~laps kirizöö itköö~
~seän kiristi, vilustih~
~puttsi kiristäh päivypastol, vandehed avavutah~ (astia kuivuu, kutistuu)
~pakkaine kiristih~
~päivy kiristyy, kirakko päivy nouzoo~ (kuuma)
~kirizytteä lastu, ei syötä~ (itkettää)
~kalan kirjat~ (juovat)
~oravaini korven kirja~
~kindahampeigoi on kirjutettu aiga tsomil kirjoil~ (kotoperäiset kirjat=kirjailuja)
~käspaikan kirjoa kuvotah~
~korjaz on kirjoa~ (reessä maalattuja koristeluita)
~häi käzipaikkoih poimi ruskiat kirdat~ (ruskea=punainen)
~kaklus kirjoaltih ympärihis~ (kaulus)
~kuolendupuaroih pidäv olla mustu libo valgei hod ruskieloin kirjaizien kel~ (kuolinvaatteiden värejä)
~kun on äijä kirjoa niin kirjakkahat ollah~
~pohjaispuolesta rainikat kun käytih, niillä näkimä kirjakintahie~ (rainikat=poromiehet)
~kirjakorja kiijellen~ (maalauksin koristeltu ajoreki)
~katso vai kirjakorjal ken ajanoo~ (korja=vieraan reki-sanan kotoperäisiä vastineita)
~kirjaloadij oli akku, kirjutti soboa~ (kotoperäinen kirjoitustaito=kirjailutaitoa, lopettakaa vieraiden kirjailujen ("abc") pakolla opettaminen välittömästi)
~kirjatah savakkuo~ (koristellaan sauvaa, vrt. savakot, inkerikot)
~kirjava on tikka metsässä, ihmisen ikä kirjavampi~ (vertauskuvat luonnosta)
~jupka oli kirjava a peälieziemoat oli valgiet~ (jupka=hame, maat=värit)
~tedr on kirjava~
~kirjova päivä tuloo huomena~
~ka siull on kepka kirjava~ (lippalakki)
~kirjava ku tedren jäittsä~ (muna)
~kirjavu jupku, junoine yhty, toine tostu~ (yksi raita yhtä väriä, toinen toista)
~kirjavaheinä~ (maariankämmekkä)
~panen kirjavuhelman rättsinäm peäl, kaunehemb on kattsua~
~lund oli vain kirjavazeh~ (siellä täällä)
~kirjavakoskelo~ (isokoskelo)
~kirjavulehti on kägöin kukuttu lehti~ (punertunut koivun lehti, käytetään täiden karkottamiseen)
~kirjavumado~ (kyy)
~kuivalleh sidohuo da mujuh panduo langat kirjavoitutah~ (lankojen värjäämistä)
~lehtet kirjavutas sygyzyl, ken miittuol karval läimetäh~ (karva=väri)
~kirjoikas paidu~ (kirjailtu)
~mie sanon, a työ kirjutteletto mium paginoi~ (kirjaatte ylös puheitani, kansanperinteen kerääjät)
~taivas kirjutteleh~ (rakoilee)
~uzorat käzipaikassa ollah kirjutettu~ (uzora=koristelu)
~tamburalla kirjuttuo pidäis käzipaikka~ (virkkuuneulalla)
~käbäläzil oli kirjutettu~ (käpälänmuotoisilla kirjailuilla, karjalaisten pyhiä kirjoja)
~kirjuttoa pidäs sukset~ (koristella sukset)
~helman kirjutus hyvim meni~
~emustan kirjutuz~
~kirjutuzmiälitsäd~ (nelikulmainen puinen kehä jossa kirjaillaan palttinaa)
~lähizii omii da susiedoi lähizii~ (sukua olevat läheiset ja lähellä asuvat läheiset)
~kirkazruskei~ (heleänpunainen)
~ei kirkene kiittäjez, eigo morsei moittijez~ (älä moiti morsiantasi)
~ajeltih toinetostu jällekkäh, ga i kirgevyttih~ (leikillistä takaa-ajamista pidetään lempeä nostattavana)
~kirgiheinä~ (kihokki)
~kirgiloukko kubizoo, pidäiz olla pölöi siel~ (sukuelinten kotoperäisiä nimityksiä)
