen tanssi=keikistelyä, "viihdettä", luonnonkansojen tanssi=pyhää liikettä)
~briha da neidine keikisteldäneheze, ga yhteh mennäh~
~kesä keikkuon tulou, talvi suuta veärissellen~
~kevät keikkujen tuloo~ (vaihtelevin ilmoin)
~tämä kevät pitkähes keikkuu~
~katso mimmozilla vippoloilla pidäy keikottua~ (siirtää kiveä kangilla, vrt. arjalaisten "vippaskonstit", luonnonvastainen työ)
~kävelöy keikutteleheze~
~tuuli tuhkie puhuu, kekäleitä keikuttau~
~tuuli venehty keikuttoa~
~keilah ruvetah~ (pelaamaan kyykkää)
~keiloja ei ole Karjalassa~ (vuono (fjord)-sanan kotoperäisiä vastineita)
~liedzutah lailahutah~ (keinutaan)
~keilakko veneh~ (kiikkerä)
~aldo venehtä keiluttoa~
~puut keimahellahes~ (keinuvat)
~peäni keimai eäre, ei andanuh nopata~ (käänsi pään pois, suudella)
~keimerdeleheze vai matkoa~ (käärme-sanan alkuperästä, keimerrellä, kiumurrella)
~kastuhuo hyvin on suksi tämä keimerdynyh~ (käyristynyt)
~kuudama on keimerä~
~peän keimisti da suudu noppai~ (suulle suutelun vieraudesta, vrt. mannejen "french kiss")
~konz yskäh ottaned ga aivin sellän toaks keimistyy~ (kun otat lapsen syliin tämä vääntää itsensä selkäpuolelle)
~ravie tuuli on, katso puud keimutah~
~pohjaiskeinuo pitäy mennä~ (pohjoista vuonoa pitkin)
~a katson kui minä tämän lain, sidä keinottelen~ (keinotella=miettiä, harkita)
~keiskahtih langeni~ (kaatui)
~jallat ku surahtih, ga keiskahuksen otti~ (lipesivät)
~keisketäh hypitäh lapset~
~kätkyt keiskuo yläh d alah~
~puut tuulel keiskutah~
~mimbo keittiem piittö, koz midä kaloa~ (mitä kalaa keitätte)
~keitelläh huttuu puaksuh~
~keitimmarju, buoloa da idujauhuo keitetäh yhtez, vähäizel vilustutetah, sit sieglaz läbi uutetah korvoih~ (marjaruoka)
~keitinriepoi~ (keitinliemi)
~tänä keitona kesänä, Jumalan sulana vuonna~ (sula vuosi ja lumen vuosi)
~keitoz on kypsi, tulgoa syömäh~
~kiitoksii keitoksil, kattila oman olgi~ (kiitetään ruokaa)
~kaiken keitoksen söi yksin~ (ei kuulu tapoihin)
~sanottih jotta pahamies siinä keittäy jos se jeäy siih~ (kattilapuu tulen päälle, pahat miehet eivät tunne tulta)
~midäbö keitäd ildazeks~
~ildaista keitteä~ (lounatta, murginoa)
~kestää kuikkua keittiä, pahua linduo paistua~ (alisen linnusta demonisoitiin paha lintu, toisen luojahengen hahmoja)
~e ole kyläs kyzymisty midä kois keitetäh~
~pidää keittää tsaajuu~ (ke!, vieras "kaupantee" kovettaa vatsan ja tuhoaa sademetsät)
~kuivas sah keitti~ (poltti pohjaan)
~herry keittäy mieruo, pinnehtiy~ (kunnanherra lyö ja sortaa kuntalaisia, kuntien (council) sairaasta alkuperästä)
~ta rupesi keitto kuohumah~
~keitto kaloa on parahiks~
~yhen keittozen sain kaloa~ (keiton verran)
~rokk on keittyn~
~myö kun tuola rannalla keittimä, nuotall ollessa, ta rupesi keitto kuohumah, siitä keittäjä sano, liika moaha liikkukah~
~kyps on rokku, tulgoa syömäh~
~ta i lihan keitäntä kiellettih, jottei pitäis lihoa keittöä sinä peänä~ (vieraaseen "kalenteriin" sidottujen vieraiden "paastojen" outoudesta)
~tämä on vilu kuudama, kekalleh on, selälleh, pyözyrä tsura alahpäi, vajoa tsura ylähpäi~ (sirpin eli tsuran pyöreä puoli alaspäin)
~kekettämällä nagroa~ (kikattaa)
~nakroa kekettöä~
~peän kekisti kattsuo~ (kallisti)
~kekistyi kattsomah~
~men eäre sit kekkupeäd~ (vrt. arjalaisten runollinen "fuck off", "mene vittuun")
~laps kekkeröitteä lattiel~
~kekkeröine~ (lapsi joka ei osaa vielä kävellä)
~kekkoiles sid nygöi, ei men ielleh~ (lapsi kekkoilee=arkailee, epäröi, luonnenimi Kekko-nen)
~kekkuollahaz, ei tulla kuttsuh~
~muurahaizet kevossa eletäh~
~mustat kudzoit kevolleh eletäh~
~kekkoi langeni (horjahti)
~peä kekallah kekottau~
~kuudama kekalleh kekottoa~
~kegri keräzen kyzyy~ (kekrinä pellava / hamppukerä ikkunalle)
~vierahalla pitäy kekrit laittoa~ (kestit)
~niim mie kun kekrie kestin, niin oli hyvä vieras~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
