~sinä toizii maltat koirata, a omassas vigoi ed näi~
~hänet kaiken koirain, muga suutuin~ (muka suutuin, vrt. suutuin)
~nygöi on rahvas koirevunnud, vai voidas toizil ainos pahuttu luadie~ (oman kulttuurin pois ottaminen luo itseään ja ympäristöään tuhoavia ihmishirviöitä, voisitteko "päättäjät"
korjata tämän "pikku virheen")
~tuli koiri kasken, ei palanuh rouno~ (kaskisanastoa)
~ei pie paluo koiravuttoa~ (antaa kasken heinittyä)
~koirienkiimatähet~ (koirankähermä)
~siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei soattal lukie, nin sanottih jotta se on koirien kähermä~ (tähtikuvioita)
~milma koiriteltih, kun olim pohjasesta, jotta pohjan akka harvahammas~ (haukuttiin)
~elköä koiriutukkoa, olkoa hyväsistä~ (haukkumisen vieraudesta, koirien tapoja)
~ta Kiimaisvoarar ruottsi, oliko se koirivuntanimi sitä en tiijä~ (haukkumanimi ruotsi, suomen puolelta tullut)
~koiroi~ (juolukka)
~mie näin händä koiruittsemas, va en sano ni kel~ (kantelemisen vieraudesta)
~pitäy inehmisikse elöä, ei pijä koiruija~ (elää ihmisiksi)
~nuoruzaiga on koiruzaiga~ (ei välttis)
~luadi hiän äijän koirutta~
~koiza~ (sangallinen tuohi tai pärekoppa)
~läksi marjan poimintaan, koppoi koizan kobrah, silkin piähäza sivalti~ (marjaan valmistautuminen)
~rahvas palol ollah~ (kaskella)
~zora koitattau, talveh roih lumempano, kezäl vihmu~ (aamuruskosta ennustamista)
~nyt ov varsin koite, pitäy suorita mettsäh~
~nousemma makoamasta aivoseh koittiessa~ (päivän mukaan eläminen)
~ku huomuksella andau koittien koilizee, rändä lienöy~
~päivänsijavossa ku on koite, vihma tulou~ (päivän sijavo eli nukkumapaikka)
~katso koite nägyö, Jumal andoi koittien~
~otava on kaikittsi koittieh hännin~ (otavan häntä kointähteen päin)
~koitetähti~ (aamutähti)
~lumijälet koitau~ (häämöttävät, koi-sanan alkuperästä)
~kodi paloi, nygöi on koitoi~ (koditon, vierasperäisten puutalojen tulenarkuudesta)
~päivä koittau~ (sarastaa)
~päiväne koittau~
~sui koittau~ (sui eli suvi eli eteläinen taivas)
~katso päivä koittoa, anna Jumala päiveä, hyväm päivän sanoma~ (sanotaan aamulla)
~zora koittau, ajoseäd roih hyväd~ (zora=zara, kuulostaa lainasanalta)
~vezi koittau~ (kangastaa)
~kotih koijuin~
~kotih koitukkah~ (koitua johonkin)
~ei se hyväkse koidunuh hänelleh~
~tuo lahjat savuh, ilmai kojjutah~ (huudetaan laskiaisena, poltettaessa nuotiota kylän vanhimman neidon pihassa, laskiaisen alkuperästä)
~koivahaini~ (koivu)
~koivahain ittsiedäh ozuttau kezäl, lehtyöd vai lekkuu kaunehed~
~koivahikko~ (tiheä nuori koivikko)
~hirven koibiez laitah karvukengät, karvad ullospäi~ (koipikengät)
~potkleikat koibien alle pannah siärih~ (nahkavuoret sääriin)
~vaskittsu sie koiverdeleh muas~ (vaskitsa kiemurtelee, vasken värinen)
~koiverdelettos gu mado~
~koivikas~ (poron koipinahasta valmistettu kenkä, alkuperäisiä vaatteiden nimiä)
~koivikko parahittuain kazvau ahomualla~
~meän kodi on koivikos~
~sid on hyvä koivikko~
~ainoz on koivikko kahalleh, ainoz irvotat~ (hampaita verrataan koivuihin)
~koivikkone~ (haaparousku=koivurousku)
