~käzi kohmistih viluo~
~käit kohmistuttih~
~mua kohmistui~
~kylmä om moan kohmoittanuh~
~moan kohmoitti~
~moa kohmoitui halloa vas~
~keät ollah kohmossa~
~niin on kohmon, jotta ev voi marjoa moasta ottoa~
~pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsijäni, elä kohmo koprijani~
~käsie kohmou~
~kuohkie rieskani, pannah siih kuoretta silmäkse~
~kivet kirzi iravutti, kai ollah koholleh~ (routa)
~koms on kohori~ (astia kukkuroillaan)
~kohorine komssu~
~kohoripeä vakku~
~kohoroitti komsan~ (pani kukkuroilleen)
~se siitä veneh kohuou sinne hyyhmästä ylähäksipäij jottei veneheh tule hyyhmä~ (sohjo)
~päivä kohoi kuni magaimmo~
~neidizel lembi kohuou~ (kun varttuu ja kaunistuu)
~tuuli kohoi, tuulemah rubei~
~mieldy kohotteloo matkah~
~pideä panna pölkky kohoteksekse, korgiembaine~ (korokkeeksi)
~leibomista vassen pidäy hyvästi kohottua taiginua~
~pane sliäppy vuarah~ (hattu puunaulaan)
~ittsiedäh kohottoa, tostu polgoo~ (vieraita tapoja)
~ta sillä painellah kipietä kohtua, siitä muapala viijäh samah kohtah mistä oli otettu~ (maalla parantamista)
~keskkohal pideä ongittoa joves~
~metsässä joga kohta on tuttava omalla uhozalla~ (omalla takamaalla)
~miän kylä on hyvällä kohalla~
~tuoh kohtah koskoo~
~kohtaz oli~ (lähellä)
~myö olemm yhty kohtoa~ (samasta paikasta kotoisin)
~muarikko kohtu~ (vrt. kelirikko)
~tädä kohtoa olen eläjjy~ (elää_kohtaa)
~kohtaz astuu, toizel tsural~ (vastarannalla, ranta=strand)
~kohtaz ehätimmöz~ (tulimme vastarannalta, kohta=vastaranta, tsura=puoli)
~kohtoa myö astui~
~oman kohtan katsou~ (hoitaa omat asiansa)
~istuu tsupun kohassa~
~teätän talon kohassa mejän talo oli~
~soaren kohalla tarttu kala uistimeh~
~sarai on joven kohtaz, jogie vaste~
~tovendui minun sanondu vihman kohtah~ (sateen ennustaminen kävi toteen)
~kohtu taivast om puud metsäz~
~sano vai tervehyttä joga nivelyön kohtah~ (parantavia sanoja)
~häi oli hyvä minuu kohtah~
~joga kohtazen kassuin, ei ole ni kämmenenaloa kuivoa~ (kämmenenala, kotoperäisiä mittoja)
~silmännägyvil sijaizil, korvankuuluvil kohtaizil annan~ (tyttären miehelle, eli lähelle)
~kohtalahini~ (puolison nimitys itkuvirsissä)
~kohtalaine eläi~ (täkäläinen)
~kohtalisto~ (vastarannalla elävät)
~mäne kohtadorogoa myö, elä lähe ymbäri kiertämäh~ (oikotietä)
~kohtandorogoa myö tulov oigiembi mennä~
~kohtutsural meid eletäh~ (vastarannalla)
~emmä mäne häneh kohti~ (karhua, rauhallinen rinnakkaiselo)
~sivu tuulet tuulkah, kohti päivä paistakkah~
~päivä kohti paistakkah, kuudamuo korennol~
~päiväne kohti pastaa~
~konttamazin matkaau lapsi, ei voi vielä kävellä~
~kohti meidy pagizi~ (puhua kohti)
~kohti koid ollah~ (vastakkain)
~häi eläy kohti meih~
~kohtikauppu~ (kauppa jossa kumpikaan ei voita tai häviä)
~huonukset oli hyvät ta ruokoa hyvin~ (tärkeimmät)
~jogo tuldih kohtoveh kerähmöh~ (vastarantalaiset kokoukseen)
~endzi kohtuu sai kaksi~ (ensimmäiseen raskauteen kaksoset)
~tuo naine kohussaa on~
~kohtuo kandoa, jo on viijes kuu kandoa~
~jo kohtum purgi~ (lapsi syntyi)
~sidä pereä imetetäh hätkembi stobi koht ei tartuz, imetetäh kolmin vuozin~
~mahlan aikana lähtöy tuohi~
~naini jeäy kotih kohtuseksi~ (vrt. raskaana työssä käyvät, miehilleen rahaa keräävät, itsenäiset ja emansipoituneet nykynaiset)
~poigah on kohtuni, tunnen silmis~ (lapsen sukupuolen katsominen silmistä)
~kohtuzel naizel ei pidäz mettsäh mennä~ (etenkään poikalasta kantavan, tuleva metsästäjä)
~sih brihattsuh min olin enzikerdua kohtune~ (tulin raskaaksi kerrasta)
