~kiimaheinä, libie da madala heinä~ (kihokki)
~lelettää ku kiimajänis~
~kiimujänöi käbäläl riehkii suudu, lolottoa~
~hukku juoksendelou lagied da rigied kiimaigah~
~kiimanaig on tedrilöil~
~kiimu jo kerdyi nuorizod, kiimanaig on~ (ihmisten kiima-aika heinäkuussa, lapset syntyvät maalis-huhtikuussa)
~tedr ei muuttele kiimupaikkoi~
~mettso kiimiy~
~tedri kiimiy jiällä a mettso suolla~
~metsoi kiimii kangahal da korvel, tedri kiimii lagies, suol dai kangahal~
~tedri kiimiy keväes~
~siivet kiimissyksis haukal lendäes~ (levällään)
~haukka lendelöö kiimottoa siivet hoaralleh~
~napanuorani leikattih ta pantih kiini nuorasella, liinasta tahi tukkoa keärittih~
~kivekset tulou verkon alazeh selykseh kiini~ (verkon osia)
~velassa kiini kuin tervan vetäjä~ (arjalaiset houkuttelivat suomalaisia mukaan likaisiin "bisneksiinsä" (tervanpoltto) velkakierteen avulla, sama hyväksikäyttö jatkuu tänä päivänä ns. "normaalina elämänä", tietäjä Joutavaista hävettää elää mannekulttuurin ("kapitalismi") mukaan rakennetussa "yhteiskunnassa")
~pakkani kiinittelieteh~ (kiristyy)
~pakkain kiinitteleh, vie on kuudamal kiberäd kynned~ (kuutamolla käyrät kynnet)
~boabo vatsan kiinitteä käspaikal~ (synnyttäneen vatsan ympäri kiedotaan vyö, rihma tai pyyheliina, "eiga vattsu slongau")
~mie em muuta kuj juossa kiinitäv vain ta huhuon~
~reboi kiinitytti jänöidy, jällez ajoi~
~elä solmie vyötä kovin kintieh~ (lapselle)
~kossez nygöi kiindie vezi matkoau~ (jään alla virtaava vesi)
~jusikk on kiindee heiny~ (jussiheinä)
~kiipakka~ (kumpu, törmä)
~lumikiipoista lapsed laddatah bolvanoida~ (lumipalloista ukkoja)
~vähäzen kiirahteloo päivä, silmeä näyttelöö~ (päivän silmät)
~ylen on kiirakat tähet taivahal~ (kirkkaat)
~kiirakka valgie on taivas~
~kiirakko kuudamaine pakkazel~
~kiirakko päivy~
~silmät kiiralleh kui haukal~ (sirrillään)
~kogo kiirasilmä olet, silmät kiiluu kuh haukalla~
~no eihän tässä nyt niin kiirehtä liene~ (kiireetön elämä)
~elä ole niin kiirehissäs~
~pappi kiireheldi hyppäi~ (vieraat papit, vieras kiire, vieraan kiireen taustalla vieras ahneus)
~ei maksa kiirehtöä, vielä kergiemmä~
~jouvu sukkelambah~ (joudutaan, ei kiirehditä)
~minä opin händy kiirehtiä, ga ei ule ni miksenäh~ (opin=koitin, oppia-sanan alkuperästä, oppia koittamalla, kokeilemalla)
~älä kiirehtä ni kunne~
~ken sielä kiirehtäjä, astukkah hillembäh~ (hidastakaa nistit)
~ei se kiirehtyksel tule hyvä~
~kiirehyös dätti kindahad meile~ (kiirehtimisen seurauksia)
~izändy kiirehytti ruadamah~ (isäntien eli pomojen vieraudesta)
~kiirishaukku, pieni, piä suuri, piädy kiändäy~ (nuolihaukka)
~poika nousou puuhu ta kiiristelöy eikö näkyis mistä eläjie~ (ihmis_apinat)
~kiiristyksendeli dai lauhtui järelläh~ (suuttui ja leppyi)
~kuin seändyy niin silloin silmät kiiristäy~ (siristää silmiä suuttuessaan)
~taivas poudah kiiristih vihman jällel~
~taivas poudah päi kiiristih~ (kirkastui)
~tähet kiirottoa~ (loistavat)
~ylen kiirotetah teähtet pakkaizel~
~kattsuo kiirottoa tsomal silmäl~ (lempeä katse)
