~käze tänne sen suurem puun kuadaja~ (metsien tuhoajat vastuuseen hirmuteoistaan)
~vanhah aigah kuadamine, nygöi hakkavus~ (yhden puun kaatamisesta koko metsän tuhoamiseen)
~Sahalinnaz on kuatorgad~ (kaupungissa pakkotyöt, vrt. mannemaista toisen työhön pakottamista jatkavat "työvoimatoimistot")
~senki seittsemet kerrat~ (pyhä luku)
~nuotal ku ollah enz yön keveäl net kalat koajitah~ (kevään ensimmäiset kalat pyhitetään savulla)
~ennen oli kuadielois kirjat~ (alushousuissakin kirjailut)
~täs on puhtahat kaadiat, pane dalgah~
~paltinahized kuadied~
~harakan koadiet~ (sekaantunut lankavyyhti)
~vihmuu kuin korvosta koadau~
~mäne kua honga kangahalda~ (en!)
~sidä puuda ei anneta kuadoa~ (kaatajina "toiset", "vieraat", arjalaisten palkkaamat "työläiset" foremanneineen)
~tuuli puut koadoi radzavutti~
~koadahem pani vett yöl~ (satoi kaatamalla)
~kuuzen koadziet~ (naavat)
~enne koadzettu keräiltih da langoa mujutettih keldaizikse~ (värjättiin naavalla keltaista)
~koadzevunnuh on levo~ (katto naavoittunut)
~a vuota vain, sanon kuatskan~ (kaskun, kertomuksen)
~oravu koatskahteleh puuz~
~pajuo koatskahutti~ (lauloi)
~tsihvan koatsku~
~palanuon koatsku~ (käry)
~kylys kuatsk on~
~kegri kyzyy, jogo murdied mutsurrit, jogo koabiet koatskutit~ (joko kehräsit pellavat, kekrin myöhäisestä / vieraasta alkuperästä)
~kuuzen koadzve~ (naava, sammal)
~koattsinah kerrytäh, kun tuloo dai se eluo tuou~ (nyyttikesteille)
~kuss on duurikka koadun~ (siihen laitetaan ansalanka)
~puu on duurilleh koadunnu, duuret on yläh nostu~
~kuadunnuh vezi astieh ei sua~ (sanonta)
~tuolla koatuvalla on äijä mussikkaisie~ (koatuva=vaaran rinne)
~pahan koavan ozutti lapsil~ (antoi huonon esikuvan)
~izän koavaz opastui juomah~ (väärillä tavoille joutuminen)
~elä izän koavah~ (jos ei ole orja tai juoppo)
~nuotan kuavu, aboal jiäm piäl~ (nuotan merkki)
~tyhjäh kuavailih, olluh ni mid ei~
~kuavailih lähtemäh~
~kuavalmuskohtu~ (suon silmäke)
~ku pelvahav vivotah, kuabied muah i jiähäh, vidiemen alda langetah~ (pellavalangasta rohtimet)
~regi koaverdui bokalleh~ (keikahti nurin)
~päiveä ennen kuavuittsou ruavod~ (kaavailee eli suunnittelee työt)
~koavutuksen tyvem peäl pandih rihmu~ (ansalanka kaatuneen puun päälle)
~tuulemah kohahtih~
~tuli kohahtih~
~mieli kohahtih lähtemäh~
~tuulen kohahus~
~tuuli koivahazie kohahutteloo~
~tuuli metseä kohaittau~
~andai da ottaj yhtemmoized~ (sanotaan nuoresta parista)
~toran kahakka nouzi~
~kohakasti om pastunuh piirai~ (piiras kuohkeaksi)
~miula tuli kohakkah~ (vastaan)
~se kylä meän kyän ker kohakkah, jogi välis~
~tiähted ollah kohakkah~ (tähdet vastatusten)
~sie ole vain kohakseh miussani~ (pysy kaukana)
~pitäy sanuo asie kohalleh~
~sanon azien kohalleh, en polvitteliete~ (suoraan, kiertele)
~miksebo Reboikiven kaute menit~ (kotoperäisiä paikannimiä)