~ylen on kirgizä, joga vuotta lapsen soaa~
~kirkkie lapsi~ (virkeä)
~kirkkie olet kielel~ (suulas)
~se on kirkkeikieliine akku, sil kieli lekkuu~
~kirgoamistu vuotettih, sendäh ei tuld ajjombah~ (huutoa, kutsua)
~kondii ku tuloo vastah, sit pidäy naizel tukad levitteä~ (levittää hiukset kasvojen eteen, totemististen tapojen jäänteitä)
~täyttä keruo kirguu~ (kurkkua)
~mäne kirru händä murginalla~
~sinuu kirruin, a kuulluh et~
~lapset kirrutah pihal~
~kirgui abuh~
~mib on nimi lapsel.. a Vanaks kirrummo~
~vilu kirmendi minun~ (laittoi liikkeelle)
~kirmiät ollah kärbäzet~ (nopeat)
~teähted on kirmied, vilustah viks~ (tähdet vilkkuvat pakkasen edellä)
~kiropagin ei ole hyvä kuulta~ (kiroilun (curse) vieraudesta, ellei kirkua-sanasta)
~kirota ei pijä~
~lapsii ei pie kirota ni konzu~ (koskaan)
~kiroutuu kun Turjan lappalaini~ (loihtii)
~moamo ku kiroi, ga kirovuksiz on kogo elaiga, ei lykyssä ni mi~
~minun kirovuz älgäh mengäh kiveh ni kandoh kohti, mengäh sinuh kohti~ (mustaa magiaa)
~kirovuksem pidi~
~kirovusheinä~ (noidanlukko, bothrycium)
~päivil pahoil, elämil vaigeil, anna tervehys~ (luetaan kirouksesta päästettäessä ja kylvetetään kirovusheiniä sisältävällä vastalla)
~kirppah puu kazvau~ (kieroon)
~tuohi kirpistelehez tulez~ (kipristyy)
~kirpisti tuohen kuivahuu, pidäy panna littsien oal~ (painojen alle)
~siun ker lapsi monda kertuo kirbulehtoa, et kehtoa kattsuo~
~luzikka käes kirbuoloo, gostoa tuloo tänäpeän~ (vieraita)
~kirppa~ (rakovalkean päällimmäiseen pölkkyyn upotettu kiila joka selkäpuulla tuettuna pitää pölkkyä paikallaan)
~kirbuojjutiähti~ (kirpoava tähti, tähdenlento)
~kirpuomine se ei mitänä vai se äkki pysähys~ (pudotessa)
~kirrekäz moa~ (routainen)
~kirzakka oled, ole vähäistä lauhakembani~ (äreyden vieraudesta)
~kirzi on muaz~ (routa)
~muaz on kirzi keväizil~
~kirren nostettu savimuan kohtu~ (kirsin töitä)
~kirzikkö moa~
~kirzikköh langat mujutammo~ (värjäämme langat kirsin eli maan värisiksi)
~kirzipohju mua~
~kirvehen kiveh kirskahutti~
~kivyöh kizatah kirsketäh~ (kivillä leikitty leikki)
~kirdevytti muan~ (jäädytti)
~kirtsahtau pakkaseh~ (kiristyy)
~a sih kirtseni, ni ken ei ottanuh~ (neito laihtui kun kukaan ei huolinut, oi voi)
~itse päiväzeh kattsoo, da kirtsistää~ (siristää silmiä)
~suga päivypastos kirtsistyi~ (kampa käpristyi)
~kirvehenkaza~ (kirveen terän alakulma)
~pidää kirvehennenäl tungie puuda~ ("kirvehennokka", kirveen terän yläkulma)
~kirvehennägö~ (kirveen lape)
~kirvehempard on varrel luo, varttu myö, kaidu ku peigoihud~ (kirveen silmän alapuolella varren tukena oleva uloke)
~lyö ponnel, älä hamaral~ ("kirvehemponzi", lape)
~kirvehenroza~ ("kirvehensapsu", kirveen posket eli teräpuoli silmästä alkaen)
~kirvehensilmy~ (itse valmistettujen esineiden maagisesta luonteesta, vrt. arjalaisten älyvapaa kertakäyttökulttuuri)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
