~luida kolottau, mi tullou, siägö muuttunou~
~ennen pedäjie kolotettih leivän segah~ (kuorittiin, pettu)
~mejjän tsidzoi kolovui meidy vaste, ku myö kazvoimmo~ (sisko kääntyi naisten puolelle veljiään vastaan)
~moamoin kolovutti pahad mieled lapsien täh~ (emolle tuli paha mieli lasten riehuessa)
~pätsin eim piäl on savehine kolpakku~ (pätsin päällä oleva savesta valettu kupu)
~mua kolpistui~ (kuivui)
~uksipuoles oli hiilostu da huahlat~ (ovenpuoli=tulenpuoli)
~kolmsargane kolpoi~ (yksinkertaisin tuohijalkine, löttö)
~koltsakko mua~ (kuivunut)
~viihten välih pannah painuo, anna langad venytäh, sid ei koltsistelei kudojez~ (mene langat sykkyrälle kutoessa)
~kaikkie koltie häi lapsil nostattau~ (yllyttää lapsia tekemään kolttosia)
~panehai hos koltti piäle gu vihmuu~ (paita, pusero)
~kolttini~ (pikkulapsen mekko)
~tuo tuomizet koltsat kuim mänet mettsäh~ (tuomisina vitsaksia, kotoperäiset lahjat=tuomisia ja viemisiä, sanoista tuli ja vesi)
~kiingie viel on koltsa, pidäy vällendeä~ (koltsa=vitsoista punottu vanne, käytetään uhrilahjoina)
~hobiesta loajitah koltsazie~ (sormuksia)
~kolttsani~ (rengas jossa kuljetetaan ansoja, koltsa=vieraan rengas (ring) sanan kotoperäisiä vastineita)
~leuvad on terävät kui koltsoil~ (koltsoi=käpylintu, joista osa punaisia)
~kolttsoni~ (punatulkku)
~tostu ku minä kolduitsin, häi nagroi, a ku itselleh tuli hädä, jo minul luo tuli~ (noidalle nauranut mies)
~jottako mitein sitä koltuitih, jerestyitih~ (miten taiottiin, ymmärtämällä syyt ja seuraukset)
~briha on kolduittu, sih tyttö pastutettu~ (saatu rakastumaan tyttöön taioin, kun ei muuta pystynyt ajattelemaan)
~koltunoija~ (taikoa, noita-sanan johdoksia)
~tiedoiniekat koldunojjah hyväh dai pahah~ (keski_tie)
~sormet täyteh sormuksija, korvat täyteh koltuksija~ (korvakoruja)
~koltuska oli korvallehvässä~ (korvanlehvä eli lehti, lehdet puiden korvia)
~kolonalla halguo särgietäh~ (kapeateräinen halkaisukirves)
~goluba~ (kesykyyhky, pulu)
~golupkad gulketetah~ (jokaisella eläimellä omat sanansa)
~mit tuuli koatanou suurep petäjät, ne kolvet, niijem puusta lähtöy sitä tervoa~ (kolvi eli kelohonka)
~kasvo haavat hampahilta, lepät suuret leukaluilta, isot kolvet konkervosta~
~kolvikko~ (hongikko)
~kolvimändy~ (vanha petäjä)
~vaikka kuin olis pakkani, niin kolvipuu ei kylmä~ (kelopuu)
~koma~ (kitukasvuinen suomänty)
~mua oli kylmy, astujez vai komahtelih~
~pyhälly komahtelih~ (ukkonen eli pyhä ilma)
~ando aiga komahuksen~
~puun tuuli koadoi komahutti~
~komaine pedäi~ (kova, tiivissyinen)
~komaizes koivus tulis stuuloa hyveä, enembän kestäz~ (tuolien (stool) vieraasta alkuperästä, vieroittavat maasta)
~komaizet puut savikol kazvau~
~ylen se ol komakka kivi~ (komea kivi, käärmeiden käräjäkivenä pidetty taikakivi)
