~hänel pid andua kirvehyt~ (pojalle syntymälahjaksi, alkujaan syntymälahjat vietiin sukupyhäkköön, kiitokseksi haltijoille)
~kepie on kirves, loajita jykiempi~
~kuili, nakkapeä, veneähen silmä, veärävarsi, salmokirves, pyöräkkeä tsuppuo vessettih~ (vanhanaikaisen kuili-kirveen kuvaus, päässä kohouma, leveäteräinen, suurisilmäinen)
~venankirves~ (leveäteräinen vienankirves)
~suomenkirves~ (kaitateräinen suomenkirves)
~hamara, ottsa, nokka, terä, kaza, parda, ponzi, silmä, varzi~ (kirveen osat)
~on mieros miestä, kyläs kirvestä~ (sanonta)
~kirves pietäh kusakon oal libo olgupeäl~ (vyön alla tai olkapäällä)
~veäry kirvez, seinien vestettävy~ (piilukirves)
~pane kirves korjah~ (rekeen)
~kirves kusakon tagan astuu~ (elävä_kirves)
~yksi iäni on kirvehellä~ (sanotaan jos joku jankuttaa)
~yks eäni kirvehez on kaikil, ni ken ei minuu suvajja~ (loitsusanoja)
~kirveskoda~ (seinässä oleva kirveen säilytyspaikka)
~kirvezlaud on sentsoiz voarnaz, sid on kirvehenterän suuruod loukkoized mih tsokatah kirvehed~ (eteisessä oleva lauta johon lyödään kirveet)
~ei siusta tule oiva kirvezmiestä~ (juu ei)
~ei soa moata, yöt sivuja kirviestäy~ (ei voi maata kyljellään noidannuolen iskettyä)
~kirvezvarrez maha mureni~ (varren selkä ja maha)
~padvine koivu, kirvezvarreks niidy vallitah~ (valitaan)
~se ei ni mih käivästäi~ (kykene mihinkään, kyetä=käivästää)
~vanharahvas paistih jotta kaikki kivet on taivahasta kirvottu~ (kivien synty, vrt. "meteorit")
~muskal naine kuoli, veittsi huodras kirboi~ (muska=mies)
~Säpsänjogi Seämärves kirbuov Vahadärveh~ (vesistöjen nimiä)
~elä kirvota lattiella, ota yskähäs~ (ota lapsi syliin)
~petra kirvottau sarveh joka vuosi~ (poro pudottaa sarvet)
~nuoret on tultu kisah mejäl luo~ (naapuripitäjän nuoret)
~häi milma paheksie, ei ottanuh ni kizah~ (syrjimisen vieraudesta)
~kizoilleh ollah nuorizod~ (tanssimassa)
~kiza aigu~
~suures pyhäz ei kizoalla, muu vuozi kizatah~ (suuri pyhä=iloton pyhä=vieras pyhä)
~lembyt hyvä on sil neidizel kizaitukseh~ (lempi=viehätysvoima)
~kisakaloja on äijä~ (veden pinnalla hyppeleviä kaloja)
~ta siitä mäntih kisoamah sinne, konsa sarajalla, konsa kisakankahalla~ (kisakankaat)
~roavahat kisatah, lapset kukaissellah~ (aikuiset kisaavat, lapset leikkivät)
~hökkäh, läppäh, kykkih kisatah~ (kotoperäisten pelien nimiä)
~mujeh kisoau~ (kisaavat muikut)
~kisattih meättsyh~ (pallopelin nimi)
~lapset pihalla kizatah~
~tyynel da lämmäl kalat kizatah~
~lahnat kizatah joves~ (hyppivä kala=iloinen kala, vrt. nykyajan kuolleen hiljaiset myrkkyjoet)
~katsos päivä kizoau~ (sädehtii)
~päivä kizoau, tuloo ilone vuozi~ (sanotaan äijäpäivän eli muuttolintujen paluupäivän aamuna, toinen vuodenvaihde syksyllä lintujen lähtiessä)
~vai hibjuhiiri oale polven kizannou, ga sid älä hyväz mielez ole, sit kuoled~ (elohiirestä ennustamista)
~hibjuhiiri gu kizuau, ga sid vie eläd~ (elinvoima)
~kizatanderel ollah nuorizat~
~nuorelajjal on kizavo mielez~ (nuoren aika)
~ikkunan allaham meil oli kisaukset~ (lasten leikkipaikat)
~mado tulou kizizöy lehtilöiz~
~pyy muadu myö kisittäy juosta~
~tuohtu sidä kiskaldetah~ (kiskotaan)
~tolkku tuohen kiskojalgi~ (kohtuu kaikessa)
~semmoista se oli nuoratuohen kisonta~
~sargatuohen kissonda on kadzalla yläheändä alahaksi päin~
~häi ei rubia itse kiskomah, muil kiskottaa~ (arjalaisten luonteesta, vrt. "yritykset")
~kossus herkkäh kiskovuo~ (kuori lähtee helposti)
