~nygöi hyvin kitskatah da kotskatah~ (tanssitaan)
~neidiine kitsgerköitti tukad~ (kiharsi hiukset)
~on liemi kitskerä, liian äijäm panit kaloa~ (liikaa kalaa kalaliemeen)
~kitsker rokku~ (kitkerä)
~lonkota ovie vähäsen jotta kitskerä pois mänöy~ (katku)
~pahatabaizel on kitskerelläh tukad~ (kiharoiden alkuperästä)
~on tsihvan kitskeräine~
~orava kitsketteä~ (oravan kimeästä äänestä)
~hyvä olet kitsiskö, aivin seizod vai~ (vieraan laiska (lazy)-sanan kotoperäisiä vastineita)
~ei kehtoa roadoa, kitskistelieteh~
~lukkuniegloa kitskistäy~ (taivuttaa neulaa käyräksi)
~kitskoh kasvetah pität häntäsulat~ (linnun perään josta pyrstösulat lähtevät)
~metson kitsko~
~pitää kitsko soaha, se or rasvani syötävä~ (vrt. itsensä myrkyllisillä viljatuotteilla ("hiilihydraatit") lihottaneiden luonnoton "rasvan vältteleminen")
~syödyy ei pie kitskoittoakseh, eiga vägi ei suitu~ (syödessä ei pidä venytellä tai ruuan antama väki menee hukkaan, ruuan pyhyydestä)
~pitkähez issunda kitskoituttua~ (pitkään istuminen jäykistyttää, pitkään istumisen luonnottomuudesta)
~patsoin kitsku~ (paistikkaan tuoksu)
~havvan kitsku~ (haudikkaan tuoksu)
~kitskuta~ (palaa kituen)
~lämmitteä kitskuttoa, viego tänäpäi valmistunoo~ (kyly)
~yhteh kitsmah kerryttih~ (ilonpitoon)
~kitsmatah kizatah~
~ne kun kuivi siitä nin niitä sanottih kitsukse~ (paistettuja ja kuivattuja nauriita)
~jorssie, ahvenista, särgizie kuivatah kidzuksi~ (kuivataan yön yli kiukaassa, jorssi=kiiski)
~ahvenen kidzuu kuivattih~
~puhkoamattah pestäh, valutetah da pannah lämmäh pättsih, olgie oale~ (pienet kalat kuivataan perkaamatta)
~kidzuu pannah rokkaa syvvez~
~syöttögö kidzuliendä, keitämmö kidzuo~ (ookka)
~Sohjanansuulaisie kutsuttih kuorehmarakse, suvantolaisie kitsumarakse~ (asuinpaikkojen nimet jokien mukaan)
~kidzurokka häveldyu~ (jäähtyy?)
~peätsköihyt kitsurdi siid~ (pääskyt visertivät ohi lentäessään)
~pane ne kidzvazet sih ajokseh~ (tuohen nöyhtää ihottumaan)
~toizeh kittsah mäni leibä~ (väärään kurkuun)
~kittseryksez on jalga kibie~ (kintereestä, polvitaipeesta)
~tämä rihma on niin kierä jotta ihan kittsräh vetäytyy, ei tätä soa hoti kävyllä~
~tämä se on rihma kun on tuhannella kittsuralla~ (sykkyrällä)
~kittsuo syvitäh~ (jalkojen välissä sykkii)
~kittsuroa hivotah~ (sukuelinten nimiä, kihara-sanasta)
~langu menöö kittsurah kudojez~
~napoin i sai itselleh~ (napoi=vaiva)
~siitä kum mäni miehellä, ta siitä alko kituo ta olla semmosena voimattomana~ (väärän miehen vaikutuksista)
~täm oli kiduvuozi~ (nälkävuosi)
~poltin käteni, niin kitvertelöy~ (kirvelee)
~reboi on täs kidvetellyh juossuh~ (revon jälillä)
~kun tuli piäzöy kuleikkoh, se vain hillakkazin palua kidivettäy~
~kidvittiä~ (sataa hiljalleen lumihiutaleita)
~kidvettäv vezitäidy tyynez rannaz~ (vesihyönteisiä)
~tuohi kiukastui~ (kun ei irtoa enää)
~soittoa giugettoa~
~siitä koskie kul laset nim puolivälissä on kiukka mutka~ (jyrkkä mutka tai vesiputous)
~kiukkakuolomalla mäni~ (kuoli äkisti)
~miä en siuda tunne, olet kiukkamane~ (tuntematon)
~ken lienöy ollu kiukkamaini, emmä tunden~
~tässä mieross on äijä kiukkanaisie inehmisie~ (vieraiden ihmisten vieraudesta, vrt. mieron tie)
~ei tiijä kiukkanaini mistä ovesta i männä~
~kiukkapiästäh~ (yhtäkkiä)
