~ei mennyh hänele miehele, jäi igäzekse neidizekse~ (ikäneito)
~kluussa~ (harmaa tai isolokki)
~rozal on valgie, puhaznägöni~ (kasvoiltaan kaunis)
~metsoi kläkyttäy kiimiez~
~lapsi kläntsisteleh, voinneg ei, vai suurendellehez~ (lapsi oikuttelee, sairasko lienee, vai kiukutteleeko)
~huogavu kodvani~ (lepää)
~knähinä~ (punaherukka)
~knäzevöi päivy~ (häiden toinen päivä)
~läkkä knäzevöih~ (sulhasen kotiin häitä viettämään)
~meil om poika syntyn Ortto, oisko teilä tytärtä annettavoa Annie, emmäkö vois ruveta sukukuntoa suurentamah~ (kosijaissanoja)
~kehnuogo hupsuot, eigö olle oigieda azetta~ (asiaa)
~ei pie linnumpezeä lekahuttoa~ (koskea linnunpesään, elämän kunnioittaminen)
~hangitetah palttinoi keveäl, kuni vai lundu kesteä~
~ois kesrätä poarrettu tsiilahaisesta rihmoa~ (tsiilahaisrihma=nokkoslanka=oma lanka)
~laps rygie koakastelieteh~ (kakistelee, luonnenimi Kaki)
~syvves kuakastui, toizeh kulkuh meni~
~syvves kuakisteleh, ruodu tartui~ (ruoto tarttui kurkkuun)
~kun koakkone koatuu kannom peäs, sit kondii keändyy pezäs~ (koakkone=lumipaakku, keskitalven ajoituksesta)
~no se kun milma haukkuo koalaittsi, mitä pahempie nimijä löysi ta niillä siitä kun haukkuo koalaittsou~ (haukkumisen vieraudesta)
~ken mikski gualaittsoo~ (kaikki ns. pahat tavat euroopan valkoisilta mustalaisilta omaksuttuja)
~siinä on kyläm paras gualaittsija~ (arjalaisten kylät, arjalaisten tavat)
~kualaja~ (kahlaaja)
~koalama~ (paksu ja upottava hanki)
~koalandalleh astuo pidi suoz~ (kahlaamalla)
~koalantapaikka~ (kahluupaikka)
~mintäh kuvoajaiseni kujin omattomat kuvoamat olet kunnivostolas toakse kujin koalatellut~ (itkuvirsien kieltä)
~koalatekses poikki tulimmo~ (kahluupaikasta yli)
~joves yli kualatin~
~kuutomoa koalattau~ (kuu paistaa pilvien lomitse)
~päiväistä koalattau, vihma lienöy huomena~
~päivä uumenessa koalattau~
~päiveä koalattoa pilvilöin kesses, vihmad roiteh~
~päiveä koalattoa, loadinov vihman~
~madal vezi niemien välis, se i koalatus~ (kahluupaikka)
~lehmät koalavuttih vedeh tsuloloi syömäh~ (kahlasivat lumpeita syömään)
~lapset därvessä koalellah~ (kahlaavat)
~kengih meni vetty, pidi kaalella suos~
~kualamalla piti tulla jovesta poikki, oli kaklasta suate vettä~ (kaulaan asti)
~hyvim pidi koaloa tuutsas, kassuin kai ku norpaks~ (kastua norpaksi, vertauskuvat luonnosta)
~kasesta koaloa puutui sienez olles~ (kases=lehtometsä)
~kualau lumez~ (kahlaa)
~kuala istumah~
~koala peritsupulla istumah~
~koala peremmäks~ (vieraan pyytäminen istumaan)
~kualo ompelus~ (sanotaan jos nahkaa ommellessa pistojen väli katkeaa)
~minä kohti koalam pagizen~ (sanon suoraan)
~mie kuallan tuon rossolam poiges~ (rossola=suolavesi)
~tänä piänä lumeh kuama kävi~ (päivä jolloin kinokset alkavat sulaa)
~silmäd on koamakad, ei voi~ (ei voi hyvin, voida=olla terve)
~moin on koamakk ilma, viluttsaista seädä~
~vilun koamakko~
~virundu hänen koamaskoitti~ (sairaus kalvensi)
~ilmu koamistuu, valguou taivaz~ (kylmenee, selkenee)
~jo on kuanakembi, ken rubiou tauvis kuondumah~ (virkeämpi, toipumaan taudista)
~vilun koapakka seä~
~hebo koabevui, kagroa ei olluh andoa~ (laihtui, vieraat eläimet, vieraat kaurat)
~koapiesesta rihmasta kuvottih nuottiverkkuo~ (laihasta eli ohuesta)
~soba koapistoa, vällendeä pideä~ (vaate kiristää)
~kaglu koapistuu, ahtaz om pojjan kagluz~
~tipahtau vettä yhen kuaplan~ (kuplan eli pisaran)
~marjat koaboi keräi~ (kerää hamuten, teon-sana + kuvaileva teon-sana)
~unen hourehuksis kuapsahteloo~ (kävelee unissaan)
~koapsetah kävelläh~ (ripeästi)
~koabuoloo moamoidah~ (lapsi kapuaa emon kaulaan)
~koapustih kaglah~ (kapusi kaulaan)
~koapustih nouzi puuh~
~mene tuo lihakuaru~ (kuaru / koara, puusta koverrettu kulho)
~mäin koarakko, poikki mägeh kui havvandeh~ (mäen notkelma)
~koares~ (luonnonväärä puu josta veistetään veneen kaaria)
~joko on kirjo kiini pantu, karjo koareheh sivottu~ (veneen nimityksiä)
~venehen koarid on kuuzized~
~koarelleh on kazvanuh puu~
~lumi koaristelou puita metsässä~ (taivuttaa)
~lumi puun koaristutti lämmytti~
~täs kustaht on kondii lähil, ku koarittsou tämä kohtu~ (karhun tuoksu)
~peze kiehujal veil, heittäy kuoritsendan~ (puuastia haisemisen)
~koaritsus kuuluu nenäh~ (haista=kuulua nenään)
~kuarettua pidää veneh~ (kaarettaa vene)
~kuarme~ (naava, haituva)
~korvessa ollah kuarmikkahad näriet~ (naavaiset kuuset)
~kuim puu vanhenou da lahuomah rubieu, niin kuarna itsekseh rubieu tippumah muaha~
~huulet alkau ruohtuo, koarnalla tulou~
~kozuksessa ollah koarnapuoli i pihkapuoli~ (kuusen kuoressa kaarnapuoli ja pihkapuoli)
~koarneh~ (korppi)
~kuarnehen sullal pastau~ (välkehtii kuin korpin sulka)
~kuarnehensilmä~ (seinähirren tai puomipuun harjaan koverrettu reikä)
~koarnehus~ (variksenmarja)
~nostau koarostapaikkoa morsiemen silmiltä~ (villalankaista huivia)
~kuardo lieu kun käzissä viipsitäh, motaijah~ (langan viipsimistä, koarto=pasma, lankojen määrä)
~kuarross on yheksänkymmendä rihmasta~
~nellä ili viizi kuarduo on korva~
~koasa do on kypsi~ (puuro)
~notkie koassa~ (vetelä puuro eli velli)
~keitä kuassua murginakse~ (vieras ruoka, vieras ruoka-aika)
~koass on notkei, hutt on sagei~
~kuvukas pada pidäy panna kuassupoakse~
~koazv on koivun kojam peäl~ (koasve=tuohen päällä oleva nöyhtä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