~diä komajau~ (jää kumisee)
~mettsy komoau, muga kumistah pajistah~
~mäne vai randah, soad vettä kylläl~ (luomuvesi, vrt. yhteisestä vedestä rahaa ottavien arjalaisten "vesilaitokset", "vesilaskut")
~komeikko~ (kivinen maa)
~komejikko niittu~ (kivinen niitty)
~koira kaivo portimuo ta haukku~ (vierasta alkuperää olevat koirat ja kissat syitä maan alkuperäiseläinten (portimo=kärppä) ahdinkoon, puolet maanisäkkäistä sukupuutossa, toinen puoli sukupuuton partaalla)
~valgamon laid moizeh komelikkoh~ (valkaman kivikkoon)
~kallivoz on komelo~ (kolo)
~moaz on komelo kivilöin kesses~
~kuuzen juuril kaivetah suol komeron kezäl~ (kui)
~komie eän om pedäjäl~ (petäjän ääni, eläviä olentoja)
~komisou kun onsi puu~ (onsi=ontto)
~sarvinazen da reizluun väliz on komkkaluu~ (luiden nimiä)
~vielgö sie kommetto yhä naimizih mänizit~ (vanhojen ihmisten naimisiin menosta, vanha=40vee, Joutavaini=42vee, naimaan ikäloppu, teedäjäksi untuvikko)
~kommo~ (juurakon tai töyrään alle muodostunut kolo)
~kontien kommo~ (karhunpesä)
~tule, velli, istumah, juot tsoaskazen lämmeä vettä~ (veli, kupillisen)
~lumi komoittuu jalgoih~ (paakkuuntuu)
~kompakoitui kengät, pideä töktil voidoa~ (voidella tökötillä eli tuohitervalla kovettuneet kengät)
~katso kiveh ku jalga koski, ga kunne kompassuin, vähäzis en langennuh~ (vähältä piti etten kaatunut)
~satut vai kompastumah, kai mukileh mened~ (mukkelin makkelin)
~laps lattiel komberoittoa~ (kompuroi ihmislapsi)
~vaza komberoittoa kävelöö~ (kompuroi porolapsi)
~kompisteleh lapsi polvilleh nousemah~
~Korkievoara kompottau, Rukavoara rusottau~ (vaarojen nimiä)
~komsoa on kaikkie luaduo, lastekomssu, juurehine komssu, tuohikomssu~ (laste=lastu, pärekoppa)
~laps kirboi nenälleh komsahtih, katso itköy nygöi~
~nagrispattsoi pastettih komsallizet~ (naurishaudukkaita)
~yhen konazen vie kizoammo, soita vie~ (kona=tanssi, leikki)
~ei konah piässy~ (tanssimaan)
~konaluu~ (häpyluu)
~nimetöin sormi konehissa liikkehellä~ (nimetöntä käytetään taiottaessa)
~konehtie~ (taikoa)
~kongelittsa koivu~ (kiero)
~puu on kongelitsalleh, vähembäl viäry~
~konkelo~ (monihaarainen tai käyrä puu)
~konkistunnuh om puu~
~olin dääl gonkittamas~ (luistelemassa)
~nuorizad gonkitetah, ylen on libei diä~
~gonkil illenjeädy myö ajellah~
~konkil ajellah libo nulatah~ (konkki-sana viittaa käyristä puista laadittuihin luistimiin, metalliset luistimet näiden seuraajia?)
~kongura puu~
~mejjän konnunaloa on järvem piäs säh~ (kotikontu, pihapiiri)
~konnunruand ei loistanuh, muat heitti, itse lähti linnah~ (vieraasta maaorjuudesta vieraaseen kaupunkiorjan elämään, ns. perussuomalaisen elämässä 0% suomalaisuutta)
~konnutoi on, linnalaine~ (maaton, kaupungissa asuva)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 2)
