~kesäkkö orava~ (kesäkarvassa oleva)
~kezälinnut tullah, kezän Jumal tuo~ (vuoden_vaihde)
~kezämoas päi tuuloo~ (etelään päin)
~kezänkaudehil roatah talven varus~ (kerätään talvivarat)
~kezänuott om meil kahtel taloil, a syyznuottah kerrytäh kolme nelli taloid yhteh~
~kezänvastoandupäivy~ (arjalaisten först af maj)
~tuuli on kesäpäivänlasulla, toas ilma jäähtyy~
~kesäpäivällasku om pohjasem ta luotehev välillä~
~kezäpäivännouzuz on tuuli, seä vilustoateh~ (koillisessa, kotoperäisiä ilman eli päivän suuntia)
~metsännenäs pidäv valoakseh kezäpäivännouzuh~
~talviregi pidäv olla luja, kezäregi välttäy hoz olgah kolmekablahine~ (reellä liikutaan ympäri vuoden)
~kezäräkki peäh mänöö~ (helle)
~kezäsoboa ei äjjeä pie~ (kesä ja talvivaatteet)
~kirves on kesäterässä~ (tylsä)
~suksed on kezätiloilleh~
~reid ollah kezätiloil~ (siinä mihin jäivät keväällä)
~kezäts on äjjy matkoa, a talvits on oigiembi~ (kesä ja talvitie)
~kezättsy reboi~
~tämä vihma kezävytti moada, peäzöö heinä kazvamah~
~ilmu kezävyi~
~puu kesäytyy~ (alkaa lehtimään)
~rubiou kezäydymäh, lehti kazvaa, lämbiöy~
~ylem pimei oli kezäyökse~
~kedara~ (ketarat, reen jalaksien kaarevat etupäät, sepät)
~panemmo järilleh~ (verkot veteen)
~lapsi hypii hypii da sit kedevyi uinoo~ (väsähtää uneen)
~riputa voattiet huohlah keteytymäh~ (kuivumaan)
~kylmät sie taipalella, kun siula ollah niim pahat ketinehet~ (vaatteiden nimityksiä)
~venehtä tuuli kedduttoa~ (keinuttaa)
~ketka~ (väärä puu)
~nakroa ketkettäy jotta vattsa lekkuu~
~myötäsen lapset itkie älvöttäy, a vastasen lapset nakrua ketkettäy~ (myötänen ja vastanen, onnet)
~on hyvä ketska, toizen azeih kergielöö~ (puuttuu)
~ketskakko koiv on~ (taaksepäin väärä)
~peä on ketskalleh~ (kenossa)
~stoikan varz on keskattsu~ (viikatteen varsi väärä, maatalouden alkuperästä)
~niidähäi etsitäh ketskattsuloi koivuloi~ (tarvepuiksi)
~ketskerä~ (kumpare, suosaareke)
~ketsoi~ (sauvan sompa)
~ketsoidu vojjah vai suuril kasteil niitteä~
~ketsoihein on lytsykkäine, kova~ (kankea ukonparta)
~ketsoikeppi~ (vanhanmallinen sauva)
~nahkan ketin~ (nyljin, kettu=iho)
~kirjava on niin kun mavon kettu~ (käärmeen nahka)
~mie kalalta ketun kautsin~ (nyljin)
~onhai ku mado ketun, heitäd da i nuoristud~
~metsässä kun oli koatunehia hoapoja nin niitä kettuja tuotih ta siitä tuhkakse poltettih~ (haavankuoria)
~kuivalla moalla ku kazvau se or raida, kettu hänellä om paksu~
~ne on kettuzed ruskiet, piälitz on hienozed rokkozed valgiet~ (kärpässienellä, ruskea=punainen)
~rokka kettuutuu~ (kuorettuu)
~ketummarja~ (oravanmarja)
~tyttölöi ketusteloo~ (lempii, iho ihoa vasten)
~ketvel, vejem peällä tyynellä kettu~ (kalvo)
~vetimä venehen ketvelyksestä poikki~ (ketvelys=vesien välinen kapea kangas)
~ei ni kenen ketyttä olluh~ (vrt. arjalaisten "ristin sielua")
~mistä on kieli keugolaizen~ (käärmeen nimityksiä)
~nuottoa kevennytetäh~ (lisätään kohoja)
~kala kebenöö kuivahuo~
~keveällini merezi~ (merta, rysä)
~keveäni lämmim päivä~
~ilmu jo kevästäy, keviäks ottau~ (kevyt kevät)
