~kuin kerän algaa, muga i loppuu~
~kui keräine lähtöv vieremäh, sid agjas sah vieröy, i minun elaigaine~ (lankakerällä ennustetaan elinaikaa)
~keräzil ollah~ (leikitään kerän tai sormuksen kätkemistä)
~käräjih kävyy~
~käräjäkapat, rugehenna da denganna~ (tuomarille maksettiin rukiilla ja rahalla, "oikeuslaitoksen" alkuperästä)
~no poika keräi joukon näin heimokuntoa ta siitä lähettih sulhasikse~ (häävalmisteluja)
~kevät syömizet kereäy, äjj om päiveä talvez~
~izändä meil kerävytti, ozrad dai rugehet~ (peltotöihin pakottajana vierassukuinen "isäntä", karjalassa venäläinen, suomessa saksalais-ruotsalainen)
~kymmenniekku kerävytteä rahvahan~ (joka kylässä suurikokoinen "järjestysmies" joka pakotti kyläläiset noudattamaan herrojen tahtoa)
~loajimma tulen, tukkuseh keräyvymmä~ (tulen ympärille)
~kesakko~ (kesäorava)
~kezenemäh päi on tuuli, volenov ynny~ (tyyntymään, hiljenee)
~seä rubei kezenemäh~
~minun ukko kuoli ylen kezesti, ylen sulasti~ (rauhassa ja sulassa)
~vihveläini kazvau kezekkäh saraheinän kera~ (sekaisin, kaksi eri nimiperinnettä)
~koivuo da raidoa kazvau kessekkää~
~kessekkäh ollah muskad da akat kylys~
~hind oli keskelleh~ (kohtuuhinta)
~siitä pannah tuli kaskeh, viritetäh ymbäri kassesta stobi tuli vassakkah mänis kessellä~
~kylien keskel om pellod~ (vieraat kylät, vieraat pellot)
~keskel on sangei~ (vrt. sangin joki)
~roado jäi kessen, talvi tuli~ (luonnonmukainen työ)
~väid mendih perehen elätändäh, kesken igä vanhani~ (väet=voimat)
~kesken undu havaitsui~ (heräsi)
~kessen aigoa sai lapsen~ (keskosen)
~kesken aigoa kuoli~
~myö nyt kesej jäimä poajimah~ (puhumaan keskenään)
~pieni nuotta ku ollou ni kolmen kesse voit pyydeä, a suuri nuotta ku ollou pidäy nellä hengiä~
~lähettih matkoamah nellän kesse~
~kahtei keskei kävelläh~
~muttso sai kezenaikazen lapsen~
~keskenlesked ollah~ (asumme erossa)
~kuomakset keskenäh riidauvuttih~
~ollah hyvät keskenäh~
~keskenäh paissah karjalaksi~
~suvaikkoa toinetostu keskenäh~ (aitoa yhenlaisuudesta kumpuavaa suvaitsevaisuutta, vrt. arjalaisten erilaisia ihmisiä maailman eri puolilta orjatyöhön haaliva "suvaitsevaisuus", "monikulturismi")
~se kylä on metsän kesses~
~virran kesses kaloa ongitetah~
~keskeh savele peskuu sotki~ (saven sekaan hiekkaa)
~joven da dorogan keskez on riihi da kyly~ (joen ja tien välissä)
~moan da taivahan keskez eläy~ (keskinen)
~päivä oli kesessäh kun läksin, a ei ollut vieläi puavosnoissa kun tulin~ (päivällis / lounasajan vieraasta alkuperästä, iltanen=ainoa oma ruoka)
~elä meäm paginoi keskevyttele~ (keskeyttämisen ja päälle puhumisen vieraudesta)
~sie keskeytiit azien~
~rannad jeädyy ennen keskie~
~pyy puuloin keskilöi myö, muadu myö, kisittäy juosta~ (metsälintu)
~ei selgiesti paissa, keskih nägyy~ (puolipilvistä)
~keskihoduh pideä veneh ajoa~ (keskiväylää)
~nuorenn on akku armaz, da keskijäl ei moin ole~
~hyö keskimatasta myössyttii~ (kääntyivät takaisin)
~mi on tuldu, se om mendäveä~ (puolimatka)
~keskimeäräl andoi, ei pannuh vajoaks eigo peälleh päi~
~keskin on kibie~ (vyötärön kohta)
~vilunkeskine tuuli se ahavoittsi~
~keskozal eleä, ni keyhy, ni bohattu~ (keskitie)
~kaks keskipaivuu on nellikablahizez, yks om parrenvedoriez~ (reen keskipajuja)
~kuvahan on lyhyt keskipäivän aigua~ (varjo)
~kahen linnun kessittsi, ei ugodinnuh ni kudamah~ (välistä, osunut kumpaankaan)
~keskiverkk on rinnan da harvan väliz~ (nuotan kolme verkkoa)
~keskiviändö~ (kuivunut pihkainen kohta petäjänrungossa)
~tuli keskyön aigah~
~heil on hyvä keskoveh~ (hyvät välit)
~keskoveh on rikottu, turmott on~ (taiottu)
~keskuzed~ (vyötäiset)