~koivoivahalaukku on valgei ual päi, peäl päi ruskiembi vahalaukkuu, ei syvvä~ (laukkusienet, vrt. karvalaukku)
~vasta luajitah koivusta, lepästä ta katajasta~ (taikoihin käytetty)
~kangahalla kudamane on koivu~ (kangaskoivut)
~ripsakka oksani koivu~
~ka koivu seizou siinä~ (elävä_olento)
~koivut ollah vöärätsyt~
~koivu kazvoa sellil, randieloil~
~suokoivu, kangaskoivu, mägikoivu, korbikoivu~
~duboovois koivuz laitud on veitsempiäd~ (visakoivusta)
~kudroavoi täm on koivu~ (visainen)
~veärän koivun kauti on rodna~ (sukua väärän koivun kautta)
~koivuni pehko~
~koivune käby ol libie~
~muuhista vastoa ei ole, ainoz on koivuzet~ (älä pidä muita vastoja)
~koivuni tuhka~ (tuhkien ymmärtäminen puun mukaan)
~koivuni hiili~
~koivuine halgo enämbän lämmeä andau~
~koivuine veiz ei kestä, se mustenou da happanou~ (koivuinen veitsi, kestää kuivakäytössä)
~koivugriba~ (koivujen lähellä kasvava tatti)
~pedäileib ei ole moine hyvä, koivuleib om parembi~ (koivunpurusta ja jauhoista leivottu leipä=puoliksi oma)
~koivunhurba~ (urpa)
~koivunjälttä~ (jälsi)
~koivunkuarna~
~koivunkojaz näin, laitt oli vakkaine oraizie da virbilangoi pideä~ (tuohivakassa pidetään naskaleja ja lankoja)
~koivunkolleikko~ (kiviperäisellä maalla kasvava koivikko)
~koivunkylles pideä loadie veitsempeä~
~koivunkäzn on valgei pehmei, hapannuos koivuz~ (kääpä)
~koivunkäznäz ennevahnas tagloa kuivattih~ (taulat käävistä)
~koivunlehted on jo tävved, voib ottoa vastoa~ (ensimmäisen vastan ajankohta)
~koivunlehez ollah, vassaksie tuomas~
~koivunlehelläh~ (verkonsilmien kutominen koivunlehtien kokoisiksi)
~koivunleheväizie pannah ajokseh da sattavundahizih, räken se ottau~ (koivunlehtiä hiertymien ja haavojen aiheuttamiin tulehduksiin, räke=tulehdus, kuumotus)
~lapset koivummahloa otetah, valutetah robehih keväizil da juvvah~ (omaa karkkia)
~koja kuoritetah, puun randoa leikatah, sid valuu mahlu~
~koivunnoava~ (höytyviä)
~koivunnuavoa olen nähnyh oravampezäz~ (pesäaineksia)
~koivunnältiä söin~ (jälsi)
~koja kuoritetah, koivunnäytteä kuavitah veitsel da syvväh~
~koivunnäzreä veitsenhamaral veäldäd da suuh panet keväjel~ (jälsi kevätruokia)
~koivumpahkas pavarittsoja erähäd laitah, viskaindu kylyh, veneheh~ (pahkoista laitetaan kauhoja ja kippoja)
~koivumpakkuli otetah hapannuizis koivuloiz, kyvetetäh pätsiz, laitah poruo kiehujaz viez, sil peädy pestäh kylyz~ (pahkavedestä tehtyä shamppoota)
~koivumpihka~ (mahla)
~koivunrehvy~ (ritva, virpi)
~koivunzguub on valgiembi, järiembi käzneä, puuloiz rippuu~ (kääpälajeja)
~koivunsuaroiz on laittu sorpad~ (penkkiin jalat oksanhaaroista)
~lambahanvuonna ku töllyöö, pannah koivunsoarakkoh~ (kuollut vuona nostetaan koivunoksien haaraan, alkuperäistä hautaperinnettä)
~tuohen keärie täyttyzelleh, sit sen sytytteä eläväh tuleh, kui vähäzem paloa, sit puhuu pois, puikkozeh koavittsoo, suuh ottoa da puretteloo~ (tuohitervan valmistusta, käytetään astioiden paikkaamiseen)
~koivunugra~ (urpa)
~koivunurboa lapsennu elostoa otimmo~ (leluiksi)
~koivunvezoa on kandoloiz ymbäri~
~päiviteksem peästäjes koivunviel silmii pestäh~ (joku päivän aiheuttama vaiva, auringonpistos, lumisokeus?)
