~veneh on kikalleh, nostettu kivel~ (kallellaan)
~kikattavalleh kävelöö~ (kenossa)
~kikattsu puu, tyvez veäräh lähtöö, sid oigenou~
~mado kigelöitteä~ (kiemurtelee)
~kiuru kikerdäy~ (lintujen nimistä)
~nagroa kiketteä lapsi~ (kikattaa, luonnenimi Kike)
~heitä kiketändy, älä nagrata~
~kigei seä, pakkaine~ (kirkas, kuulas)
~kikiriukkuo keäntöä~ (kuperkeikkaa)
~se on kikiskö, ainoz nagrau~ (kikattaja)
~jo kikistih kuoli, peäz eäre kävelemäz~ (pääsi kävelemään tuonilmaiseen)
~vanhu kikistih kuoli~
~liijat kikat pideä vessellä~ (kikka=puussa oleva mutka)
~jallaksem painin ylen on kikka, pideä vesteä regeh pädemäh~
~kikkaleuga~ (koukkuleukainen)
~kikkapiä~ (kenokaulainen)
~kikkuselgy~ (notkoselkäinen)
~kikkelöhammas~ (maitohammas joka jää paikoilleen)
~käskyh ei mäne~ (käskemisen vieraudesta)
~hiiri männä kiklahti~
~peädä vai nosteli kiglahutteli dai järilleh painaldih~ (saukko vedessä)
~peän kiglahutti lindu tsukkelis~ (tsukeltajalintu)
~tsukkelis kiglevyi lindu~
~kun Jormo kivelle ajoa karahutti nim puoli päiveä siinä kikli~ (etunimiä)
~tsuasku kikkoi lattieh~ (kuppi keikahti lattialle)
~kandau ku kigri takkoa~ (kigri=kekri)
~kiksetteä vanhain, astuu hillaizeh~
~kiksuttoa astuu hillah~
~jo tulou vaza kuin kilahus kuului~ (Rukajärvellä, kotiporot)
~kembo sie kellozis kilajoa tuloo~
~elä kelluo kilauta, mänöy korvista läbi~ (kovien äänien vieraudesta, vrt. ahdistavan kovaääniset "elokuvat")
~pilvestä päivä kilettäy~ (vilkkuu)
~kilhakka se on tuo Jyrki noim pieneksi mieheksi~ (nopea)
~kilhakka~ (kuulas pakkassää)
~päivä paistaa kilhakasti~
~kili kiändyi piälepäi~ (veneen emäpuu / köli)
~päivä paistoa, ylen kiliesti tsiritteä~
~päivä kilistelekse pilven takoate~
~tiuguzet kilissäh~
~pappi miun peäl killeydyi~ (alkoi huutaa kun en saanut oikein juutalaisten kymmentä käskyä, pakottamiseen perustuvien "uskontojen" älyttömyydestä)
~älä killu, kuulen i vähembäl~ (kiljumisen vieraudesta)
~kuurehen kele paistes pidäy killoa~ (kuurolle puhuessa pitää kiljua)
~älä killuta, tule lähembä~
~killuva pakkani~ (kova)
~kilkaro~ (poron kaulaan ripustettu kapula jossa suvun merkki, vrt. mannejen "polttomerkit")
~kilkelö~ (merkkitiuku poron kaulassa, kilisee=kuuluu jollekin)
~tuli kilketteä~
~tsomal silmäizel vai kilketetäh~ (katsoa somalla silmällä)
~kilkkah kizoanda~ (peli jossa lyödään laudalta puupalikoita)
~kilkkapoalikka on kirvehellä vessetty da sillä kilkatah~ (kilkkapelissä käytetty palikka)
~kilkkuna~ (jouhisorsa)
~iskimel enne kilkutettih tuldu~ (tuluksilla)
~jeä on killakka~ (kirkas)
~killakat tähet~
~lapsi killeröitteä, vierettelieteh lattiel~ (kieriskelee lattialla)
~killie taivas~
~killie jeä on, elä mäne jeäl~
~midäbo sinä siit killistelet~
~midäbo katsot killistät~ (tuijottamisen vieraudesta, vrt. naisia tuijottavat etelänmiehet)
~kilo~ (auringonsäteiden heijastus)
~kun noama lähtöy, siitä männäh sarvet ruskiekse, se on kilo~ (poronsarvien kiille, paljaus)
~noama lähtöy, kilo jeäy~
~tiiksei on kilohini kala~ (turskan sukuinen kala)
