~kegri sormed dauhou kivel kel ei ole keree kezrättyä~
~kegri teil työt polttau peäm peäl~ (jos ei ole kehrätty tarpeeksi)
~silmät sivotah paikalla i tavotellah toine toista i möissäh, kegri, kegri~ (kekriä leikittäessä)
~kegri savuh nostaa~ (jos verkot ja lankavyyhdit eivät ole valmiina kekriksi, tavat liittyvät miesten ja naisten talvipuhteisiin, kekri=lainaa, vuodenvaihde=omaa, toinen keväällä)
~tukad om mustad gu kegril~
~jätti miula kosson ikuhisikse kekrilöikse~
~kalmoil kävväh, kalalla kegritetäh~ (kekrinä viedään haudoille kalaa)
~hätä keinon keksiy~
~kedä kerda keksitäh, sidä ainoz varatah~ (varotaan)
~keksoikala, e ole suomusta, musta kui matikka, rodu vai on järves~ (pieni järvikala)
~äijä on keglehtä pätsis~ (kekäleitä)
~kegäleh kydöö loskottoa~
~pidäh sammuttua keglehet kiukuasta~
~kohenda kegälehii~
~kegälehnytsäine~ (pieni kekäle)
~toisena kesänä vasta kekälehettih~ (poltetun huhdan kekäleet kasataan ja poltetaan)
~myö ennein kun kulkima leher riivussa huuhilla ta näkimä niitä kekälehpäitä (kekälekasoja), myö kysyimä mitä vassen nämä on~ (kaskenpolton vieraasta ja myöhäisestä alkuperästä, metsän polttaminen uralilaisen ajatusmaailman vastaista, polttopuitakaan ei otettu elävistä puista)
~kelahaini~ (kelo, kuivunut suopetäjä)
~kun ei ollut puuta puikkosta, nin toi kerran kelahaisie~
~keleikkö~ (keloja kasvava metsä)
~vai sie kelevertid azien~ (juorusit)
~talvella kul lumet tulou ta kelit tulou~ (rekikelit)
~kelie keveäni rusko, sykysyini lämpimiksi, talvirusko pakkasiksi~
~kevädrusko kelilöiksi~
~kevätrusko kelie, syyzrusko lämmindä~
~keliks on kuivannuh pedäi~ (keloksi)
~kelikkö mettsy~ (kelometsä)
~mitä mieli miettiy, sitä kieli kelkettäy~
~niim mäntih omih kelkkohois, omien kelkkojen eteh~ (porot, kelkka=pulkka, pieni reki)
~kelkkie, ei juro mikänä~ (vilkaspuheinen)
~kelkkie lapsi~
~syys kellastutti lehted~
~langat kellatah~ (värjätään keltaiseksi)
~korbiezen silmäd on kellerdävät~ (korpisärjen)
~metsoil on kellerdävy nokku~
~vellekset kun kellekset~ (kelles=kahtia halkaistu puu)
~aiga nyd on, kellissy moate~
~silmät kellistyi kuolendoa vas~ (pyörähtivät päässä)
~ei meilä ollun kelluo, siitä miun toatto toi Oulusta seinäkellon~ (Ouluborg=svedujen paskalta haiseva markkinapaikka)
~kelloheiny~ (maljamainen kukka)
~kelloine plekettäy~ (soi)
~kelloized om peälitsi pajjaz nuoraizien agjoiz~ (paitojen villalangasta tehdyt tupsut, sukulaiskansoilla samanlaisia)
~kellokas poro~
~se on kellokaz, sidä muud noutah~
~pulloine veim pinnal kellottaa~ (tehotuotannon eli ympäristön järjestelmällisen tuhoamisen alkua)
~pyzy keloizikoz, vanha inehmini~ (aloillasi, liike=kuuluu nuoruuteen)
~midä sie sinne lähed, ei ole vettä viedäveä, tulda tuodavoa~
~onhai kelovuttanuh reem~ (lastannut reen keloilla, luonnonmukaiset metsät täynnä kuollutta polttopuuta)
~keldah painoa langoa~
~ennen käen kukuntoa keldoa kerätäh~ (keltaisen värin valmistamiseen käytettyjä keltaliekoja)
~keldu kuivatah, survotah, lämmäz vies pietäh, siid livotetah langad~
~keldah mujutan~ (vieraan väri-sanan kotoperäisiä vastineita, vrt. sukunimi Mujunen)
~keldaharmoaksi painettih~
~keltaheinäh painettih~ (värjättiin, toinen vastine)
~keltaheinät kovottih ennen kiän kukkumista~ (toukokuussa)
~kelduheiny~ (voikukka, leinikki, syysmaitiainen)