~koivuvett otimmo keväjil, joimmo~ (mahlaa, elämän vesi)
~koivupuu lämmeä andoa~
~koivupöhölö~ (pökkelö)
~koivurätsäkkö~ (lahonnut / vahingoittunut koivu)
~koivusien on ylen valgei, madalahko, itsen syödäy, kazvau sygyzyl kaskezmualoil~ (koivurousku)
~koivuzikot om muad~
~koivuzikko metsy~
~rajakko ku hyödyy, hienuo koivuu kazvoa~ (rajakko=aho, rajamaa)
~koivuvahalaukkuine~ (koivusieni)
~koivuvittsa se ei piloa lihoa~ (tuulessa kuivatut lihat sidotaan koivuvitsoin)
~tämä selgä koivuvuo da lepiköks mänöö~ (metsän selkä)
~kaskeksed on koivuvunnuod~
~nurmi koivuvui~ (niitty)
~kojan alda nilotettih~ (koivun kuoren alta, nila)
~kojasta nuotam pullua loajittih~
~pedäjän koja~
~kuuzen koja~
~lepän koja~
~pihlajan koja~
~koivun koja~
~koj on joga puus~
~lepänkojal rovvatah~ (värjätään verkkoja)
~kojas puu ei tunnu, lehtis tunduu~ (lehdistä puu tunnetaan)
~kirgoad da korbi vastah kojahtih~
~mettsy vastah kojahtih~
~kukoi lauloa kojahuttoa, lähtöö uni kaikil~ (kukkojen vieraudesta, vrt. arjalaisten elämänvastaiset "herätyskellot")
~seä on vilun kojakka~
~vilun kojakk ilma~
~kojakasti päiveä pastoa~ (paistaa)
~kojakk eäni~ (kuuluva)
~kojama~ (suuri lohi, uroslohi)
~kojavezi~ (petäjän, paatsaman, lepän ja koivun kuoresta keitetty rohto, käytetään haavoihin)
~järei puu on kojakaz~
~hyvil seälöil mettsä vastah kojizoo~
~mettsy kojizou itsen kirgujez~ (itse)
~kojosilma~ (pouta)
~se niitä heälauluja kojuutti~ (lauloi)
~huhuta kojuuttau~
~pätsin kogelos pietäh padoi~ (kolossa)
~jänöi juoksoo kogeloittoa~ (juoksee mutkitellen)
~jogi kogeloittoa~
~verkko kovetah vapeisih~ (ripustetaan kuivumaan)
~kovemma verkoj jotta anna kuivau hyväsistä~
~nuotta kovetah aitan orsih~
~vähäni on hyvie verkon kokijie~ (ripustajia vai katsojia)
~piiraita kokitetah~ (poimutetaan)
~alazie kokitan~ (virkkaan)
~kokituskokka~ (virkkuuneula)
~paikan kokkah antilas tarttu~ (liinan päähän morsian häissä)
~vieras ole hyvä, istuotse kokkah~ (soppeen)
~nenäkokka ta peräkokka~ (veneen osia)
~pilven kokka~ (pää)
~pane kattila kokkah~ (kepin päähän)
~hienoj jeän aikana kokka salvattih~ (rysälle johtava aita)
~siih ku uija lirittäy kokkoa myöti ni siih mänöy rysäh~
~kokil ollah iivänämpäiveä vaste, tuldu poltetah mägilöil~ (juhannustapojen vieraasta alkuperästä)
~on aiga kokkahammaz, nelläsoarani~ (suuri takahammas)
~kokkani~ (virkkuuneula)
~miehil kokku, poijil pieni kokkane~ (sukuelinten lainanimiä)
~kokkalohi~ (kojama, koukkuleukalohi)
~ei niitä kovin syvällä pantu niitä rysie~
~muutettihhan siitä aina rysä ta pantih vanha rysä kokkapuijen nenillä kuivamah~
~kokkareh~ (pilven lonka, nokka)
~olet kiiskoin kokkuruuvan syönyh~ (selkäruodon)
~kokkasormi~ (etusormi)
~kokkauissin~ (monikoukkuinen uistin)
~kolmiempäi vihe se kokkavihe~ (kolmihaarainen ansavihi)
~ennen ken kuoli ga pandih kokkelit piäh, libo tsukkelit~
~kokkeli oli paltinaz laittu, uloim moine~ (uloin eli hunnun kaltainen kangas)
~kaikkiehai piäh kerätäh kokkeliloi, sugoa äjjy laddatah i spilkoi~ (kokkelit hiuksiin kiinnitettyjä kampoja ja neuloja)
~kokkelipiät tullah~
~ei ne kyläm pinnoiss oltu kokot~ (kotkat kylien lähellä)
~ei konsana sanottu jotta kokom pesäl löysin~ (kotkan pesän)
