~sinul, velli, kindahat työttih~ (annettiin rukkaset, eli neidon taloon jätetyt kintaat takaisin)
~kindahad ollaa päiväzen bokassa~ (sanotaan kun päivä heittää säteitä pilvien raoista)
~siämmuutto tulou ku kuudamaz ymbäri puolen toizen ollah kindahad~ (kintaat=sapet, renkaat)
~päiväz ymbäri ollah kindahat, siämmerkkilöiks niidy vanhu rahvas sanottih~
~kinnaskäil kätt andoi~
~kinnazniegla~ (10cm pitkä luuneula jolla neulotaan sukkia ja lapasia)
~kinnastelih lähtemäh, g ei soanuh lähtietyks~ (keski_tie)
~keän kinnassukset ta kaikki laulettih~ (häissä)
~päivä kinnastau, ilmad muuttuu~
~astuos rubei kinderih koskemah~ (kinner=nilkan takasyrjä / kantapää, vrt. olla kintereillä)
~kinnerkoukuz on jalga kibie~
~kinnerliha~ (pohje)
~kinnersuoni~ (polvitaipeen jänne)
~ylämägeh astuo kinnurdaa~ (liikkuu vaivalloisesti, lyhyin askelin)
~kiiskin kino~ (lima)
~hämähäkin kinuo heittyy muah~ (maahan ilmestyvät verkot kesän ajanmittoja)
~kiukoan kuvonnassa pideä ollah kinsakived~ (kiilamaisia kiviä, kutominen=valamista)
~pehmied on kindahaized, hyväd~
~kindahankämmenez on jänne~ (kintaan kämmenenpuoleisessa nahassa, ommellaan kahdesta nahasta)
~kintsakka puu on kiskuo~ (sitkeä)
~kintseryz, alatsuras polven kohtaz~ (polven takapuolella olevat kinnerjänteet)
~kintsistelöö, käzkiez ei mäne~ (niskoittelee)
~kintsisteleh, suonekaz on~ (puu joka ei halkea)
~kintsus~ (pohje)
~kintsuz~ (polvitaive)
~kinttuh koira puuttu~
~kintut pastattau, lyhyt soba on~ (kintut näkyvät)
~kinttuni on kibiet~ (polvitaipeet)
~ei mitänä muuta kun semmoni kinttupolku~ (kotoperäinen tie)
~kinttusuonet~ (kinnerjänne)
~kiba loppih~ (kilpailu)
~Huurei on semmoni kipani, seäntyy vähästä~ (kipakka suuttumaan, karjalaisia etunimiä)
~kipani löyly~ (kipakka, äkäinen)
~kipani pakkani~
~muurahaiset kipajau pesän nenässä~
~hiiret kibajetah, ei soa ni moata~
~tänä huondez kipakosti jymähytteli~ (ukkonen aamulla)
~kipakasti sanoo, ei lievästi sano~ (kiivaasti sanomisen vieraudesta)
~andoi hyvän kipakan~ (läksytyksen)
~kipakka seä~ (kylmä)
~vez on kipakk ylen, hiilavu~ (tulikuuma)
~yhten kipakkohuod ollah ukko i akku~ (yhden_laisuus)
~oli duubu kiparenskoi puu kazvan lagiale pellole~ (duubu=tammi)
~kipatk on kypsi~ (kiehuva vesi valmis)
~hyvin oli kipavihani~ (pitkävihainen)
~lapsella piähyt on kibeidyn~
~kipeldih kuolemah~
~tulen kipeneh~ (kipinä)
~käzi kibeneksendelöö kuun keännyndaigoih~
~kuun keännälmyksil kibei kohtu kibeneksendelöö~
~kuunkeänälmyksil dalgu kibeneskendelöy muahizez~ (maahinen=ihottuma)
~mado kiperdelieteh~ (kiemurtelee, käärmeen teon-sanat k:lla alkavia=käärmeen kotoperäinen nimi alkaa k:lla)
~tuohilipoin loadi kiperrytti~
~tuohtu kiperdytteä, käbryy loadii~
~jalas kiperretäh painimpuun peällä~ (taivutetaan reen jalas)
~ku ed jallastu kiperdäne, häi i jiäy ölläkökse~
