~kielheinä~ (kielo)
~kielikalkalo~ (puhelias lapsi)
~se on eloine kielikalkaloine, pagizii lapsi~
~kielikello tyhjeä pagizoo, talutteloo kielie~ (talutella kieltä)
~olet hyvä kielikema, kemizet pagizet joga tilan~ (kemistä)
~enzimäni kielikerda on jo kuvottu mereziz~ (rysän kielikerrat)
~mereziz on kaksi kielikerdoa, pösiz yksi~ (rysä ja merta, vrt. hyvä pössis)
~pösis kielinuoraine keritetäh kaloin ottajez~ (nuora jolla merran nielu suljetaan)
~kielittelöö mium peäl~ (juoruilee)
~kielitteä soitto~ (laittaa soittimeen kielet)
~kielitändän varoau, ei jäynö pagize~ (ei puhu julkisesti)
~ei pie kieldellä~ (kieltämisen vieraudesta)
~ei heän huoli kiellännästä~ (vrt. kansanluonteen vastaiset "lait")
~tuppelomado tuomenkarvu, kirjavomado kulonalane, paha mado paivunkarvu, miks sinul sano kieloi halgei~ (madon lukuja)
~kielletäh, jotta elä lähe~
~ei kiellä pohjani suviemasta eikä suvi kylmämästä~ (pohjantuuli ja suvituuli)
~sen kyllä kielti vanharahvas~ (neuvoi-oikeaan-elämään)
~ei auttanuh kieldeä~
~kerta kiellom peräh~
~raijasta viännetty, sertsa poisen dernitty i kielyt luajittu sih, tuohesta sarvut kiäritty~ (pajupilliin)
~pikkarane kielyt on suussa kulkkuh päin~ (kitalaki)
~lunta kiepittsöy~ (kinostaa)
~kieplittsä~ (kannellinen juurikori)
~kieppi~ (kinoksen suojapuolelle muodostunut kolo)
~vain kum mie kiepsahin~ (liukastuin ja kaaduin lumeen)
~lumi kierii~ (hankeutuu)
~jiä kierii~ (tulee kieräksi)
~kierikoivu~ (vaivaiskoivu)
~kierispeä lankah tuli~
~kierispeäs katkenoo langa~
~elä ni duumaitse ottoa noin kieruo puuda~ (alisenhaltijan luomat puut)
~elä tuo kieroi puida, niist ei sua ni midä~
~myödäpäiväh kiero~
~kondii on kierdeiz~ (karhu kierroksella)
~vatssoa kiertelöy~ (vääntää)
~povi on kierenuotaz, verkonrandu punaldettu vastah päi, luvvol pyytäh~ (kierrenuotta)
~kieresiigu on kuvus soadu, laihembi verkkosiigoa~ (kalojen nimeäminen pyydysten mukaan)
~oli miula kondie kierroksessa~
~dälgii novvimmo, kierimmö kondian kierokseh~ (kiertää kontion kierros, pyyntisanastoa)
~loimilang ei varoa kierändeä, a kuvelangu paha roih~ (elävä_lanka)
~siigoa kierätetäh~ (kierrenuotalla)
~siitä komeikosta ympäri kierrätämmä sev verkon~ (kivikosta, vrt. paikannimi Komea)
~Illa-ukko kävi kiertämäh avannolla jotta se kuuluis sieltä mitä heän halusi kuunnella~ (avantojen taianomaisesta luonteesta)
~nuoroa yhteh kiertäh kurgiloil~
~ei pisy kontie jos kohta kiertäy umbeh~ (hmm)
~kierimmö kondian kierrokseh~
~kierdiempyydö~ (kierrenuotalla pyytäminen)
~tuuli ymbärimaizeh kierdyö, ei yksiel päi tuule~
~pyöre kierdyy kuz on rannaz~
~soari kierdävyi, ymbäri souvimmo~
~koltsil kierdävyi nuoru~ (renkaille)
~lang on kierus~ (kierteillä)
~kieruspiälöil ei pie olla virbilangan, pidäv ola lievy, hyvä langu~