~kokoll on kovat koprat, miul on kolmie kovemmat, miul on kahta kauhiemmat~
~kokom pesä suuri oli niinkun hos suuri pärevakka~
~kokko lenti koilta ilman~
~lenti kokko koilisesta, havulintu halki maista~
~liitih kokko linnal loalla, satasulka salvoksella~
~tuompa kokko kopristau, havulintu hoamuou~
~hyö kokkuo poltetah~
~kokol olimmo~
~naizet paissetah kokkoloida~ (leivonnaisia)
~illal vedes sevoitetah rugehistu jauhuo, yöm muiguou, huondeksel kagraizel jauhol sotkietah, nouzou taigin, vualitah kokoikse, pätsis tsuassu pastetah, stolal heitetäh, sit komsah pystöilleh, pyhkimel katetah, syvväh kala libo liharokan kel~ (kaurakokkojen ohje, "kagraine kokoi")
~silmiz on hyvä, a silmän tagan kokkoi andau~ (näyttää etusormen ja keskisormen väliin laitettua peukaloa, tässä kokko=cock, arjalaisten korkeakulttuuria)
~vie tsuaril annetah kokkoi taganpäi~ (vrt. keskisormea)
~kokkohaukka~ (kanahaukka=kotkahaukka)
~kokkohonka seisou kolmesatoa vuotta, se ei koavu~ (suurimmat ja vanhimmat hongat pyhiä kotkien pesäpuita)
~tihi tuou kokkozen~ (hyttyset hyvän sadon)
~kokoilabju om pitkembi, a leibylabju leviembi~ (leivonnaisilla oma lapio)
~kokkolindu lendeä ielpäi~ (johtolintu parvessa)
~vanhaten kokkuroitut~ (tulet kyyryselkäiseksi)
~peitoil kogletah~ (kyykitään piilosilla)
~yher ruoka yskäsessä, kaher ruoka kannom peässä, kolmella jo koko pitäy~ (yskä=syli, koko=keko)
~rahvaz on yhteh kogoh kerävytty~
~kolmas kerda kogokerda~ (vai neljäs)
~kogo päivän tuuttsai~ (tuiskutti)
~koko sukukunta ihastu ta mielty tyttäreh~
~kogo ukk on se~ (aika ukko)
~en anna, engo kägie~ (lupaa)
~kokommarja~ (sianpuolukka)
~ne metsästä kerättih puun kokoroja~ (juurakoita)
~se pitäy ansa pannah kokoram persieh~ (juurakon alle)
~veneheh näh pidäs suaha kokorua~ (emäpuuta, kokkapuuta)
~kokornokku veneh, keänäldynnyh on emälaudu~ (veneen emäpuun nokka taivutettu taaksepäin)
~kokosilmäh kuvonta~ (kudotaan verkkoa niin että käpy kulkee ensimmäisellä pistolla molempien rihmojen ylitse ja solmu tulee toisella pistolla)
~kokosnikkua naizet piettih peässä ennen~ (päähineiden nimityksiä)
~kokatti~ (mateenkoukkua kannattava oksanhaarukka)
~kokotti on koivuine puusuaru, nuoras kiini da verkonselgämiz libo verkonsilmiz, sil veitäh nuottoa, nostamuksis talvel, kezäl venehiz~ (nuotanvetopuu)
~sormie veitäh, kudoal on enämbi vägie, kudoal sormi kokotilleh pyzyy~ (sormikoukun vetäminen)
~vuotin kokotin ikkunaz ukkuo illan~ (ukon uottaminen)
~katso miitutteh kuuz oli kokotti, sen on Jumal murendannuh~ (salaman lyömä kuusi)
~tule, uni, uksen toakse uinottamah, hiksahtelte hiihnaizile, koksahtelte koukkuizile, pienen lapsem pieluksuizih~ (unilauluja)
~tedri puun ladvah lendi~
~stautsan luajittih koksazella~ (stautsa=kulho, koksa=koverrin)
~koksai lapsen yskäh~ (koppasi lapsen syliin)
~linnun koksoazin tuuva tuomaziks~ (tuomisiksi)
~sano vanha Väinämöini, jalas patvinen pakahtu, kola koivunen kolahti~ (kola=pyhissä menoissa käytetty koivuinen seiväs / keihäs)
~sinisotka~ (sorsasukuja)
~kuin kehen kolahtau, se i älähtäy~
~savvoimes ei piä olla raudua piäs, jos raudu kolahtau kivikös, pagenou kala~ (tuulastettaessa, kotoperäiset atraimet raudattomia)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