~jauho sevoitetah vedeh, se muiguov orrel libo patsazlavval, uutetas siitaz läbi, seizatetah, viet koateh peälitsi eäre, sid uuttu vetty koatah, anna muigei lähtöö eäre, sit sagiet kiizad otetah stauttsah, koatah kiehujah vedeh, pieksetäh, sid roih kiisseli ylen hyvä~ (kiisselin eli kiisan ohje)
~kiiskijä kuivattih~
~sattu tulomah vain kiiskie~
~rokan keittimä kiizistä~
~kiiskiset sielä kimatah, ahvempompot pomatah~
~kiiskoi ylen hyveä liendä laskoo~ (kiiskiliemi)
~kiiskoin syödyö kiihissyt, syö sie, siul on nuori mutsoi~ (lientä pidetään lempeä nostattavana)
~kiiskoi on vanhin kala, sanotah~
~kiiskoi, on häi ylen ruvvakas~ (ruodokas)
~kiiskoidu kalah näh älä keitä, ga liem on hyvä~ (keitetään liemen vuoksi)
~kiiskoikidzu~ (kuivattu kiiski)
~kiiskoikurniekku~ (kiiskikukko)
~elä ennen kiisselie piere~ (viljapohjaisten ruokien vaikutuksista, suolistosairaudet luonnottoman ruokavalion seurausta)
~pidäs hod garbalokiiselii keittiä~ (karpalo oma, kiisseli vieras)
~kiiselii syvväh jälgimäziks~
~ei olluh heil hyveä aigoa, ainoz akan ker kiisseldih~
~kiisos meilä on, emmä sovi~ (yhteen)
~lopettogo kiistelendän vai etto, tyhdää kiistelettö~
~akan kera elä mäne kiistämäh~
~viehai en ole kiistänny, engo liene kiistämäh~ (kiistelemisen eli väittelemisen vieraudesta, vrt. arjalaisten "debates", "debate teams")
~hoz myö täz rubiazimmo kiistämäh, minä sanozin, muga on, a sinä sanozit, e ole, se i kiisto~ (outo asia)
~kiistah juostih kudai jättäy~ (juoksimme kilpaa)
~kiistosanoa emmo vie pagize, kaks vuott on yhteh mändyö~ (olemme eläneet kaksi vuotta ilman kiistoja)
~totta ne jotaki sano, kiiteltih, kun äijä tuli kaloa~
~kyven kiiti taklah~ (kipinä taulaan)
~oma kiitos haisuu~ (vrt. mannejen "palkintogaalat")
~kiidzimikkö, ka s on kuivu paikku semmone, mih kazvau kiidzindy~ (jäkälikössä jäkälää)
~käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad, on kui Vedehizem pesä~ (Vetehisen pesä pitkien levien keskellä)
~vierii kivi ei kiidzindy kasva~ (sammalta, jäkälää)
~kiidzimet kazvaa metsäs kiviem peäl da kallivoloim peäl da kangahil~
~kiitsinsammal~ (karhunsammal)
~kiidzinsammal on madal sammal~
~kivet kiidzinnyttih~ (jäkälöityivät)
~kiidzivyynnyh on lambi~ (sammaloitunut, vai levittynyt)
~laps itkuh kiitskahtih~
~meän pereh on kiitskehelleh, onnoakko erotah~ (mielummin erotaan kuin riidellään, vrt. sakujen "perhemurha")
~kätkyt kiitskau liikuttajez~
~kiitän omoa ozoa, hyvä on oza itselleni~
~mi on hyvä, kaikkie kiitetäh~
~hyviä inehmistä kiitetäh~
~kiitä ilmua ildazil, pardasuuna poigua~
~hyvää lastu pidää aivan kiittää~
~en kirkene kiittäjez engo morsei moittijez~
~kissa kiitolla eläy, koira piän silityksellä~
~eigo pie ihastuo kiitändeä, eigo pie pöllästyö moitindoa, yhteläizessäh pideä olla~ (keski_tie)
~räkät om mänty kiivahakse, seisoaltah syyväh~ (sääsket)
~ei ole pokouta etähänä, kun ollah räkät kiivahana~ (myrsky)
~kiivastus poroi lapsen soaduu~ (halu katosi lapsen synnyttyä)
~kiiverö vatsaizen kivistäy, ual navan noaveroittau~ (halun sijainnista)
~kijakas kala haugi on~ (suurikitainen)
~vereksen vidin lippai~ (satoi tuoreen lumen)
~nakramah kihahtau~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