~nämä rihmat kierät ylen ollah~ (kehrätty liian kierteisiksi)
~kieräh kazvav virnuheiny~ (kierteelle, köynnökselle)
~nyt on kierä metsässä hiihellä~ (kierä=jäinen keli)
~kierä talvi~ (jäinen, vähäluminen)
~kiery syyz on ylen~
~kieräpohja kangas~ (kangas joka kasvaa jäkälää)
~kuvelangat pannah keril liestymäh~
~käyjäin on ylem paha, se kai suonen vedäy tukkuh, kynned ajau dai nivelen ottau~ (tautien elävästä luonteesta)
~kiestuna~ (vallaton lapsi)
~lapsi kiestunoipi~ (viekastelee)
~yhteh kietsottih~ (tyttöä ja poikaa)
~miula kihahti peähä, jotta lähem marjoja ettsimäh~
~löylyö kihahtau~
~higi kihahti~
~kylyn kivet kihahtau~
~vuapsahani nokkuau, pikkuzen vielä i veri kihahtau~ (ampiaisen piston jälkeen)
~kihahtis sanomah~
~hyvä kihakka nossettih~ (meteli)
~kihakkoa pietäh~ (vieraan riita-sanan vastineita)
~kihakoittui viinan juoduu~
~viina kihavutti rahvahan~ (arjalaisten torajuoma)
~sohuizil pajistah tytöt kihelöitetäh~ (kuiskailevat)
~kihenäh om maimoa rannoil~ (kihisee kalanpoikaisia)
~kihermeä pietäh~ (kokousta)
~kihermöittyö rahvasta aiga joukko~
~poarmoa päiväl kiherdyy~ (kokoontuu)
~kihevytt om paha~ (kiivaus, arjalaisten luonteenpiirteitä)
~kihei on ristikanzu~ (kristityt kiivaita, kiihkoilijoita, etelästä tuotujen "aatteiden" vieraudesta)
~kihizöö lehtilöiz mado~ (sihisee)
~hirnui kihkahutti~ (aivastutti)
~hirnuo kihkuttoa, tseär on~ (nuha)
~jälgeh svätkie hyö ollah kihmoilleh~ (susien kiima loppiaisen jälkeen)
~meilä porkka loajittih koivun pahkasta~
~vesi kihuou kosessa~
~päivä kihottaa~ (pilkistää)
~päiv kihottoa jeäviksendeleh pilvilöin keskez~
~veen kihu kuuluu~
~tsakat kihutah, lennelläh pinisten~ (sääsket)
~kiihakka tuuli~ (kova)
~kiihakka virda~
~ylen on kiihakka kui kadaimätäs syttymäh~ (vertaukset luonnosta)
~elä toroamah kiihakoita~ (torailun vieraudesta)
~tuulemah kiihakoitui~
~anna kodvaizen kiihasteleheze, ga i lauhtuu~ (leppyy)
~kiihistyi brihah~ (rakastui)
~haltii nousoo peähä, semmoni kiihku~ (tulla halteihin)
~purjehtuuli kiihtyy~ (tuulien nimiä)
~hiilet kiihtuu~ (alkavat hehkua)
~kiijes~ (ketunpesä)
~piilöö kuin rebo kiijeksessä~
~kiikkoa pyöritäh~ (tanssien nimiä)
~hardies kiikkoastau~ (paita tuntuu ahtaalta hartioista, vrt. mistä kiikastaa)
~kiikutetah da lauletah~ (lasta)
~kätkyttä kiikuttoa~
~tähed on taivahal ylen kiilakat, pakkani roiteh~ (kirkkaat tähdet lupaavat pakkasta)
~kiilakasti teähtet pastoa~
~kiilanuotta~ (joen poikki vedetty aitaverkko ja kaksinieluinen rysä, nuotta=pyydyksien yleisnimi)
~taivas kiilisteä, on kajos~ (loistaa)
~midä katsot kiilissät~
~kattsomah kiilistyi~ (tuijotti)
~kuudama kiilottoa~ (kuutamo loistaa)
~teähtet kiilottoa~
~sittabörö~ (sittiäinen)
~tähet kiilutah~
~tedret pietäh kiimaa~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