~poigah kohtuizel on silmät pystymbäd, a tyttäreh ollah silmäd lievembäd~
~teki tuuli tiineheksi, kova ilma kohtusaksi~
~kohtuzutt ei soa äjjäl roadoa~
~tuutsan kohu~ (tuiskun)
~aldoloin kohu~
~kossen kohu kuuluu~
~se luadis emändä kohta kohun~ (laiskottelevalle isännälle)
~kohujeä on alapuolen koskez, jeä ylembä vetty~ (kohojää, veden pinnasta kohollaan oleva jää)
~kohudiä on, ei pie ajoa~
~kohujeä onnel on, e ole vetty vaste~
~koskeh vuahti nouzou kohule pyördien reunah~
~jyrähtih, kai rouno sarai kohuold ylähpäi, riätskähtih~ (ukkosen ääniä)
~elä pane komssoa kohuraks, kandaez vajavuo~ (kukkuroilleen, tippuu)
~kohurim miäräm pani~ (kukkurallisen)
~kohuripeän komsan keräin~
~poimitsun kohuripiäm muarjoa~ (vrt. mannejen keinotekoinen "litra")
~robehen kohuroitim moah mänijäks~
~mustoida roveh kohuroitui~ (mustikoita)
~neidizen kohtuskoitti, a mutsoiks ei ottanuh~ (vieraan vaimo-sanan kotoperäisiä vastineita)
~naine kohustuu, ei häntä himota kaikkie syyä~ (raskauden aikana)
~kevöällä jeä mustuu, käy hutraksi~
~polvesta suate pidi kohvua~ (polveen saakka sohjoa)
~kohvoa on kattilas kiehujez~ (vaahtoa)
~kohvujeä~ (sohjoinen)
~kohvakaz on liemi jorsiz~ (kiiskisopassa)
~kohvakerta~ (jäälle uhkuneen veden muodostama sohjo)
~jo kala kohvastui~ (tuli vaahtoiseksi kiehuessaan)
~pani veziastieh kohvavedeh, lumivedeh~
~kohvavuksendeli, ga lykin eäreh kohvat~ (liemi vaahtosi)
~koihistih istumah, ojjendi niveled~ (kohottautui)
~ei niim pientä jottei pie kyyristyö, ei niin suurta jottei pie koihistuo~
~päivy nouzoo koikahtah~ (elävä_päivä)
~koikaleh~ (pitkäkoipinen)
~koikaz on se taloi, viis kodie on~
~koikaz on se taloi, yhten levon oal erize perehed~ (koikas=kun monta perhettä elää yhdessä, vrt. Koikkalainen)
~jogohine oman koikan luo, soimen luo hyppiäu~ (makuusijan nimityksiä)
~juossa koikottau~ (pitkin askelin)
~ei koilini kesiä kiellä, suvi talvie epiä~ (koillistuuli)
~lenti kokko koilisesta, havulintu halki maista~
~päivä nouzou koilizesta~ (vrt. mannejen idästä, east)
~koillini hengästelieteh, ga vie andoa vettä~
~jos koilline vähän tuuloo, nii se välttäv on, a jos äjjän tuulou, nii s erottau kalat iäre~
~veneh kiänä koillizeh~
~koirizes päi tuuloo tänäpäi~ (l ja r, vrt. haldie ja hardie)
~koilizes tuuli on~
~pitkäd vihmat tullah koilizen tuulduu~ (vihmatuuli)
~koillizez moaz on tuuli~ (maatuulet)
~koillini tuuli vai pitkähes tuulloo, ga siid on vihmoa~
~dohäi nägyy koilline, tsuppu rubiau ruskottamah~ (vrt. koitähti)
~koilispuoli~ (koillinen taivaanranta)
~koillispuolini pilvestelieteh, vihma roiteh~ (vihmaa pukkaa)
~koilizranda~ (koillinen taivaanranta)
~koillissokal on tuuli~ (koillisen puolella)
~mitä kolkat koilistuuli, mitä luhmat luuvehtuuli~ (itä=koillinen, länsi=luode)
~elä kolka koilistuuli~
~muzikk on ylen koinattsu, akkoih rakas~
~elä tapa, se on koinhaldie~ (myyrä, kodinhaltijan hahmoja)
~izändäd nuorennu kuoltah, koinhardii ei suvaitse~ (kodinhaltija)
~koiz on koinizändy~
~koinkattsiezil käydih, läheteldih brihan kodie kattsomah, g ei miellytty, järilleh keännyttih~ (kosijaistapoja)
~koimpido on hyvä hänelleh~
~koinsija on kaunehel kohtal täz~
~koinsija on ylähäzel kohtal~
~koinsija ei suvaitse, rahvas kuoltah~ (kodinhaltija)
~hirvenkoibiloiz rodih karvakengät, pideä olla nellä koibie kengän kohti~
~koibiehizet kengäd~ (koipinahasta koipikengät)
~koiroa ei pitäis iltasetta jätteä~
~koiralla pitäy antoa nenämustasen suurus illaispalani~
~koira itköy illaistah~
