~kiviraureikko moa~ (kivikkoinen)
~paha on astua kivirauoriekkoo myö~ (kivikkoista rantaa)
~pahois kivis kivirauruu peäzöö~ (irtoaa kivimurskaa kuumennettaessa, hyvät ja pahat kivet)
~tuuli pösyt kiviroukkah hieroi~ (pösy=merta, merta=rysä)
~kiviruopas on suuri kerätty~ (kiviröykkiö)
~kivirudzu~ (kivennuoliainen)
~kiviruutsinkoz vezi holajoa~ (kivisessä purossa)
~hambahan kivistyz om paha taudi~
~silmän otti, vai kiviständän heitti~ (näkö meni mutta kipu loppui, hyvän löytäminen kaikesta)
~kivistauttsa~ (kivinen vati)
~katsku mäni piäh jotta piätä kivistäy~
~juolukka rubiou piädä kivistämäh~
~kivitsuurul latetta pestih~ (hiekalla)
~kivittsy, madala luodo~
~tuuli ajoi lumen kivoksil~ (kivos=kinos)
~mennyd yön on suuren kivoksen luadinnuh~
~tuhul kivokset loadii~ (tuisku=tuhu)
~meres ajau peskuu kivoksed~ (rantahiekkaa kinoksille)
~kivospeälöi myö pideä astuo keveäl~ (kävellä kinosten päällä)
~kivospeä~ (kantava kinos)
~kaikem päiveä lumiloi kivosteli~
~kivostutti dorogan umbai~ (tien umpeen)
~puhun suulla puhtahalla, kielellä kivuttomalla, suulla suuruksettomalla~ (oman eli viljattoman ruokavalion vaaliminen)
~kuz om pikkarazii kivyzii ylen äjjäl se i kivirauoriekko~
~potkulois pietäh kivyizii~ (potkuverkoissa kiviä)
~kivyt Vedehiezele a itse mägeh~ (loihditaan kiveä veteen heitettäessä)
~kivyzih kizoanda~ (kivillä leikkimistä)
~lapsed marikivillä kivyzih kizatah, keällä hypitetäh kivie, kuin äijä jäi kädeh, se peäzöy kisoamah, toini nokkiu kivie~ (lasten kivileikki)
~kivyöh nopatah, kymmenine kivytty kahmaloz, yks tsumuh lykätäh, sit selgäimil kirbuou, opad i viippoat selgäimil yläh, opat kämmenil kirbuou~ (kivien noppaamista ilmaan, tsumuh=ilmaan, opat=taas)
~kiurulinduizien kielel kiytserrelläkseh~ (kiurun kieli)
~kävelöö klakkahuo magavaigah~ (makuuaika)
~seppälinduni suuda klakuttoa~ (tiltaltti)
~metsoi suudu klakuttoa~ (soitimella)
~mettsöä käydih kleimaimah~ (metsien "leimaaminen" eli varastaminen, vrt. "valtion metsät", "metsäyhtiöiden metsät")
~vosmestari lähti puuloi gleimimäh~ ("metsämestari", metsän varastamista valvova "virkamies")
~täh olizin itse gleittänyh hoz ruval~ (rukan eli kuusenpihkan käyttäminen liimana)
~gleittäem puuloi pideä kandeleheh panna~ (kanteleen liimaaminen)
~kindahat pideä kliegoittoa~ (varustaa lenkeillä)
~midä to lapsi muatessa klikahteloo~ (lapsi nikottelee)
~lapsi kylmi, klikahtamahaz rubiou~
~klikka~ (kulmahammas)
~lapsi klikkau, kylmän on~ (vilustunut)
~miuda klikotuttau~ (klikka=hikka=nikka)
~metsoi klikuttoa~
~nikoittoa klinkahuttoa~
~klinkeh kuuluu kandelehen~
~soittoa itsekseh klinketteä~ (opettelee soittamaan)
~klivi eläy vezikkölöissä suoloissa~ (suokurppa)
~klokka on valgie lindu, lennelläh järvellä, kalaa tavottau~ (lokki)
~klokka kalia pyydäu itsellä syödäväksi~
~midä kloketanneh yöl~ (metelöitte, yö=levon aikaa)
~vorona klonkahtelieteh~ (korppi)
~voron klonkahtih~
~vorona glonkettoa, toizie kuttsuu syömäh~
~voron klonkkahuu kuuzikoz, pokoiniekkoa toivottoa~
~vatsan laid vielleh~ (vrt. "ripuli")
~klonku on kaikkieh suurembi, sanou klonk, klonk~ (korpin koosta)
~ylen äijä korpid glonkuttih, midä ennustanoo~
~voronat glonkutah da kruogutah~ (korppien äänistä)
~vorona glonkottoa, kuolien viesti tuloo~ (tuo viestiä tuonilmaisesta)
~varoi nokal klonkuttoa~ (varis nokkii)
~kloptsa tuli lapseh~ (rokkojen vieraasta alkuperästä, omat ja vieraat taudit)
~kloptsah ei kuole, bulkud nostas suured~ (vesirokko)
~kloptsa kuohkahuttoa lapsen kaiken ruvel pinnan~
~gluhoi ei kuule ni midä~ (kuuro)
~gluhoin kere pajistes pidäy pajista täytty vägie~
~gluhoi korbi, ylen rigiedä, lomeikko da päivä läb ei nävy~ (pimeä ja tiheä korpi)
~sinne ku puutuin gluhoih korbeh~
~joutsen lauloa klunkettau~
~doutsen klunkettau~
~kurgi se klunkahuu pitkäseh, pitkät kulkut k on, ga hyö pitkäzeh lauletah~ (hyvin sanottu)
~jouttsenet kluuketah keveäl lendäjez~ (vuoden vaihde)
~jouttsenet lähtietäh moizen kluukkehen ker lendoh~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