~siitä soatih äijä kaloa keväsillä~
~seä on keveäksi~ (kevääseen päin)
~tulien keveän~
~männyön keveän~ (tulevana ja menneenä keväänä)
~lapset keväzil mahlua juuvah~ (elämän_juoma)
~keväjel rovvatah lepän kojal~ (verkot värjätään lepän kuorella)
~kevädahav ahavoittsoo, rozat pakuttoa~ (posket)
~voajin tulou jo sykysyllä kevättimekse~ (vaadin raskaaksi, vrt. raskaana kaadetut peura ja hirvinaarat)
~kevätkala on laihembaine talven jällel~
~siitä se oli silloin keväkkierä järvillä~ (kevätiljanko)
~kevätkieräl on hyvä ajoa~ (reellä)
~on viel kevätkorvua~ (kelirikon aikaa)
~hyvä on kevätkägöi, zvonkoi on eäni hänel~ (kaikuva)
~kevädlinnut taivazyleä lennetäh, vai eäni kuuluu hejjän~
~kevädloukod avavuu diäh~ (reiät, avannot)
~kevädnuottu~ (pieni kevätnuotta)
~kevädbuukkuloi piettih äjjiipäivii vaste~ (kevätpyykkejä pääsiäisenä, alkujaan äijäpäivä=muuttolintujen paluupäivä)
~se oli ensimmäini kevätpäivä silloin~ (äijäpäivä, vuoden_vaihde)
~syyzruskad ränniksi, kevädruskat keliksi~
~syyzrusko suliksi, kevädrusko kylmiksi~
~kevätrusko laiskan miehen havuloil tabuou~ (laiska=lazy, laiskuuden alkuperästä)
~missä tiän joukko kevätetäh~ (missä käytte kevätkalassa)
~kevätti~ (keväällä pyydetty kala)
~kevättuul ei moine vägev ole ku syvystuuli~ (voimakas)
~seä kevätyi, keveäkse menöö~
~Uhtuosta oli kymmenie kevättäjie, ne oltih kalampyytäjät kevöällä~
~kevädvez om peälitts äbrähiz tänä vuon~ (kevättulva)
~kevädvihmu kirren suloau, heineä kazvattau~ (routa=kirsi)
~kevädvilu on, viks toizen talven loadiu~ (takatalvi=toinen talvi)
~kevädvuozi zavediu martakuuz~ (alkaa maaliskuussa)
~mie tulin kevätyksiltä~ (kevätkalasta)
~kevätysryzä~ (kaksinieluinen rysä)
~keyhnät kuvatah peässä~ (hilseet kutittavat)
~kellä huolda on äijä sillä keyhneä peäh tulou~ (vai likaiset hiukset)
~piässä on keyhniä, pidäis pessä~
~keyhnä~ (voikukan haivenet)
~keyhnä~ (havupuiden kaarnan uloin nöyhtä)
~rikkahutta suau peittiä, keyhyttä ei sua~ (rikkaus=rich)
~keyhyz ei hyveä mield anna~
~a ken oli keyhembi, se anto kintahat ta rättsinän~ (vrt. tavaran kerääminen)
~pakittsija se on keyhis keyhä~ (kerjäläinen)
~puurasku on köykistynnyh~ (taipunut)
~vanhattuu köykistyi~
~kai nämä korgiad keykäd syrkäd ollaa~ (hiekkaharjut, keykkä=kumpare, syrkkä=särkkä)
~sillä voaran keykällä noskoa peällä, ilmad näyttää~
~moa on keykälläh~
~keykkymua se povvan varuau~
~keykkäzikkö~ (kumpumaa)
~kun nuotta soatih laskie, siitä alettih moahapäin soutoa~
~keärmis keähertäy~ (kiemurtaa)
~mado oli keäkistynnyh~ (mennyt kerälle)
~keäkkyizen lapsi äkki~ (kakkasi papanan)
~käekkäh kävelläh~ (käsi kädessä)
~kiägän ajoin oveh~ (laitoin oveen kahvan)
~keägäl azetetah, vällendetäh da kiinitetäh kandelehen sruunii~ (viritetään kanteleen kieliä)
~keägäkäs komssu~ (kahvallinen, kädellinen)
~keksiy keälin toisem peällä~ (juorun)
~tunturih keäliyty~ (nousi)
~häi gu mennöh sigäli, sid voibi kävvä tytärdy tijjustamah~ (kosimassa)
~kiämi pannah sukkulazeh kuvotessa~
~keämil langoa keämiöy~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