~pitäy kiukkasyömistä laittoa, kun ativot tullah~ (herkkuja sukuloimaan tuleville)
~korvat rupieu joikumah, yhtä kiukkoa~ (vinkumaan yhtäkkiä)
~musta mulleroine, vien juoja, tulen syöjä~ (mikä se on.. kiuas)
~kiukoa suveh suin~ (rakennetaan etelää kohti)
~siitä se puikkosella pisseltih ta pantih kiukoah~ (rieska)
~kivilöistä kuvotut kiukoat oltih~ (kiukaan kutominen)
~jos ei kuna peänä ollum paistamista nin sanottih jotta kiukoa jäi lesekse~
~mettsäpirtissä oli seämehlämpiejä kiukoa, kivilöistä kuvottu~ (oma kiuas)
~mäni kiukoan peräh istuih~
~mie venyn kiugoalla kun on vilu~
~kiugoat loajitah savesta i kirpitsästä~ (vieras kiuas)
~kiukoanahjo~ (kiukaan suun edessä oleva syvennys johon hiilet lakaistaan)
~kiugoanaluzin~ (hirsikehikko jonka päälle saviuuni muurataan)
~kiugoahavulla kiugoada pyyhitäh~
~vierissän kesellä meilä ei soaha kiukoahavuo katata, kalliz aika kun on~
~kiukoankorva~ (kiukaan kupeessa oleva ulkonema tavaroita varten)
~kiukuankorva~ (kiukaan päällyksen pirtin puoleinen reuna / kiukaan ja etuseinän välissä oleva paikka missä kuivataan polttopuita)
~kiukoanottsa~ (kiukaan suun yläpuoli)
~kiuguah hodu padoida panna on kiuguanottsa~
~kiukuampatsas~ (kiukaan kulmassa oleva pylväs josta lähtee orret pääty ja sivuseinään)
~kiugoampatsas on aluzimessa kiini, pattsahah ylähäksi om pilitty kagla da sihi pannah orret~
~kiukuampohja~ (arina)
~kiukuanselkä~ (tasaiseksi muurattu uuninpäällys)
~kiugoanselgä on loajittu suurista pliitoista, poaderoista~ (laakakivistä?)
~kiugoanselällä moattih~
~kiugoansuu~
~kiuringi~ (kiuru)
~kuu on kiurusta kezäh, puoli kuuda peibozesta, päistäriköstä ei ni päivöä~
~kelbuau kiurul lauluo kuunnella~
~kiuru do kiuruou~ (lintujen nimistä)
~kiurul on kieli sula keveäs~
~se katso kiurun kielyöl kitserdeä~ (pieni lapsi)
~kiurun kiel, linnum miel, lambiahvenen ajatus~
~kiurun iänen kuulin~ (kevään ensimmäisen)
~kiuru tsiytserdeä huondekset~ (toivottaa huomenet)
~jo on kiuru teä, jo tsitserdäv ylähän~
~kiuru pajattaa keväjel~
~kiuru keziä vaste tulov~
~kiurune keviästä kitserdäu, nouzou yläh~
~kiurukuu~ (kiurun laulusta alkava kuu)
~kiuru rubiau keveellä kiuruomah~
~hyvä muzikku hyväh yllyttäy, paha pahah kiuzuau~ (hyvät ja pahat miehet, muistakoa neidozet jotta paha aina aluksi teeskentelöy hyvää, s om pahan luondo)
~kivahutti sanoi~ (tiuskaisi)
~suur mado oli, kivahutti~ (säpsäytti)
~jalgoahan tuo kivehtii~ (aristelee)
~ettei nuuruis polvenah, kivehtyis sinä ikänä~ (parantavia sanoja)
~verkon käbrytti da kiveksitti~ (verkon valmistusta)
~kivenkiidzimie~ (karvejäkälää kerätään hauteeksi kiven satuttamaa parannettaessa, "ota kivi kibuz, paino ota pakkos")
~kivenkiidzimil~ (värjätään keltaruskeaa)
~kivenkiidzin, veiz mustu, moal hoz olloo valgei~
~kivenkolos on silmykaivoine~ (lähde)
~kivenkuoreh painettih~ (värjättäessä karvejäkälillä)
~kivenlaskendulastaine, kahten lastaizen välis kivi vedeh laskietah loahkannah~ (puiset lastat joilla siirrellään veden lämmittämiseen tarkoitettuja kiviä)
~kättä kivendelöö~ (vrt. kivistää)
~kivempuhiem maltan~ (osaan loitsun kivenvihoihin, vrt. puhua)
~kiverrapeikko~ (maa jossa on paljon pikkukiviä)
~käin kivendi, midäliennoo~
~jallan kivendi, suappai hieraldi~
~kivendiä~ (sataa hienoa lunta auringon paistaessa)
~sattavukseh kivenvihoa puhutah, kiveh ku sattoih~ (loitsia=puhua)
