~vanhatem mieli kebjenöy~
~jogahine kepkoi pietäh~ (lippalakkia)
~kebjiel kielel keblettäy~
~meän laps lattiel jo kepperehteä, jalgoa ottoa~
~kepsetäh lapset hypitäh~ (leikkivät)
~laps keputtoa, vähäizel astuu~
~kun olima ukkorukan kera metsässä~ (ukkovainajan, molemmat lainasanoja)
~myö olemma omassa venehessä~ (oma vene)
~mezimarjojen kera piiroat~ (marjapiiraat)
~vassal hierotah peskun kera~ (lattia)
~silmän kel häi katsoi hod ikkunaz~ (silmän keralla)
~häi tulou saiman kel~ (suurella veneellä, vrt. Saimaa)
~pimie pilvi pörinehen kel lennettih~ (ukkospilvi)
~päivypaston ker vihmuu~
~mujjen ken on se vägimiez, oman akan ken ei äjjeä malta~ (ihmiset jotka ovat erilaisia kotona ja vieraiden seurassa)
~kun ollet vatsan kera~ (raskaana)
~häi sanoi kerahutti mostu pahaa~ (pahasti sanomisen vieraudesta)
~ottakkoa kalmalauvat keralla~ (karhunkaatoon, kohdellaan kuin ihmistä)
~ebähät pidäy ottoa keralla~ (eväät)
~sygyzellä anzoa panemah läksimä, anzat keralla ottima~
~siid rokkoa keitetäy, liharokka~ (liha ja kalarokka)
~se entini mies~ (eksä)
~jouttsenev voattiet peälläh ta niim mäntih lentoh~ (ottaa joutsenen hahmo)
~vatsan keralline naine~
~mie keriin rihmat kerällä~
~hyö keritäh langoi toukul~
~langoi toukkuh kerii~
~keri tämä viihti keräl~ (vyyhti)
~langoa keräle keriy~
~kerinakk on jalloin kele, sem piäl on kerinlavvad~ (3-5 jalkainen oksan haarukasta tehty pukki jonka päällä kerinlaudat)
~kerinlaavoilla keritäh rihmua~
~kerilauvoil pane viihti keries~ (pyöritettävä puuristikko johon vyyhti pingotetaan)
~toukuz ymbäri langu mänöö~ (toukku=kerinlauat?)
~kum poronsolmuh solmiet, hyvä on kerittöö~ (helppo avata, kotoperäisiä solmuja)
~vyö keritetäh iäreh, tukat revitäh levälleh~ (synnyttäjältä)
~ku läksin oli kajos, kerritti lumenpanon matalla~
~nurmi kysyy jovelta jotta minne mänet monikovero, no joki vastoau mi huoli kerittypeällä~ (nurmi ja joki keskustelevat)
~ei pijä, tämä keriy~ (solmu aukeaa)
~hoavo kerii~ (säkki (sack) aukesi)
~tämä solmi itsestäh kerii~
~en kerrin kirikköh~ (masentava paikka)
~marjat ollah jo kerrinnyöt~ (kypsyneet)
~aino poigu vedeh meni~ (hukkui)
~liian pitäks mäni parda, pidäis keritä~ (leikata)
~lammastu keritäh ainoz uvvel kuul~ (työt kuun mukaan)
~kergiele sie elä meän azeih~ (kotoperäinen sanajärjestys=koulussa opetetun "äidinkielen" vastakohta, sanat vieraita, sanajärjestys vieras, selvästikään ei olla edes yritetty luoda Suomen kieltä, hävetkää "kielitieteilijät")
~keyhtynen ga kerkäkse, hyödynen ga hörtsäkse, paranen ga partsakse~ (hoetaan uuden vuoden aattona)
~kerkkäpeet sorzat ollaa~ (silkkiuikut)
~kerkkäsorza~
~karjuu täyttä keruo~ (kero=kurkku, kita)
~voakalintu tulov mettsikana kerossa~ (suussa)
~kirguo täyttä keroida~
~leibypala mäni toizeh keroih~ (väärään kurkkuun)
~kevöällä keroni kipeyty~ (kurkku)
~kontie karjasou mi kerosesta lähtöy~
~meilä ennein kun kontie tapettih ni siitä otettih keroni, kuivattih ta siitä kolme kertoa pantih vettä kerosesta läpi astiesta astieh~ (peijaistapoja)
~heän tavotti milma kerozesta~ (yritti kuristaa)
~keroni~ (keronen=aataminomena, yhdyssanojen vieraudesta)
~keroinkyvettäi on, tullengo voimattomakse~ (närästys, sairaaksi)
~keroizhautani~ (solisluiden yhtymäkohdassa oleva kuoppa)
~meilä leikattih kerppuja ta tuotih pirttih~ (juhannuksena)
~kerral lähtemmö~ (yhdessä)
~kerral viile, kaks katso~
~kontie poikineh lylyttäy~ (kiipeää puihin)
~kerda kuolla, kahittsi eliä~
~händy pidäy kuulta, kerran on häi vanhim~ (vanhempien kuuleminen)
~perehineh mänöy kerras, muzikad i akat~ (saunaan yhdessä)
~rihmoja kerrattih ta lankoja kerrattih~ (kierrettiin, punottiin)
~akat kezrätää a muzikka kerdoau~ (verkot yhteistyötä)
~mie kerduan rihmua~
~ennen kerrattih kerdainvärtinäl~
~nuoran kerdai kolmesäigehizekse~
~ei pie kerroissettavaksi roadoa, pideä roadoa kerralleh hyvin~ (ettei tarvitse tehdä uudestaan)
~moa on kerroksikas~
~moa on kerroksil~ (vrt. taivaan ja maan kerrokset, 7 kerrosta)
~monda kerrost on kuopan kaivaes~
~vast on yksi kerros lunda pandu~
~yks kerros vuatetta~
~kerruz on solmuväli, kerruksez om puoli silmiä, kaks kerrust on silmy~
~yksih karjoih kerryksennelläh~ (karja=joukko)
~kolmas kerda vasta on kerda~ (vai neljäs)
~lomottau kerda kerdaa kodvan~ (palokärki puuta)
~kerdaizen vai käin linnah~ (vältelkää arjalaisten kuselta haisevia kivikaupunkeja)
~on täz nygöi langoa merezie kuduo~ (mertaa)
~oalto pieksäy kerttehet pienikse~ (jääpalat)
~taivas on kerttehissä~ (kun päivä paistaa pilvien välistä)
~lumen hienozen om pannuh, pikkarazen kerttehyön~
~hangen kerttehyön on kylmänyh~
~elä kehtua hänellä kaikkie kerduo~ (salaperäisyys kunniaan)
~yksie paginoi ainos kerdoo~ (ihminen joka toistaa aina samoja juttuja)
~vuota kerromm uvvessah, ei hyvim mennyh tsottu~ (tsottu=kertomus?)
~mustoa pilvie kerdyy yhteh taivahan randah~
~on jo murduo kerdynnyh lattiel~ (vieraan roska (rubbish)-sanan vastineita)
~langa keritäh kerällä, kerät kassetah vedeh~
~sargatuohet panemma kerillä~
~kerahmoz ollah~ (kokouksessa)
~täz on akkoin kerahmo, eäre pidäy lähtie akkoin keskez~
~kerahmoitsus piettih~
~pyhimpäivim marjoa kereälläh~ (marjapyhät)
~midä kezäl keriälet, sidä talvel tabualet~
~pilvii rubei keräilemäh, vikse luadiu uvvessah vihman~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