~koira ei koiran hännälle pole~ (koira vai koirien sukuun kuuluva)
~haukkujat koirat purijoa ei ou, a tyyni urmottau~
~koilleh on koiragi suuri~ (puolustaa kotiaan)
~terväh koiru kudzut suabi, sogied i tullah~ (sokeat koiranpennut)
~älä iske koirua~
~koiran undu magoad, kuuled~
~tsoma koiraine on~
~minuo voraks koiraisti, ga opassam mie vie händä koiraistamah~ (solvasi varkaaksi)
~do ilgied olla koiramaini mies~
~koiranhangi~ (koiran kantava hanki)
~koiranheiny~ (hierakka, juolukka, kastikka)
~koiranjuomoi~ (juolukka)
~oigiet salbamot koirankaglah, ei kuuralleh vestetä~ (kourulle hirsisalvoksia)
~koirankaglah salvetah, pilatah salbomed jyrkästi~ (sahataan)
~koirankarv ei ole puhtaz, koiranheng om puhtaz~
~kaisloa ta kortehta ta ruokuo, lummehta, ta koirankieltä~ (vesikasveja)
~ne oli semmoset tsuihkulat heinät, niinkun koiran kieli konsanahki~ (koirankieli eli piharatamo, palpakko, hierakka, vesitatar)
~koirankieliheinä~ (palpakko, kielo, pitkälehtinen vesiheinä)
~koirankieliköl pidää laskie verkkuo~ (vesiheinää kasvavaan paikkaan)
~koirangriba on valgie, umbikanda, ei lähe maiduo~ (koiransieni, syötäväksi kelpaamaton tatti)
~koirangriba om pitky, peäs kui sleäppäine, hoikkaine jalgaine, umbikandu, ei syödävy~ (umpikanta=umpinainen eli reiätön kanta)
~koirankärehmässä on äijä tähtie yhessä tukussa~ (seulasissa)
~koirankärvätähet~ (koirankiimatähet)
~koiranleugu, ken tostu ainoz nagrau~
~koiranmarja~ (sianpuolukka, käytetään parantamiseen (valellaan marjavedellä) ja mustan värjäämiseen (lehdet))
~koirammarju on ruskei, kova, suuri, ylen kargei~ (punainen ja karvas marja, muigeat ja kargeat marjat)
~koirammarja~ (variksenmarja, juolukka)
~koirannahkaz laitah kengeä~
~koirannahkaz loadii kindahat~ (vrt. omituinen lemmikkien "hautaaminen", kintaissa elävät ikuisesti)
~koirannenä on vilu~ (kylmä)
~koirampojjan ottahuu~ (koiranpennun)
~ruskei on koirambuolu, ga kereä ni ken ei~
~koirambuoluvarvaz mujutetah verkkoloi mustakse~ (sianpuolukan varvuilla)
~koirambuolanvarboa da raudua pannah keskeh, mujutetah muankarvaizekse~ (valmistetaan maanväriä, mu-sta=maan väri)
~koirambuolikko särkky~ (sianpuolukkaa kasvava särkkä)
~koiranbuten juurda otetah kuivoa~ (koiranputken juurta kuivumaan)
~koirambutk om paizieh hyvä~
~niittuloile kazvau koirambutket~ (koiranputki tai karhunputki)
~koirampuudu korbimualoil kazvau, lehted leviet, kiändelehtellen kazvetah, burtsikkahat puud, marjad ruskied, jällez mennäh mustakse~ (koiranheisipuu)
~koirampuun kojie kuoritetah, pätsiz veis havvotetah, lapsen jalgoi havvellah, ku lapsel on koirantaudi, jalloiz ei voi kävellä~ (kuoria haudutetaan riisitautiin)
~koirampuuvettä pidäiz juottoa andoa lapsel, anna jallat kovenis kävelemäh~
~koiransieni om piälitsi ruskei, alatsi valgei, da i harmoad, pitkät kannad, valgied~ (koirantatti)
~koirantsuokoi~ (koiranvärtsy, hierakka)
~koiranvanhusvezi~ (koirantautiin eli riisitautiin nurmitädykkeistä keitetty vesi)
~koiravvarba~ (sinikuusama)
~koiravvartsoi~ (ahosuolaheinä)
~koiranyöpuu~ (heisipuu)
~koirakset koiritah heinarrez, liinad jeähäh sygyzyl ottoa~ (koirakset=pellavan heinäkuussa kerätyt hedeheinät)
~koirakset kuivah pannah ajjoil, vihmu kastelou, ned mustetah, nostetah järilleh kuivah aidoi vaste, sid loukutetah, lipsutah, harjatah, sit kezrätäh langakse~ (Siämäjärves pannah verkoloih)
~koirazliinu~ (koiras ja naaraskankaat, hede ja emiheinät)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