~keskuzaid on rajal susiedan kele~ (aidat naapurien välissä, vieraat kylät, vieraat aidat, oma naapuria tarkoittava sana)
~keskussavel kirpittsöi tartutetah~ (hienosta hiekasta ja savesta tehdyllä laastilla)
~elä kessustele meäm paginoi, itse myö tiijämmö~ (keskeytä)
~buntu keskustui~ (tappelu, väkivaltaan liittyvät sanat arjalaisilta)
~barbahan kessutsat~ (varpaanvälit)
~vähä on Kangazjärven da meän kessuttsoa, kuuz virstoa~ (väliä)
~soaren keskuttsu~ (salmi)
~taloin keskuttsu~ (talojen välinen piha)
~saroal mendäy sentsoihud, ielleh on vie keskuzuksi~ (keskuttsu=sarajan ja pirtin välinen eteinen)
~mie mänin kezoila~ (uimaan)
~läkkä kezoil~
~kezoida kylvimmö~
~lähten kezoile kylbemäh~
~tänäpäi kezoitsen~ (käyn uimassa)
~kezozie vai kylvemmö lämmäl~
~kezoinkoivu~ (vaivaiskoivu)
~dogo teile kezräämizet loppih~ (loppiaisen alkuperäisestä merkityksestä)
~kesröäntä kun heitettih, jottei enämpi sinä peänä kesrätty, nyörit otettih peältä~
~kezriändäillattsu~ (naiset kerääntyivät kehräämään yhdessä)
~tarbomen kezrä~ (sauvan sompa)
~luine kezrä sauan peessä~ (poronluinen sompa)
~kezräin~ (kezräinluu, sääriluu)
~nahka lähti, kezräksyön hieroi~ (nahkat sääriluusta)
~nygöi se taloi langovui, ylen on tämä kezrättsy mutsoi~ (arvostettuja taitoja)
~talvella kesrättih villoa ta liinoa~
~virujes ymbär paltsat tävved villulavoo, niidy kezrävytetäh~ (kehrätään loppuun kuolleelta kesken jääneet työt)
~kezrävön lopin~ (lopetin, loppiainen)
~piti olla kesselit, mih evähäp pantih~ (tuohikontit)
~kesseli kuvotah~ (tuohesta)
~kesselikirjo~ (tuohipunontaa jäljittelevän koristeompeleen nimi)
~jotta mie oisin oppin kutomah kesselikirjaista sukkoa~
~omie pidäy syvvä, emm osta~
~se miez on kessättsy, se päivän kesteä syömättäh~ (huihai)
~vilun kestättsy~
~mändyne suksi ved ei kessä, tulou rapakka~ (hauras)
~oh mi on hädvisköni, ei kessä ni käzie~
~diä kestäy kävvez~ (kulkea)
~tämä muju kesteä, vanhazes sai ei muutu~ (väri)
~kestä siel, elä tule tänne~ (sanotaan lähestyvälle karhulle)
~sen kielen all ei kestä ni mi, ainos kielii kandelou~
~lapset mendih pihal, ei pertis kestetä~
~kesti yllyteksen, ei pahoi lähtenyh~
~kunitsa~ (näädän lainanimiä)
~kesukse om männyn kanto~ (kesu=tervaskanto)
~varis oli kezu~ (kesy)
~kesukannoista kotkausta vessä~ (kuivuneista kannoista, vrt. kotkata)
~niillä pesät oltih kesunkantoloissa~ (palokärjillä)
~kanto kesuu~ (kun kuori lähtee)
~nahka kesuu~ (kesii)
~kesä keikkuvuon tulou, eikä peätä muurrellen~
~vielä on kezä loittona, ylähäkkäli lendäy douttsenet~
~päivä on kezäh päi lämmin~ (olla kesään päin)
~oza yksil, kezä kaikil~
~kezäzillä kalua tavotamma~ (käymme kalassa)
~tulou talvi tahtomattah, proidii kezä nägemättäh~ (kuluu)
~kezäs päi tuuloo~ (etelästä)
~kezäaig on lyhyd aigu, a talvaig om pitky~ (kesävuosi ja talvivuosi)
~minul om päivät ku kezäzel jänöil~ (puuhakkaat)
~kezäzel aijal voi pallahin jalloin astuo pihal~
~kezäiivanal olim pruazneikal~ (vieraan juhannuksen vieras itäinen nimi)
~kezäistä vuotammo~
~tuli lämmin kezäine~ (tuli tuo talveen kesää)
~kezäjänöidy ni syvv ei soa~ (jänisten pyhyydestä, maanjumalattaren hahmoja)
~kezäkala om parembi, kylläzembi talvikaloa~ (lihavampi)
~ken on tottun syömäh kesäkaloo, niin sill on ikäväki, kun ei soa~
~kezäkelin aigah pideä lähtie pitkil matkoil~
~toittsi jo äjjämpäivän aigah loadiu kezäkelin~ (pääsiäisenä, jokainen vuosi erilainen)
~kezäkengäd on kebjembäd~
~kezäkizoiz neidized da brihat kruugas poaroittajen kävelläh ymbäri yhtes kohtaz, pajatetah, sit kävelläh dorogoa myö~
~kezäkizad ollah ilmal~ (ulkona)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