~kohtalleh ei sannuh, arvaten sanoi~
~muga oli räkki, kai higi kohtalleh valui rungas~ (helteellä)
~tämä puu on kohalline, a tua puu on kossa~ (suora, kiero)
~seläskättä ei soanun ommella kuolievvoatteita, vain kohaskättä~ (kuolinvaatteet harsien)
~siitä Leviestälahesta mettsöä myöti~
~kun sieltä Kivijärvestä tultih sinne nin siitä sieltä huhuttih venehtä~ (paikannimiä)
~koa koivu kohastaa~
~enzimän naijah emiä myöt, toine naijah sizärdä myöt, kolmas kohastah~
~koski kohajau~
~koski kohoau~
~mettsy kohajoa~
~tuuloo kohajoa~
~kun rupieu kasotuttamah ta oksennuttamah, on imehnini kohelmassa~ (tautien nimiä)
~kohendele lomuloi, anna parembi paletah~ (loimu)
~kohennuzniegla~ (parsinneula)
~kohenduzvirvekse vältäy~ (virve=lanka)
~jalatsit heätäy kohentoa~ (korjata kengät)
~pidäy kohendoa lapsen sukat~
~verkkua kohennan~
~kohenna kattsuo, siid löyvät~ (katso tarkemmin)
~ka verkkoloi kohendamas olin~
~paikatas soboa, a sukkii kohendetah~ (sopa=vaate)
~kohenda tuldu, ei hyvim pala~
~Väinämöinev viisas poika rekehen se levitäkse, korjahan se kohennakse~
~kohenoo ku kahem pedäjän välih pandaneh~ (sairas paranee eli pääsee tuonilmaiseen kun haudataan, alkuperäistä puuhun hautaamista?)
~kui lasta kaks kolme roih, ga kohenoo kättsä~ (naisen väki kasvaa lasten synnyttyä)
~paha ei kohene sanondal~
~kohevuo tuulemah~
~järvi aldoloil kohevuo~
~tuuli puut kulleh kohevutti~
~kaikem perehen kohevutti kielilöin kannannal~ (juoruamisellaan, kantaa kieliä)
~ylen äjjäl mettsy kohiendih~ (kohisee)
~soitto ku hirahtah, ga neidizet kohietah pihoile~
~kotie kohin~
~makua selin seinäh, kohin miuhu~
~istuutu miuv vävy lautsalla siniseh seinäh selin ta hyväh rahvahah kohin~ (sulhanen häissä)
~kossen kohineh~
~karieloin kohineh~ (aaltojen)
~kohinkuvani~ (yhennäköinen pari)
~koski kohizou~
~nyd vihma tulou, ylen kohizou~
~tuuloo kohizoo~
~mettsy kulleh kohizou~
~järvi kohizou, aldoloil kävyy~
~meri kohizoo~
~meri kohizou sygyzylöil~
~meän lapsed kohissah~ (hälisevät)
~kohizus kuuluu, pilvi tuloo~ (sade lähestyy)
~tuuli pedäjikkyö kohizuttoa~
~kun issetäh silma, da i kohlun soat~ (kolhun)
~andoi peäh kohlut~
~kohmahko moa~
~kohmaitti käid~ (kohmetti)
~moa on vie kohmakattavu, ei kengätä himoit astuo~ (ei tee mieli astua paljain jaloin kylmään maahan)
~moa on kylmän kohmakkani~
~käit kohmakoituttih, kohmah mendih~
~kohmakobra kirvottelet, asteida murendelet~ (mämmikoura=kohmakoura)
~kättä kohmoaa, sormed jäykistyy~
~kohmavuz lähti pätsil peästyy~
~kiät kohmetti, niin on vilu siä~
~kobrat kohmevuttih, ei ni luzikka käes pyzy~
~tän yön muan kohmiskoitti~
~midäbo kohmistelettos, mibo nagratuttaa~ (virnuilet)
~käen kohmissuttoa, viikon ku tikutad yhteh palah~ (neuloa=tikuttaa)
~käin kohmistutti, käilleh magain~ (makasin käden päällä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