~keldazella kroaskalla kroassitah taloja~ (talojen maalaaminen=vierasta, ihon maalaaminen=omaa)
~ruskie keldani~ (punakeltainen)
~valgie keldani~ (vaaleankeltainen)
~vihanda keldani~ (vihreänkeltainen)
~keldane buloi~ (ulpukka)
~keldaizeh painettih, mujutettih~
~keldakolttso~ (keldalinduni, keldamara tsirkkune, keltasirkku ja keltavästäräkki)
~keldugriboa erähät syvvät, ku keldaine koja eär otetah da maha grivan oal~ (voitatteja syödään)
~keldapöttsö sammalikkoloissa kazvau~ (keltainen sieni)
~vahvoista syötih ta krusie ta oravaista, siitä keltasientä~ (keltasienistä vahveroja ja tatteja ja oravaisia)
~keldataudiheinä~ (kelta tai värisauramo, käytetään keltatautiin)
~keldatukan ukon sai~
~keldatukal mäni~ (gööttien hiustenväristä)
~keldavahoi~ (vahvero)
~keltataudigo siun keldavutti~ (vai tupakka)
~mibo hänen kelvissytti, eig ole terveh~
~kelvi~ (havupuun nila)
~elä sie vierahih azeih kemahteliete, itse myö sovimmo~ (toisten asioihin puuttumisesta)
~häi dovel olles kempastelih, dai vedeh tsuglahtih~ (kempastella=kompastella, vrt. sukunimi Kemppainen)
~kemppu~ (korkea saareke suossa tai metsässä)
~kemsetäh lapsed~ (kaatuilevat, telmivät)
~astuo kemsuttoa pitkil jalloil~
~kehe rozin on toa lapsi~ (kenen näköinen)
~kenen neidizien ker kizait~ (tanssit)
~embä tunne ken tuloo~
~kenen omie, sen somie~ (suku=omat, omaiset)
~kuin kehen kolahtau, se i älähtäy~
~ne bohatat, ked oldih vierahalla veällä koid loajittu~ (arjalaisten tavasta rakennuttaa kartanonsa orjilla, vrt. "talopaketit")
~kel kibei, sil abei~
~kenen riez istut, sen i pajua pajatat~ (laulua laulat)
~ken mullozii mustelou, sil silmy piäz iäre~ (vanhoja muistelee)
~missä kenen oli puutikko ni siihi ei toini pannul ansoa~ (puutikko=ansapolku)
~ongo perehtä kedä~ (paljonko perhettä)
~marjad ei olla ni kenen~ (omaisuutta)
~kedäkus keräiltih~ (mitä mistäkin)
~midä ostid - ostin kedämidä~ (ostetulla ei ole arvoa)
~kedäkui räpiköitsen, sinnepäi elän~
~niis kengiteksiz menöy toizeh kohtah~ (morsian veljen laittamissa kengissä)
~jo oj jalka kenkitetty, toista vasta kenkitetäh~ (häälauluja)
~lapset kengitin, kengät kaikil lain~
~kenkku~ (mäennyppylä)
~kenkura~ (kiero puu)
~kenkät ommeltih nahkasta~ (ja tuohesta)
~naisill oli kenkät kä ne oli siitä toas pitkävarret niinkun teälä sanotah soappoat~
~kennäs~ (kumpare, töyry)
~hukantakkuo niillä kentiköillä kazvau~
~kentti~ (tasainen ja kuiva nurmi tai hiekkamaa joen rannalla)
~kenttiheiny~ (kankea ukonparta)
~vanha on ga kepakon ker astuu~
~randutsibi rannoil kebastelou~ (tepastelee)
~kembo astui keppai kebiel jallal~
~tyttölöin miel on hoavan lehen kebevys~ (helposti muuttuva)
~kebjei on ku höyhen~ (kotoperäisiä mittoja)
~peäsimä Pettsamoh huokella ta kepiellä matalla~ (vienankarjalaiset)
~kebiä on kardalan kieli opastua~ (kolmasosa nykysuomalaisista karjalaisten jälkeläisiä, kuinka pitkällä mahtanee olla kauniin karjalan kielen opetus maamme kouluissa)
~omah kieleh on kebiembi paissa~
~kebiästi pagizou miän kieleh~ (meiän kieli)
~kebiet kerdoa, tervehyzet~
~sano tervehyöd minus kodirahvahal~
~kebjei mieli~ (=oma mieli)
~kebjeihaivulline~ (hupsu, hassu)
~kebjeimieline~
~anna kebjiel käile, sid lykky parembi lähtöy~ (antaa kevyellä kädellä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