~vägizin kisko sen keästä~ (väkisin ottamisen vieraudesta)
~pärettä kiskoma, sidä polttima~
~tuohta kissottii nila aigaa~ (nilan aika)
~pidiä lähtie tuohen kissondah~
~parkie kissotah~ (pajunkuorta)
~kizoandaig on lapsil, nuored ollah~ (välitunnit arjalaisen pakkolukulaitoksen ("koulu") ainoa terve eli luonnollinen eli suomalainen osa, ja senkin vääristää lasten luonnottoman suuri määrä)
~jänöi huabua kuorittau kizruou~ (järsii haavankuorta)
~hiiri kizruou~ (nakertaa)
~kisa laittih vazannahkaz libo koirannahkaz, umbinaizeks nylgiettih~ (kisa=tuppeen nyljetystä nahasta valmistettu pitkänomainen selkäreppu jonka suu suljetaan kurenauhalla)
~kisa on nahkaz, selläs kannettavu~
~kissahaukku~ (kissapöllö)
~kissailves~ (täplikäs ilves)
~muskad vietäh kisanhändeä, poalikkastu istoi, jallad vastai, kudoal käiz enne pakkuu~ (vetää kisanhäntää, palikan vetäminen jalat vastakkain kaikilta uralilaisilta kansoilta tavattu leikki)
~puupalikku kuuluu kisanhännäkse~
~käbäläheinä~ (kissankäpälä)
~yksmoalline, aivin valgei~ (yksivärinen, maan värit)
~kissi poijat sai~ (kissanpennut)
~kissine pojjat sai~
~sormiloja da kämmendä sanotah kistiksi~ (kisti=käsi ranteesta sormenpäihin)
~kistikäz oddoalu~ (ripsuinen sängynpeite)
~kistirandu paikku~ (ripsureunainen liina)
~hauvil on kida kahalleh~
~ainoz on sinul kida kahtalleh~ (suu auki, puhut kokoajan)
~laskie karetteloa kurimuksen kulkun alla, kijan kielen keäntimillä~ (kita=vieraan valas (whale)-sanan kotoperäinen vastine)
~kidat kuin lujasti vettä puhutah, niin tulou pogooda~ (valaiden ilmaan puhaltama vesi lupaa myrskyä)
~sarvinazie myö, sotkozen kohaz~ (sarvinaiset=lonkkaluut, sotkonen=nivuset)
~harakat peälittsi ei lennetä, keroida kissotah~
~kites~ (ketunpoikanen)
~lum on kidie, vidim pani kidien~ (nihkeän pakkaslumen)
~kidie pakkani~ (kireä)
~kidei lumi, ei libei, rudzizou~ (lumesta ajatellaan luistavuuden mukaan)
~pakasvidil on kidei vediä~
~mie lähen kiten pois nuo vesiheinät nakrismoalta~ (eiku kitke pois vieraat nauriit omasta vesiheinämaasta, vesiheinä=pihatähtimö)
~joutsenil peät kitkotetah~ (päät kääntyilevät uidessa)
~sie miul vastah elä kidzaha~ (vastaan sanomisen eli väittelyn vieraudesta)
~pilai puun kidzahutti~ (sahata=pilata puun luonnollinen muoto)
~kuni hengi rinnaz on, ga i elä~
~kitsakka keli~ (kitkainen)
~ei nyt voi suurie rekie ajoa, keli on niin kitsakka~
~kitsakka lumi~
~tulou pakkaset ta kitsakat~
~lapsi on kitsakka, kipiekö ollou~ (kiukkuinen)
~keli on kitsakkaini, kun on verestä vitie~
~puu on kitsakko hallata~ (sitkeä)
~kitsakkaini lapsi~
~kipiekö heän ollou tuo lapsi, kun iham myötähäs kitsajau~
~kitsajau~ (märkä puu palaessaan)
~kitserehtäy itkie~ (lapsi itkee nikottelee katkonaisesti)
~pitän aikoa kitserteli, ta siitä itkeyty kerrassa~ (lapsi)
~mado kitserdeleh, soiverdeleh matkatez~
~ozralinduni kitserdeä~
~kiurune kitserdäu~
~tuli tuohen kitserdi~
~päiväpaistos tuohi kitserdyy~ (käpristyy)
~kidzerhändy~ (käyräpyrstöinen sorsalaji)
~hiiri kitsettäy, ynnä ridzahteleh~ (hiiren ääniä)
~olgikitsikkö punotah nuottah tähtilöiks~ (olkikimppu)
~parkkie keäritäh kitsikközil~ (pajunkuorta nipuiksi)
~sihiliuhku kidzizöy heiniköz~ (sisilisko, sanan alku (sihi) omaa, loppu (lizard) vierasta)
~saraheinät kuhajau, muaheinät kidzizöy~ (heinien äänistä)
~kitskahtis sih istumah, kuttsumattomal tilal~
~kitskakkoin on nokkaine lävittäväl nieglal~ (käyräpäinen neula)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