~kivenvyöd otetah kolmes kivez varoikse~ (taikoja tehtäessä, kivenvyö=sormimainen juomu kiven pinnassa)
~kivenvyödy otetah tiedohuoh~ (taikomiseen, tietää)
~kiveksie ommellah~ (tuohia verkonkivien päälle)
~nuotan kivestä kuvotah~
~verkkoh void loadie kivestä tuohesta, viizikannaista, nellikannaista, mimmoista ken malttau~
~kessessä kivi, ymbäri obruttsane, i pyöritetty tuohella~ (obruttsane=vanne)
~kiveksez on kadajine vanneh, sombu, vandehes piälitz on tuohi ristakkah, kivi sydämez, tuoh on yhtes palaz, poikkizin vandeheh, sid läbi vandehez, sid vannehtu myö, sid opad läbi vandehez, sit poikkizin~ (verkonkivien valmistusta)
~kiveskannuin~ ("kiveskanda", nuora jolla kives sidotaan verkon alapaulaan)
~kivessellys~ (verkon alapaula)
~kivestettih verkod~
~kivetys~ (auringon paisteessa satava hieno lumi, lupaa sadekesää)
~peä kibeni räkkiedy, tsirittäy päiveä~ (auringonpistos)
~ainos gu luvet, ga silmät kivetäh~ (lukemisen vieraudesta, oma lukeminen=loitsujen lukemista eli lausumista)
~kivestä kiukoa kuvottih, sihi pirtil loukkoseh~
~ukko ullas, piä pallas, kosessa kumarteloo~ (mikä se on.. kosken kivi)
~on valgie kivi pertin otsassa~
~issutaa kivilöillä da soarella~ (vesilinnut)
~sil miehel on jo pienen kiven igä~ (kotoperäisiä ajanmittoja)
~midä se tuul kivel mahtaa~
~tiijän kived da kannot~ (tärkeimmän)
~kivie pidäz lähtie tuomah pättsih näh~ (näh=varten)
~ennen kuuttu nedälii emmo pane kivil hiillutettuu vetty~ (lapsen pesuvedeksi, netäli=viikko)
~kivet moas kitkeydy~ (kannelta soitettaessa)
~Vedehiene nouzou kivele da sugiu piädy~
~ollah kivessä~
~kiveh mendih~ (kiviä hakemaan, alkuperäistä kylpemis-sanastoa)
~kiviheinä, tsiipoikkahad, lattsuzet, hoikkazed ylen, kivez ymbäri, kives kiini, lieterannas~ (monihaarainen ja litteä vesikasvi)
~kiviheinä~ (siankärsämö)
~kiviheiny on kiveh kazvanuh kiini, merez, kui saraheiny, lyhyd~
~kivihyleh~ (kirjava hylje, norppa?)
~kivikalalla on ylen kova sägä, kuin kiiskillä~ (säkä=selkäevä, yhdyssanojen vieraudesta)
~kivikala muuz on kui matikka, vai om parda, hännänladva tazani, dilovembi matikkoa~ (kivisimpun kuvaus)
~pikkurune kirjava kala on kivikala~
~kivikala on pikkaraine, pienembi jorssie, peä on suuri~
~enzimäzen kivikerran lassin juomizeh~ (ensimmäiset kuumat kivet vettä lämmitettäessä)
~kivikiukoa oli, se ei ollut savesta~ (oma!)
~kivikkö koski~
~kivikkö on randa~
~siid on kivikkö poigineh~
~kivikkyö muadu~
~tsibi juoksou randoa myöte~ (rantasipi)
~kivikontto~ (kivikössä oleva kolo)
~kivikorendol on leviet siivet, pitky händy~ (korentosukuja)
~kivikorgo~ (vedestä pistävä kivi)
~kivikullu, madalembi da leviembi padoa~ (laakea savimalja)
~kivilastaizil nostetah hiilavat kivet karttah~ (kuumennetut kivet puukaukaloon)
~kivilehti~ (karvejäkälä)
~kivilouheikk on randa, ei soa kezoida kylbie~
~kivimaimu~ (rautakala)
~kivimadaro~ (karvejäkälä)
~räkki ko mäni kibieh, kivimadaruo laittih~ (tulehtuneeseen kohtaan jäkälähaude)
~kivimadaroh painetah~ (värjätään ruskeaa)
~koskiloiz on kivimuad~
~kivimuahista otan kivem mintahto ta luven sanad da vihad lähtöy~ (kiven vihat)
~kivipuola~ (sianpuolukka / harakanmarja, varsilla värjätään siniharmaata)
~kylylöiz on kivipätsid~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