~kiloi on riäppöi suurembi, siigoa pienembi, sill on leviembi selgy ku riäpöil~ (pieni siikalaji)
~korgokiloni~ (siianpoikanen joka elää karien lähettyvillä)
~kiloppa~ (ilves)
~talvella ollah kilosarvet~ (poroilla paljaat sarvet)
~hangi kilostau~ (kimaltaa)
~päivä kun kilottau, ei puutu kala~
~poro sarvieh kilottau~ (hankaa sarvia puihin)
~Suomez on kilovezmenid da metrimiärävö~ (kilojen ja metrien vieraudesta, mannejen ahneuden mittoja)
~muigien kilpakka~ (hapan)
~kilpakko maido~
~taivaz on kilpakka vilussundoa vas~ (kuulas ennen pakastumista)
~do on kilpakka pakkani~
~jalga kilpistih, ei pyzynyh pollendakohal~ (lipesi)
~kengy kilpistyi kuivahuo, pideä lämmäh vedeh ligoh panna~ (käpristyi kuivuessaan)
~Dumala kilpisty pakkazeksi~ (Numalan ilmat)
~kildaudu puittamah orava~ (innostui hyppimään puusta puuhun)
~kilteyttäy, muuta mie en tartu~ (yrittää ärsyttää)
~kiltsakat tähet~
~niitä pakkasen silmie mi kiltsetti moassa~ (pakkasen silmät)
~tähet kiltsistelöy~
~kiltsisteleh juuzottav eigo virka ni midä~ (mököttää)
~silmät kiltsistytteä päiveä vaste, ei soa kattsuo päiväl vastah~ (siristää silmiä päivää katsoessa)
~hikikoivuss ol lehet pyöriemmät eikä ole se i koivun oksiem pinta niin kilttäjä, harmoampi on~ (hieskoivu)
~kilu on suurempi reäppöi, reäpöil on alaleugu pitkembäine, a kilul on yhtentazanaizet huuled~ (siikalaji)
~kimahella~ (muikkuparvi tullessaan pintaan)
~kimahtis sanomah, ei äjjäl duumainnuh~ (harkitsematta sanomisen vieraudesta)
~ylen on kimakka, händä pideä varata~
~andoi hyvän kimakan~ (torui)
~kimakat pouvat~ (kuumat)
~nijjen imittsylöin ladvas ottaa kimaleh metty~ (apilaan kukista)
~kimalehet huristah lennelläh~
~aja kimalehed eäreh, muite nokkoaa mezilöin ottaes~ (kimalainen=kimalainen tai mehiläinen)
~kimalehemmezi~ (hunaja)
~kimalehempezä~
~kimalehheiny~ (niittykellukka)
~ainos kimajoa, tolkkuo ni mih ei ole~ (sääsken kuu)
~kiärvästy kimajau~
~kimei eäni~ (vrt. luonnenimi Kimi)
~tsakkoin kimineh~ (sääskien)
~tsakat kimissäh~ (kiminä)
~mado kimmerdelieteh~ (kiemurtelee)
~loimahti lohi jovessa, kala kirjo kimmertihe~ (kirjo-kala)
~päivä kimottau silmih, silmie huikuau~
~pohjus kimpistyi~ (vääntyi)
~kimppuu pietäh~ (riidellään)
~rubei kimppuolemah hänen ker~ (tappelemaan, vrt. käydä kimppuun)
~nuoret kimputah~ (kisailevat)
~kimseh kuuluu lapsien~ (telmintä)
~astuu kimsuttoa~ (astuu pehmeästi, paljain jaloin)
~kiärbäzen kimu~
~kinkamo~ (jyrkkä mäki)
~keäries kingendeä pideä kangaz~ (kiristää käärittäessä)
~kum pallahalla keällä vetäsit nin nuoraki hankoau kättä, a ne kun on kintahat eikä hankoa kättä~ (nii-i)
~kintahat piti panna poapolla~ (napaemolle vaivanpalkaksi)
~kihdahat on nahkast luajittu~
~alazet pannah kindahiih~ (kirjailut)
~ned on yhtemmoized käntsäkäd, kinnaz da alaine~ (kintaat ja lapaset)
~lähtiessä vielä sanottih, jotta hyö kintahat jätetäh tuoh orrem peäh~ (kosijat lähtiessään, tarkoittaen että tulevat uudestaan)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