~mado kädeh kiperdi nokkoamah~
~tuohi kiberäh mäni, käbryks~
~pandih kiberänokka tulehmol~ (pannu hiillokselle)
~kiperäsolmu~ (verkoissa käytetty solmu)
~nuorazel rein jallastu vähäzel kiberöitän vie painimez ottahuu~
~kipetetäh teähtet vilul~ (tähdet vilkkuvat pakkasella)
~lapsed yhten armahuod ollah, k ollah yhten emän soavud~ (lapset yhtä rakkaita)
~avonaini kipie~ (avohaava)
~tuohen lehvästy pietäh kibiem peäl, märrän veändän täh pannah~
~kuz armas, sie silmy~
~naini kun tuli kipiekse, silloim pani poapo kylyl lämpiemäh~ (paapo=napaemo)
~kibien kohan löydeä hieroja~
~nagroin vatsan kibiekse~
~kibiesti pagizi~ (loukkasi)
~se ristikanza on katso kibiähine~ (kristityt kipeitä päästään, mielisairaita)
~sain vain pienen keittozen~ (verran kalaa)
~kärbästy kibizöy, hurineh vai menöy~
~kipitk om palttinahine libo hurstihine~ (reen päällä pidetty kangaskuomu)
~kipitkäs ajaes on lämmembi~
~astuu kipitteä moamah luo~ (lapsi)
~kibiöitteä poltteliaized, ned on ylen syöjät~ (mäkäräiset)
~kippa on yksikorvani asse, varzi void olla korgie~ (kippo)
~kipper löyly~ (kuuma)
~ildazeks veres kala kippie~ (keitä tuore kala iltaseksi)
~vezi jo kippiy~ (kiehuu)
~ylen kibrakka akka, suuttu pahampäiväzeksi~
~kotkal on kibrakat kynnet~ (käyrät)
~tsyötty kibristeleh~ (onkimato=syötti)
~vesseläizez heilahtelettos~ (hutikassa)
~kibristeleh vilussah~
~kibristyn tukkuzeh ku keräne, on käbry~ (tuohikerä=käpry)
~lehtet puulois on kibristytty g ei ole olluh vihmaa~
~kovavattsane, ei pöllässy ni midä~
~miks sie riehkined rengasta, uni pöllästyy da kipsahattos~ (uni pelästyy kovaa ääntä)
~pinoit purrah~ (itikoiden nimityksiä)
~kipsuttoa kebiezekkäli, stob ei uni häkkyiz magoajal~ (liikkuu kevyesti jottei uni häiriinny)
~ryndähien kibu~
~syväinalan kibu~ (sydänkivut)
~pikkaran on hambahankibuni~
~lapsen kibuloiz on~ (synnytyskivut)
~kibunas tuli syttyy~
~kibupeä tuli~ (poltot alkoivat)
~ruvettih kibupeät käymäh, rodih vezipeähyt~ (lapsivesi tuli)
~kibupeät kävväh lapsen soahez~
~kivupiät kävväh, teräväh roih lapsi~ (kohta syntyy lapsi)
~miksebo kirahtattoh, voinet tak suottozelleh paista~ (kirahtelun eli tiuskimisen vieraudesta)
~päiv on kirakko~ (kuuma)
~kirakko pakkaine~ (kylmällä ja kuumalla samat sanat)
~kirakat teähted~
~kirassus~ (niminen solmu, puolisolmu)
~midä mettsäh kirguat, sen mettsä vastua~
~minä kirgain, ga vikse ei kuulluh~
~täytty vägie kirgai~ (kirkui)
~kirendyi seä~ (kylmeni)
~ylen on kirhakko seä, käzih tarttuu~ (pakkanen käy käsiin)
~päiveä tsiritteä~ (paahtaa)
~koira kirhistih, sägä pystyh nouzi~ (nosti karvat pystyyn)
~kirei päivy~ (kuuma)
~kirei pakkaine~ (kylmä)
~kirikös pappi panoo puuheboh~ (pappi laittaa jalkapuuhun, valloittajauskonnon todellisesta luonteesta)
~älä kiristelte ni midä, ole vakkaine~ (kiukuttele)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
